Outoja tuntemuksia

Jotenkin nyt vapun jälkeen kaikki tuntuu muuttuuneen, ihan kuin olisin vajonnut masennuksessa vielä yhtä tasoa alemmas. Mitään kovin ikävää ei vappuna tapahtunut, siinähän se sujui alkoholin merkeissä niin kuin mikä tahansa viikonloppu. Nytkin tänään töissä ollessa mieleeni muistui eräs melkein kahden kymmenen vuoden takainen ikävä juttu, asia ei ollut mikään maata mullistava enkä koe että siitä yleensäkkään mitään traumoja olisi jäänyt. Mutta muitakin vanhoja ja vähän tuoreempiakin ikäviä asioita on palaillut mieleen nyt viikonlopun jälkeen. Mikähän mahtaa saada aikaan että pahat muistot tulevat pintaan, viikonloppuna ei todellakaan tapahtunut mitään mikä tähän voisi vaikuttaa? Ja sitten mitenkä voi näin lyhyessä ajassa tulla tunne että masennus on pahentunut huomattavasti? Sitten jotenkin taka-alalla on sellainen tunne että jokin elämässäni tulee kohta muuttumaan mutten osaa sanoa parempaan vaiko huononpaan. Joko mennään jyrkästi alaspäin tai sitten saan kerrasta taas elämästä kiinni. Jotenkin stressaavia tämmöiset tuntemukset, viime yönäkin nukuin vain neljä tuntia. Tuntuu vain että elämä on eräänlaisessa käänne kohdassa mutta kumpaan suuntaa tästä lähdetään, kumpikin tie pelottaa. Pohjalle jos mennään niin tuskaa ja surua saa varmasti kokea paljon. Toisaalta pelkään etten enään kykene elämään onnelista elämää, tai en oikeastaan tiedä mikä pelottaa mutta tuntuu että tänä kesänä jokin muuttuu, enkä tiedä onko se ollenkaan hyvä juttu
3330
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Viestisi herätti minussa ymmärryksen. Mulla oli myös masennuksesta selvempi jakso, jaksoin jopa tehdä ylppärijuhliini kutsukortteja ja lenkkeillä. Sitten, yhtenä aamuna, ennen vappua aloin pelkäämään pahan olon palaamista. Ja kuinka ollakaan se palasi, pyytämättä. Tänään oli kamala päivä, samoin eilen. Herään kuumiin aaltoihin (heh, keski-ikä varmaankin) Mietin samaa, mistä se yhtäkkiä nousee pintaan? Minunkin masennus nimittäin paheni yhtäkkiä. Uskomatonta, mutta totta, puhuin juuri äitini kanssa, siitä, että tämä on varmasti käännekohta masentuneisuudessani. Ja nyt sinä kirjoitat samalla tavalla!

Äänestä
  • se on runsaan alkoholin jälkeisiä oireita.. masennus meinaan...älä turhaan huolestu kyllä se elämä siitä rupee hymyileen... itselläni on todella usein jakso lauantaina kova piletys sunnuntaina jäätävä krapula ja maanantaina masennus...

    Äänestä

Kun niitä vanhoja tapahtumia tulee mieleen, niin pyri työstämään niitä sillä ymmärryksellä mikä sinulla on nyt aikuisempana - ehkä niillä on kuitenkin tiedostamaton yhteys nykytilanteeseen ja ehkä sieltä alkaa purkautua masissolmujakin! Mieti, mitä tunsit silloin ja miten voisit suhtautua asiaan nyt - on niillä kuitenkin ollut suuri vaikutus sun elämään kun ne nyt pyrkii pintaan. Aurinkoista kevättä ja lämmintä kesää odotellessa!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


dshhhgs kirjoitti:

Jotenkin nyt vapun jälkeen kaikki tuntuu muuttuuneen, ihan kuin olisin vajonnut masennuksessa vielä yhtä tasoa alemmas. Mitään kovin ikävää ei vappuna tapahtunut, siinähän se sujui alkoholin merkeissä niin kuin mikä tahansa viikonloppu. Nytkin tänään töissä ollessa mieleeni muistui eräs melkein kahden kymmenen vuoden takainen ikävä juttu, asia ei ollut mikään maata mullistava enkä koe että siitä yleensäkkään mitään traumoja olisi jäänyt. Mutta muitakin vanhoja ja vähän tuoreempiakin ikäviä asioita on palaillut mieleen nyt viikonlopun jälkeen. Mikähän mahtaa saada aikaan että pahat muistot tulevat pintaan, viikonloppuna ei todellakaan tapahtunut mitään mikä tähän voisi vaikuttaa? Ja sitten mitenkä voi näin lyhyessä ajassa tulla tunne että masennus on pahentunut huomattavasti? Sitten jotenkin taka-alalla on sellainen tunne että jokin elämässäni tulee kohta muuttumaan mutten osaa sanoa parempaan vaiko huononpaan. Joko mennään jyrkästi alaspäin tai sitten saan kerrasta taas elämästä kiinni. Jotenkin stressaavia tämmöiset tuntemukset, viime yönäkin nukuin vain neljä tuntia. Tuntuu vain että elämä on eräänlaisessa käänne kohdassa mutta kumpaan suuntaa tästä lähdetään, kumpikin tie pelottaa. Pohjalle jos mennään niin tuskaa ja surua saa varmasti kokea paljon. Toisaalta pelkään etten enään kykene elämään onnelista elämää, tai en oikeastaan tiedä mikä pelottaa mutta tuntuu että tänä kesänä jokin muuttuu, enkä tiedä onko se ollenkaan hyvä juttu

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu