Terve taas.
Kyselin 2 viikkoa sitten että onko suunnitelmassamme ostaa purjevene Ruotsista ja purjehtia se Suomeen 2 aloittelijan voimin mitään järkeä. 50% kommentoi että ei ole, 50% oli joko neutraaleja tai kannustavia kommentteja.
Joka tapauksessa olemme edelleen sitä mieltä että homma toteutetaan. Eka vaihe on nyt takana ja olemme ostaneet veneen. Vene on Compis 28, vakaaksi kehuttu vene. Vene on hyvässä kunnossa ja siinä on hyvät varusteet.
Tarkoitus on purjehtia vene kesäkuussa Suomeen. Suunnittelemme parhaillaan matkaa ja meillä on tosiaan *hyvin* vähän kokemusta purjehtimisesta.
Haluaisimme nyt keskustella jonkun kokeneen purjehtijan kanssa jolla on kokemusta ko. reitiltä ja joka voisi antaa meille vinkkejä matkaa varten. Kutsuisimme sinut vaikkapa hyvälle pitkälle illalliselle, jossa kyselisimme tyhmiä ja vähemmän tyhmiä kysymyksiä kokeneelta kaverilta. Laita viestiä osoitteeseen [email protected].
Tietysti kaikki vinkit matkaa varten ovat tervetulleita myös tähän viestiketjuun.
Lopuksi vielä: tiedämme että asiassa on pieni riski. Emme kuitenkaan lähde huonolla säällä, osaamme suunnistaa/navigoida hyvin, veneessä on navigaattori kartalla, väistämme kaikkea mikä liikkuu ja pidämme mielen nöyränä ja menemme varovaisesti. Uskomme että homma klaarataan ihan hyvin. Ei kannata siis enää kääntää jääräpäiden mieltä :) vaan kannustaa ja antaa vihjeitä.
Vaihe 2 käynnistyy
Purjevene Näsijärvelle
435015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Tässä kyseenalaiset kohdat: -Moottoririkko -Välinerikko (Riki tms) -Teiltä katoaa sähköt -> navigaattori sanoo tööt -joku sairastuu -sankka sumu yllättää reitillä -myrsky puhkeaa kesken kaiken / huono sää -
Moi Näitä ollaan luonnollisesti jo osittain mietitty. Monet noista koskee ihan yhtälailla kokeneita kuin aloittelijoita, esim. sairastuminen. Merisairauteen haetaan varmuuden vuoksi laastarit. Kyllä me vene saadaan liikkeelle sekä purjeella että koneella. Konetta ei korjaa kokenutkaan merillä. Sääennusteita pyydetään tasaisin välein, ilmatieteenlaitoksella on palvelu jossa voi soittaa suoraan meteorologille (joo, tiedetään että kenttää ei ole joka puolella). Kokeneet purjehtijat, älkää ottako tätä "loukkauksena", mutta uskon että moniin asioihin pystyy varautumaan ja kysymään etukäteen neuvoa ja aloittelijakin pärjää VAIKKEI ikinä niin hyvin. Jos vene hajoaa käsiin, silloin pitää osata pyytää apua.
jos tuuri käy, kaikki sujuu loistavasti. muussa tapauksessa: a) kokenut purjehtija ei olisi ikinä siinä tilanteessa kuin te b) kokenut purjehtija siihen joutuessaan selviäsi siitä todennäköisesti monin verroin helpommin ja todennäköisimmin c) kokenut ei oppisi enää virheittensä kautta, ja lopuksi tärkein d) meri on aika suuri vaikka ranta näkyy (eikä se tässä aina näy) Kkkemuksesta voin kertoa, että pirullisia sumuja leijuu söderarmenin ympärillä, aallot voi olla "valtaisia", ruotsin laivojen perässä ei pysy ja niiden tieltä kannattaa pysyä pois, puhelimen kenttä katoaa ja vhf on ainoa yhteys toisiin aluksiin jossain vaiheessa (jos sellainen on). mutta kuten aluksi sanoin, voi aurinko paistaa ja tuuli olla leppoisa myötäinen...onnea matkaan!
Parhaatkaan vinkit ei korvaa harjoittelua ja tekemällä oppimista. Kävin itse alkeiskurssin purjehduskoulussa opiskeltuani ensin asiaa perusteellisesti "teoriassa". Täytyy sanoa, että kolmen päivän käytännön kurssi voitti koko talven (oikeastaan useamman talven) kestäneen ahkeran itseopiskelun 6-0. Luulisi tässä taloustilanteessa toukokuun kursseille löytyvän vielä paikkoja. Pari päivää käytännön harjoittelua pätevien opettajien johdolla niin teillä on aivan toisen kertaluokan eväät ekalle retkellenne.
Hyvä neuvo ja ollaan ajateltu mennä "kertaamaan" jonkun tutun veneeseen kaikkia mahdollisia asioita. Olin itse kurssilla pari vuotta sitten, kaveri käy nyt.
No siinä tapauksessahan te olette jo paljon paremmalla pohjalla ja asenteella liikkeellä, kuin mitä ensimmäisestä viestistä voisi päätellä. Hankkikaa merikarttojen lisäksi riittävän kattavat satamakirjat. Esim. tämä http://satamakirja.pp.fi/ voisi teitä kiinnostaa, joskaan ei yksin riitä koko alueelle. Aloittelijan kannattaa panostaa reittisuunnitelmaan ja tarkoitan nimenomaan matkalla tehtäviä päivittäisiä suunnitelmia, en tällaista yleistä matkasuunnilemaa. Eli mitatkaa ETUKÄTEEN suunnat ja etäisyydet sekä tehkää muistiinpanot reitin varrella olevista navigointiin liittyvistä asioista kyseisen päivän legille. Katsokaa valmiiksi tavoitesataman lisäksi matkan varrella olevat mahdolliset varasatamat. Aloittelijan kannattaa tehdä etukäteisvalmistelua niin pajon kuin mahdollista ja nimeomaan päivittäin. Useita päiviä tai viikkoja etukäteen taas ei ole juuri mitään hyötyä suunnitella.
On kokeneita purjehtijoita ja kokeneita purjehtijoita. Oikeasti kokeneita ja sitten omasta mielestään kokeneita. Ja oikeastikin kokeneissa purjehtijoissa on helvetin paskoja purjehtijoita seassa ja suhteellisen kokemattomatkin voivat olla pirun taitavia. Toivottavasti löydätte avuksenne jonkun oikealla tavalla kokeneen purjehtijan. Toisaalta joku hiljattain aloittanut voisi jopa olla parempi henkilö neuvomaan kuin kokenut purjehtija, jolla jutut saattaa mennä hifistelyksi ja perusasiat taas jäädä puuttumaan "itsestäänselvyyksinä".
Kaikki menee hyvin ja hienosti kun asenne on sopivan nöyrä. Ette te nyt Atlantin yli ole menossa vaan yksi yö merellä riittää. Älkää ottako pelottelijoita ihan tosissaan, vaikka varmasti ovat liikkeellä ihan vilpittömin mielin. Käsi GPS varalaitteeksi, siinä on back up navigointiin ja pikku purjeilla jos tuulee, niin riki ei tule alas, niinkuin ei muutenkaan tule noissa vanhemmissa veneissä. Vahinkojiippi tai tulipalo (sammuttimet kuntoon) ovat potentiaalisia vaaroja, jos ja kun olette kokemattomia. Onnea vielä kerran uuden veneen johdosta jahyvästä suunnitelmasta! P.S. Googletin Compiksen jä hyvältä vaikutti, vankka vene ajalta jolloin laminaatissa ei säästelty!
Kiitos kannustuksesta! Meillä on varalla paperiset merikartat ja navigointitaitoja pitäisi riittää. Lupaan että kerromme reissusta tälle foorumille kun pääsemme perille.
tosta aposmaan kohdaltahan puksuttaa yksinkertaisimmillaan moottorilla ajaen pitkälle turun saaristoon päivässä. normi merimerkkien osaaminen pitäisi siihen riittää. väli ruotsista ahvenanmaalle ei ole juuri porkkalanselkää pidempi eikä sen ylittämiseen väki valmistaudu vuosia. eli onko paatti kenties jostain etelämpää ruotsia vai... ?
Vene on Tukholmasta 35 km suoraan itään.
vuosituhannen vaihteessa. Tukholmasta kannattaa lähteä siten, että on yön esim. Arholmassa ja lähteä sitten aamulla aikaisin yli Ahvenanmeren esim. Rödhamniin ja siitä sitten pikku hiljaa kotimaisemiin. Älä yritä ylipitkiä päivämatkoja, silloin tarkkaavaisuus väsymyksestä herpaantuu. Tukholman saaristossa pitää varoa ns. Vaxholm-paattien eli kovaa vauhtia puskevien reittiveneiden aiheuttamia peräaaltoja. Jos navigointi jännittää, ottakaa lainaksi yksi ylimääräinen gps. Paperikartoista tietenkin suunnistetaan ja gps on varmistuksena. Onnea reissuun, kyllä se hyvin menee!
sanottakoon, että olen moottoriveneilijä ja en ole ruotsinpuolelta ajellut, mutta tässä oma mielipiteeni. en pitäisi matkaa järin kummoisena, jos siis osaatte kerran purjehtia ja merimerkit tunnette. apuna kun on vielä moottorivoima ja plotteri, niin pitäisi selvitä. katselin nopeasti reittiä google maps sivuilta ja laskelmoin, että ajan noin 7 solmun vauhdilla helsingistä itse hankoon aikaisella aamunousulla ja pitkällä päivällä. varovaisesti arvioiden matka on samaa luokkaa kuin teillä ahvenanmaan rannikolle tai vähän pidemmällekin. Tekisin näin: Aikaisin aamulla liikkeelle ensin ruotsin rannikkoa ylös tuohon ruotsinlaivojenkin ajamalle ylitysväylälle. Siittä sitten siljan perään vaan tai jos ei näy niin vähän katselee taakseen välillä =) Ahvenan maa ja turun saaristo onkin jo niin suojaista, että riittää kun miettii minkä pätkän minäkin päivänä etenee ja katsoo väliltä muutaman pysähdyspaikan, jos matka ei menekään suunniteltua pituutta päivässä. Itse en lähtisi ajelemaan pimeässä (tosin kesällä ei edes niin ole). Tuossa ihan alussa huomioisin vielä sen, että ensimmäisen päivän eteneminen jää ruotsinpuolelle. Eli sopiva vierasvenesatama tietoon mahdollisimman läheltä ylityskohtaa. Siittä seuraavana aamuna sitten vaan yli ja olettekin jo varmaan lähempänä turkua näin halutessanne. Olen itsekin kohtuu noviisi veneilijä, mutta siltäpohjalta kirjoittaen en oikein keksi mikä ongelma reissussa voisi olla. Omien kokemusten mukaan sumu on aloittelijalle se ikävin yllätys ja ongelma. Tuolla matkalla ei kuitenkaan ole mielestäni mitään merimiestaidollisesti tarvittavia erityistaitoja. Polttoainetta tankissa ja laitteet kunnossa (myös akussa virtaa plotteriin), niin menee hyvin. Muistakaa vielä, että aikaisin aamulla ja iltaisin on tyynempää, jos haluatte jostainkohdin mennä yli vähän pienemmässä aallokossa ja tuulessa.
onnistuu kajakillakin varsin mukavasti joten aivan varmasti se sujuu purjeveneelläkin jos se vain on ehjä.
On jo lähellä veden päällä kävelyä tai lentämistä. Todennäköinen keskimääräinen vauhti on max noin 4solmua, jos vielä vastaista, niin päivämatka on helposti alle 30mpk. Tämä kannattaa ottaa huomioon reittejä suunniteltaessa.
Todennäköisempää on, että vallitsevan tuulen suunta on tuolloinkin 180 - 270 astetta. Toisaalta, eipä tainnut kukaan väittääkään, että Compis kulkisi seitsemää solmua. Riippuu tietenkin purjehduspäivän pituudesta, mutta 30 mailia vaikuttaa kyllä hyvin pieneltä. Meillä on "lapsiperhelegit" 40M ja vastaisilla about 30M, päivän pituus max. 9 h. Kuten tuossa aikaisemmin joku taisi mainita, kelit ovat kesäkuussa todennäköisemmin tyypillisiä, kuin epätyypillisiä (myrskyä, N-E-tuulia, isoa aallokkoa, sumuja, rakeita, auringonpimennyksiä, heinäsirkkoja, tms.).
tuulet ovat todennäköisempiä kuin keski- ja loppukesästä. Mutta sitten kun vertaa vaikkapa viimevuotta ja tätä vuotta niin nyt pohjoisenpuoleiset tuulet ovat loistaneet poissaolollaan tai sitten olleet olemattoman heikkoja. Ainoa kunnon pohjoistuuli nyt saariston avoveden aikana on toistaiseksi ollut tuo 17. - 19.4. viikonloppu. Siteen on tainnut olla kerran viikolla myös. Joten vaihtelee paljon. Itse en purjehtisi ihan suoraan laivaväylää. Jos sumu pääsee yllättämään, on kivempi olla pois väylältä. Omakohtaista kokemusta juuri tuolta seudulta.
Moi, Ostin veneen 5 vuotta sitten Tukholmasta ja purjehdin sen itäiselle Suomenlahdelle toukokuussa. Muistaakseni teitti oli seuraava: - Saltsjöbaden - Vaxholm (pieni legi koska halusimme päästä pois myyjän laiturista= - Sitten Vaxholm - Rödhamn. Se oli jo pitempi matka. Rödhamnissa ainoana veneenä. - Rödhamn-Jurmo, ulkosaariston meininkiä. - Jurmo - Hanko - Hanko- Barösund - Barösund-Porvoo Aika pitkiä legejä ihan aloittelijoille (pl. Hanko-Barösund). Ei kuitenkaan mitään mahdottomia, jos tuulee vaan oikeasta paikasta. Meillä miehistönä kolme kipparitaitoista kaveria. Reissun jänniä paikkoja olivat: - hernerokkasumu Ahvenanmerellä. Siellä risteilee laivoja ristiin rastiin, joten suosittelen että olette skarppina ja tarkastatte säät ennen ylitystä. - 18 m/s tuuli Hangossa. Oma veneeni varsin avomerikelpoinen ja sillä ei ollut mitään ongelmaa. Olin tarkastanut rikin huolellisesti ennen lähtöä. Muuten kyllä tarkkana mihin vieraalla veneellä lähtee. Hangossa aallokko nousee myös aika reippaaksi. - Meillä pelastuslautta mukana. Suosittelen lämpimästi vaikka vuokraamista. Se on viimeinen henkivakuutus jos paha paikka tulee. Alkukesästä vedet kylmiä. - Meillä kaksi gps:ää ja hyvät kartat. Reitit kannattaa tsekata hyvin ennen kuin vene irtoaa aamulla laiturista. Itse asiassa reitti pitää olla niin selkeänä mielessä, että kun paha paikka (myrsky, väsymys tms) tulee niin osaa mennä oikein. - Me istuimme iltaa joka satamassa. Loppumatkasta väsymys voi tulla haasteeksi. Terveellä järjellä pärjäätte kyllä. Tarkastakaa vene hyvin ennen kuin lähdette (ei vuotoja, vantit tukevasti kiinni, pinnassa ei klappia ja peräsin kiinni.) Opetelkaa myös reivaamaan ja tehkää se aina ajoissa. Konerikko ei mielestäni ole turvallisuusongelma jos vaan purjeet ja riki kunnossa. Niin ja ottakaan voimapihdit mukaan, että saatte vantit katkaistua ja maston mereen jos oikein pahasti käy (siinä kyllä sitten tarvitaan sitä konettakin). T: A
Onnea hienon hankinnan johdosta ja tervetuloa maailman upeimman harrastuksen pariin! Kesäkuussa on jo melko paljon huviveneliikennettä saaristossa, rannikkoalueilla ja myös avomerillä ns. ylityspaikoissa. Ahvenanmeri on kohtuullisella nopeudella päivän reissu, ei sen kummempi. Jos kesäkuun puolenvälin tienoilla tai sen jälkeen lähdette, ilmat ovat yleensä "kesäisiä", eli ääri-ilmiöt harvinaisia. Säätiedotukset (niin paljon, kuin niitä parjataankin) ovat vuorokausimitassa sen verran luotettavia, että yllätyksiä tuskin tulee. Tuntuu siltä, että suunnittelette kaiken huolella ja pyritte ottamaan huomioon hieman epätodennäköisetkin riskit - hyvä! Itse olen aloittanut veneilyn juuri samoin: heti hankinnan jälkeen pitkä kotimatka, jonka aikana oppi paljon. Siitä jäi myös upeita kokemuksia. Ottakaa kamera mukaan - matkan aikana ei ehkä osaa nauttia vielä tällä kertaa kaikesta, mutta kuvien myötä kokemuksiin on kiva palata. Lycka till!
Näsijärvi tuntuu kyseisen reissun jälkeen aika tylsältä paikalta vaikka hieno järvi onkin. Jättäkää vene kesäksi rannikolle ja veneilkää siellä kesä ja siirtäkää syksyllä Tampereelle talvehtimaan jos vielä siltä tuntuu.
Hyvää matkaa ja hauskaa lomaa. En kyllä usko suuriin vaikeuksiin. Jos jotain tulee, uskaltakaa pyytää apua/ vinkkiä kanssa veneilijöiltä taikka viranomaisilta. Plotterista huolimatta suosittelen maisemanavigointia karttasarja istuinlaatikossa. Paperilta on suuret kokonaisuudet helpompi hahmottaa ja silmä kehittyy maiseman seuraamiseen.
Teillä on ihan oikea asenne hommaan. Asioihin varaudutaan niin hyvin kuin osataan; kiirettä ei pidetä; säätä tarkkaillaan; navigointivarusteet vähintään tuplattu; karttaa osataan lukea ja meriteiden säännöt tunnetaan. Jos vielä sopuisa miehistö, alkoholin kanssa ei läträtä, niin mikä ettei ensimmäiseksi matkaksi! Älkää kuviteltko taidoistanne liikaa, vaikka ensimmäisten tuntien aikana on aivan varmasti mahtavat fiilikset "jes, oma vene, jes, tämä sujuu", eli nöyrästi vaan katse eteenpäin pohdiskellen mitä edessä päin tulossa. Reissustanne tulee hieno, aivan varmasti! Älkää turhaan pelästykö "gurujen varoituksia". Välineet ja kalusto ei teistä purjehtijaa tee, vaan te itse, teidän asenne ja mieli, kunnioitus merta, saaristoa ja saaristolaisia ja muita vesillä liikkujia kohtaan. "The lovely thing about cruising is that planning usually turns out to be of little use." ~ Dom Degnon -E
Tämä on ollut ihan mielenkiintoinen polku ja Compiksen miehistöllä näyttää monella tavoin olevan asenteet kohdalla. Kuitenkin noinkin pitkä matkapurjehdus pitää sisällään tiettyjä riskejä, jotka voivat kohdata kokematonta miehistöä. Kokemattomuus veneessä voi helposti altistaa onnettomuuksille. Kun venemotoriikka ei vielä hanskassa, voi helposti kolhia itseään, teloa sormiaan tai saada puomista päähänsä. Varsinkin kovemmsssa kelissä pienikin takaisku voi olla hankala ja lamauttaa toiminnan. Erityisesti tekee mieli korostaa säiden tutkimista. Onneksi nykyisiin on käytettävissä hyviä pidempiä ennusteita, esim. www.veneily.fi Itse olisin tarkkana, että tuuliennusteet ovat suotuisia. Tuulet korkeintaan heikkoja tai kohtalaisia sekä helpolta suunnalta. Erityisesti kannataa tsekata, mihin suuntaan tuuli on kääntymässä. Jättäsin matkan ehdottomasti väliin, jos ennusteissa on luvassa edes kohtalaista tiukkaa vastaista. Kokemattomalle miehistölle haaste voi olla liian suuri, vaikka Compis on sinänsä stabiili ja asiallisen pursi. Ehdottoman välttämätöntä on treenata reivaamista ja olla varovainen kannelle mennessä. Kokematon horjataa helposti ja tilanne on vakava, jos joku joutuu mereen. Mielenkiintoista kuulla, miten homma aikanaan sujui. Mitä todennäköisintä on, että reissu menee hienosti, joskin voi viedä jännittämisen ja uusien kokemuksien vuoksi voimia. Samalla myös todettava, että huonolla etukäteissuunnittelulla on mahdollisisuudet joutua epämiellyttäviin tilanteisiin, joissa on tarjolla vähintäinkin henkisiä hiertymiä. Hyvää matkaa!
en kaikkia neuvoja jaksanut läpi lukea, mutta mä tekisin jotakin seuraavaa: - aloitetaan vesirajan alapuolelta ja katotaan kaikki läpiviennit, sijainnit ja kunto - kelluvassa veneessä on tosi helppo olla vaikka vähän pulassa. - sitte kone ja jos on systeemi seissy niin polttoainetankista roskat ja pa''at pois. suodattimet, impellerit jne kaikki uusiks. akun kunto - mieluusti uus.. - riki tutuks niin, että jokainen snörppi on tuttu ja reivata osataan. aina lähdetään pienellä purjeella ulos ja vaihdetaan sitte isompaan jos näyttää siltä. - ennen ahvenenmeren ylitystä ajatte ainakin päivän koneella, että varmaan toimii ja lataa - lämppäri ei toimi kuitenkaan niin älkää siihen energiaa haaskatko - ne ei toimi kuitenkaan koskaan - jos ootte siinä tukholman rännissä niin ekan päivän tutustutte paattiin ja ajatte sinne jonnekkin vähän lähemmäs Ålandshaavia - aamulla viideltä ylös ja kesäkuussa lounainen on vallitseva tuuli, mukavasti meren yli. siellä on liikennettä niin paljon, että navigointi on pirun helppoa kunhan ei lähde vaasan laivoja seuraamaan. - sitte maarianhaminaan, länsisataman pursiseuraan syömään hyvin ja onnittelemeen itseään hyvästä suorituksesta. - älkää tulko turkuun isoa väylää pitkin vaan tulkaa pohjoisen kautta, teilin yli. näette samalla koko kauniin saariston - empä usko, että tänä kesänä järvelle venettä viette. - oikein hauskaa matkaa ja kesää...
Vaikuttaa mukavalta keikalta, täällä on tullut jo paljon hyviä vinkkejä, ehken parhaana se jottei kannata siirtää paattia järvelle Saaristomereltä ennen syksyä! Mutta, mitä vaikeuksia kesäkuun toisella viikolla on odotettavissa? - tulee kylmä! Ainakin jos joku muistaa viime kesäkuulta juhannusalusviikon kelit, niin pirun kylmää oli merellä. Pitää siis pukeutua hyvin. Ja jos lämppärin kunnosta ei ole varmuutta niin kunnon makuupussit mukaan. Merivesi on kylmää ja se viilentää meren pinnan tasolla olevan ilmakerroksen lisäksi tehokkaasti veneen sisätilat niin kulussa kuin satamassakin. - tulee meritauti! Viime kesänä oli ihan reippaat tuuletkin kesäkuuksi, Affenanmeren ylityksellä kerkeää keikuttamaan, mutta onhan tuo kuitenkin niin lyhyt keikka etta Rödhamniin pitäisi kyetä. Muistakaa että meritauti vaikuttaa myös yläpäähän, ei pelkästään vatsaan. Se aiheuttaa hiipivää hölmöyttä, vetelyyttä ja vastuuttomuutta joiden oireet pitää osata tunnistaa. Naama tuuleen ja katse horisonttiin! - tulee sumu! Tämä on hankala juttu, tosin nykyisten navigointiavujen vuoksi ei yhtä hankalaa kuin pari vuosikymmentä sitten. Sumun yllättäessä avomerellä siirtykää pois todennäköiseltä laivaväylältä. Laivat huutavat 2 min välein, seuratkaa miten sumutorven äänen suuntima muuttuu niin voitte päätellä laivan kulkusuuntaa teihin nähden. Tietysti voi masto kaatua tai tulla puomi päähän tai kaveri voi hypätä mereen tai Siljan terminaalissa rekan alle. Minkäs niille voi - mutta onneksi tässä ketjussa on jo niistä varoiteltu. Muistakaa kuitenkin jos tulee jonkunlaisia tuulenpuuskia että se veneenne on huomattavasti merikelpoisempi kuin te! Enkä menisi Mariksen Länsisatamaan pihville vaan Rödhamniin loihtimaan pentterikurmettia ja rommitotit merenylityksen kunniaksi (varmistakaa että keittimeen on tenttua tai kaasua!) Enkä ajaisi vähintään vuorokautta koneella - miksi ihmeessä, tehän ostitte purjeveneen jonka APUmoottori todennäköisesti toimii. Jos siihen tulee joku vika, muistakaa edelleen että teillä on purjevene, ettekä te ole missään merihädässä! Onnittelut hankinnan johdosta ja nautinnollista reissua, kyllä se hyvin menee!
Tietysti se pahin riski, eikä kait kukaa muukaan ole siitä varoittanut? Naamanne palaa!!! Suojavoidetta, kerroin 25 naamaan ja myös korviin ellei letti suojaa! Ja uskokaa tai älkää, myös pilvisellä kelillä voi saada nenun melko punakaksi.
...olen lähes täysin samoilla linjoilla Wikin kanssa. Kaikista hyvistä neuvoista valitsisin tämän setin noudatettavaksi. Neuvojen lisäksi vain yksi ehdoton kielto: veneestä ei saa pudota. Näillä pääsee pidemmällekin.
Tosi hyviä vinkkejä... Toi aurinkorasva oli muuten täysin unohtunut listoilta.
On se mukava, että osasin ees jotain vinkkiä antaa. Eihän kärähtänyt nahka tapa, mutta on tosi tuskallista kun nenu tai niska kärtsähtävät. Kokemusta on purjehdusuran alkuajoilta, esim se kun naama oli jo auringonkestävä, menin tyhmyyttäni parturiin jossa leikattiin lyhyt kesätukka - eikä silloin ollut älyä sen vertaa etta olisi ymmärtänyt suojata nuo hiuspehkon varjossa aiemmin olleet ulokkeet. Tuli opeteltua selällään nukkumista, päätä kääntelemättä :-( Kesäkuussa muutama tunti aurinkosuojatta merellä riittää, vedestä heijastuva säteily tekee grillauksen tehokkaammaksi kuin maalla ja viileä merituuli hivelee kärisevää nahkaa niin mukavasti jottei pinkki purjehtija tajua että tämä on nautintoa kärsimyksen edellä ;-D
En sitten osannut tätä niskan ja korvien polttamistemppuakaan itse keksiä. Tai jos tein sen ensin, Wiki keksi sen myös. Lippiksen lippa niskassa kuunneltiin uutisia Rekun ja Joken mitaleista Tallinan Olympiapurjehduksista, eivätkä korvat tosiaan punoittaneet niiden uutisten takia. Taisi siis olla vuosi -80, sen jälkeen on parturissa käynnit osattu ajoittaa jo varhemmasta keväästä lähtien purjehduskauden alun mukaan, sen verran kipeät ovat muistot.
Moro (Tässä ketjun aloittaja) Paljon on tullut hyviä vinkkejä ja kannustusta. On myös otettu esiin riskejä ja haasteita joita matkalla saattaa kohdata. Monet riskit ovat olleet jo "listalla", mutta on tullut myös useita uusia asioita joihin kannattaa varautua. Kaverin kanssa juteltiin että ongelmia ei todennäköisesti tule asioista joita voi miettiä rauhassa (esim. miten purjeet trimmataan) vaan haasteet tulee yllättävistä tilanteista. Yksi haaste on myös se että aloittelija ei osaa arvioida tilannetta jollei sitä voi "mittareilla mitata". Erittäin yksinkertaiset asiat eivät ole hallussa kuten: milloin kannattaa reivata, mikä on huono sää, koska tuulee liikaa, onko sumua liikaa jne. jne... Sitä voi ottaa liikaa riskiä tai sitten myös **olla liian varovainen** Kaikki menee todennäköisesti ihan hyvin ja emme tule koskaan tietämään kuinka huonosti se olisi voinut mennä tiettyjen ehtojen täyttyessä (sääolosuhteet jne.). Lupaan että kirjoitan tänne kuulumisia joko matkan varrelta tai perille päästyämme. Matkaa ajoittuu kesäkuun toiselle viikolle.
kyllä sen tietää koska on reivattava siksi äsken sanoinkin, että pienellä ulos ja sitte lisätään jos kestää - paljon helpompi niin päin kuin toisin päin. jos sumu tulee niin senkin tietää, että mitään et voi. kello, kartta ja kompassi on loistava juttu avomerellä, saaristossa vaan rantaan ja kahvia keittämään.
Milloin kannattaa reivata? Vesillä ollessa, kun ensimmäinen ajatuksen poikanenkaa herää, että kannattaisikohan reivata, niin heti. Tyypillinen virhe on jäädä miettimään, tuuli vähän yltyy, reivaus alkaa tuntua haastavalta operaatiolta, mietitään lisää, tuuli edelleen yltyy... Jos teillä on keulassa erikokoisia purjeita, ensin vaihdetaan keulapurje pienempään, koska se on se hankalin operaatio. Tämä tosin on vähän venekohtaista. Maissa sääennusteen / omien havaintojen perusteella reivikynnyksen pohtiminen on vähän vaikeampaa. Jos on luvassa kohtalaista tuulta, niin voi reivata rannassa ja ottaa sitten vesillä reivin pois jos siltä tuntuu. Jos on luvassa navakkaa tuulta, niin ehdottomasti reivit valmiiksi rannassa. Mikä on huono sää? Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Tuulesta voi sanoa yleisohjeena, että jos annetaan huomautus veneilijöille, aloittelijan on parempi jäädä rantaan, ainakaan avoimia selkiä ei kannata lähteä ylittämään vastatuuleen. Jos annetaan kovan tuulen varoitus, merelle ei teillä pitäisi olla mitään asiaa. Yleisohjeena tuulesta voisi myös muistuttaa, että tuulen "voima" kasvaa nopeuden neliössä. Käytännössä esim. 6 m/s on aika optimaalinen keli, 8 m/s on jo useille veneille reivin paikka, 10 m/s alkaa olla jo vaikea aloittelijalle ja 12 m/s on aloittelijalle "myrsky". Sääennusteiden "virallisten" termien ja "maallikkokielen" vastaavuus on seuraava: virallinen navakka tuuli = puheissa kova tuuli virallinen kova tuuli = puheissa myrsky, tässä kelissä alkaa jo maissa puita kaatuilemaan yms. virallinen myrsky = näitähän ei suomessa oikeasti esiinny juuri lainkaan kesäkaudella Eli varokaa menemästä siihen halpaan, että sääennusteen navakka tuuli olisi jotain kivaa reipasta menoa, aloittelijalle se on oikeasti kova keli. Onko sumua liikaa? On. Sumu on paha. Aina. Se tulee ja menee yllättäen, aaltoilee, hälvenee, tulee takaisin ja tekee kaikenlaisia yllätyksiä. Jos sumua luvataan, kannattaa kahdesti harkita lähtemistä. Jos sumuun kuitenkin joutuu, kannattaa pyrkiä nopeasti ankkuriin tms. turvalliseen paikkaan ja jäädä odottelemaan, kunnes sumu _kunnolla_ hälvenee. Se tosiaan usein hälvenee vähän vain saetakseen taas uudestaan. Oletteko muuten kahdestaan lähdössä? Teille olisi huomattava apu, jos saisitte houkuteltua mukaan yhden tai kaksi kaveria lisää miehistöön. Täysin maakravuistakin on apua (olettaen että ovat sellaisia perusreippaita kavereita). Helpottaa huomattavasti, jos on esim. joku ylimääräinen pitämässä pinnaa sillä aikaa, kun kaksi sankaria yrittää hoitaa reivauksen, esimerkiksi jos toinen tarvitaan mastolla ja toinen köysissä. Pienentää myöskin riskiä, että jos esim. yksi kaveri loukkaa koipensa tai tulee merisairaaksi, niin toinen ei sitten joudu opettelemaan spontaania yksinpurjehdusta.
ei ny puut tos tuules kaadu eikä avomerel tasane kymppi ny samast suunnast mitää ihmeellist ole. laske seilatut mailit ja sattuneet vahingot - tolla poikien asenteella ne pärjää pirusti paremmin ku järvisuomen pilkkijät, mönkkärillä ajajat tai levin moottorikelkkailijat. ei tää ny niin vaikeeta ole
Milloin reivata? JOs omasta mielestä meno on liian hurjaa tai raskasta, muutoin epämukavaa, niin reivaa. Jos säätiedotus, omat ennusmerkkien tulkinnat antavat olettaa tuulen yltyvän / käyvän vastaiseksi, reivaa. Kun reivaat, reivaa ajoissa. Reivi on aina helpompi purkaa. Reivaaminen ei ole häpeä, vaan osoitus merimistaidoista. Harjoittele reivaaminen kevyessä kelissä. Eli; jälleen. Ennakoi, toimi, nauti. -E Niin noh, noista "täysin maakravuista" veneessä mukana... jos ovat ihan "kädettömiä" ja liian mukavuudenhaluisia, niin enemmän kyllä ovat tiellä kuin avuksi... pääsääntöisesti.
"Yksi haaste on myös se että aloittelija ei osaa arvioida tilannetta jollei sitä voi "mittareilla mitata". Erittäin yksinkertaiset asiat eivät ole hallussa kuten: milloin kannattaa reivata, mikä on huono sää, koska tuulee liikaa, onko sumua liikaa jne. jne." Nämä ovat hyviä kysymyksiä. Reivaamisesta vielä sen verran, että toppirikattu vene, kuten Compis, kulkee aika hyvin myös pelkällä keulapurjeella. Varsinkin niin kauan kuin ei tarvitse ryhtyä nousemaan vastaiseen. Jos tuuli alkaa nousta ja tuntuu siltä, että rättejä on liikaa, suosittelisin kokemattomalle miehistölle yksinkertaisesti isopurjeen laskemista. Jos reivaaminen ei ole oikein hanskassa ja on merenkäyntiä, temppuilu reiviköysien ym. kanssa mastolla voi olla riskialtista. Ison laskeminen on sen sijaan aika yksinkertainen toimenpide. Sen verran kyydissä varmasti pysyy, että pystyy joutilaalla köydellä sitomaan lepattavan kankaan. Pelkällä genulla tai jopa fokalla on helppo lasketella sivumyötäiseen eikä tarvitse pelätä vahinkojiippejäkään. ja jos tuuli helpottaa, eiku iso takaisin mastoon. Mikäli mahdollista, käyttäkää kannelle mennessänne turvaliinaa. Veteen putoaminen on aina erittäin vaarallinen paikka. Vähänkin kovemmassa kelissä kaverin nostaminen takaisin veneeseen voi jäädä haaveeksi,varsinkin jos hypotermia vielä iskee. S
Vielä sellainen kysymys reivaamisesta, että aiemmin kehoitettiin aloittamaan etupurjeesta reivaus. Veneessä jonka ostimme on rullagenoa, vaikuttaako tämä jollain tavalla asiaan? Onko rullagenoan reivaus nopeampaa ja helpompaa? Voidaanko tästä syystä reivausta viivyttää etupurjeen osalta ?
oottekste ihan oikeesti tosissanne ? toi kysymys oli jo niin perushuttuu, et nyt on perusteet iha kadoksis. nyt sinne näsijärvel seilaa kavereitten kaa ja sit vast reppu selkään ja oikeesti merel. jotenkin tuntuu, että tästä vois tehdä reality -sarjan "matti ja mervi merellä" jos taas olit tosissasi niin tämä näsijärvi kehoitus on enemmän kuin totta :)
Kaverithan ovat avoimesti tunnustaneet olevansa täysin noviiseja. Ymmärrän hyvin, että reivausohjeet tuntuvat ristiriitaisilta. Meidän neuvojien on hyvä tietää, että toppirikatulla rullagenuapurrella ollaan siis liikenteessä. Itse antaisinkin ohjeeksi, että lähtisivät vaikka kokeilemaan ekaksi pelkällä genualla seilaamista. Siinä on aika pienet riskit. Jos tulle puhaltaa leppoisasti lounaasta, niinkuin ne kesäaikaan 70-80% taitaa Ahvenmarellä tehdä ja kun mihinkään ei ole kiire, niin pelkkä genu vaan rullalta auki ja eiku nauttimaan leppoisasta lomapurjehduksesta. Nopeudesta joutuu tinkimään solmun verran, mutta mitäs tosta. Aikaahan on. Jos tuntuu siltä, että tuuli heikkenee ja vauhtia ei riitä, niin sitten iso vetämään.
Kysymys on kaikkea muuta kuin perushuttua monelle, saati aloittelevalle. Asiaa voi käydä aivan hyvin opettelemassa ja kokemassa hakumatkalla Ruotsista. Rullapurje on kurja kapine kryssillä osittain sisään kelattuna. Sanokoon kuka mitä hyvänsä hyvistä leikkauksista, purjeen painopiste nousee ylemmäs ja muoto pussille rullatessa. Muilla tuulen suunnilla kuin kryssillä se ei haittaa, mutta kryssillä purje kannattaa pitää täytenä niin pitkään kuin mahdollista. Jos taas pienempiä purjeita on käytettävissä, kannattaa niitä käyttää ennen ison reivausta. Ei kuitenkaan pidä myrskyfokkaa kaivaa esiin, vain se suunnilleen maston luo ulottuva. Avotuulissa ei melko reipaskaan tuuli tee muuta kuin nostaa nopeutta. Ja ne menevät paljon mukavammin pelkällä keulapurjeella. Suunnan pito on kevyempää vedon ollessa keulassa, eikä vahinkojiippikään huoleta. Toppirikisen kryssistä pelkällä keulapurjeella pitää esittää pieni varoituksen sana. Se on yksi keino saada tukevakin tolppa kaatumaan nurjahtamalla, sillä voimat kasvavat avotuulista oleellisesti.
Nyt vähän huolellisuutta lukijankin päähän. Neuvo johon viitannet oli tämä: "Jos teillä on keulassa erikokoisia purjeita, ensin vaihdetaan keulapurje pienempään, koska se on se hankalin operaatio." Teillähän EI ole keulassa erikokoisia purjeita, vaan yksi rullapurje. Sen reivaaminen on helppo, ei vaikea operaatio, joten reivaamisen voi hyvin aloittaa isosta tai keulasta riippuen vähän millainen veneen balanssi on milläkin yhdistelmällä ja tuulen suunnalla.
Jos ei mitään henkilövahinkoja tapahdu (enkä usko niin käyvän), niin todennäköisesti reissusta tulee hieno! Auringon paistaessa on mukavaa mennä myötätuuleen, mutta ukkosilmat isojen aaltojen keskellä jää mieleen. Minä en ole missään pelännyt niin paljon, mitä toissakesänä merellä eräänä aamuna elokuussa. Nyt kun asiaa muistelen, en olisi halunnut jäädä ilman sitä kokemusta mistään hinnasta. Oma vene on kohta vesillä, mutta teidän tuleva reissu kuullostaa kadehdittavan hauskalta. Toivottavasti teillä tulee olemaan hauskaa!
Hei Päätän tämän keskustelun omalta osaltani tähän ja kiitän teitä todella paljon hyvistä vinkeistä ja kommenteista. Me lähdemme purjehtimaan 5.6 aamulla Tukholmasta ja kerron teille sitten kuulumisia. Kiitos vielä kerran ja hyvää purjehduskesää kaikille!