Hei!
Olen vastikään muuttanut takaisin Suomeen 10 vuoden asumisen jälkeen Ranskassa, ja tarvitsisin hiukan apua.
Haluaisin päästä urologin luokse vastaanotolle sillä epäilen että minulla olisi Peyronien tauti, mutta ongelmana on että en tiedä lainkaan kuinka suomen terveydenhuollon systeemi pelaa! Arvatenkin se on kovin erilainen Ranskalaisesta systeemistä.
Pitäisikö minun ensin hankkiutua tavallisen lääkärin vastaanotolle, joka sitten neuvoisi minut eteenpäin? Vai pitäisikö minun suoraan hakea aikaa yksityiseltä urologilta? Korvaako KELA näitä käyntejä yhtään, kun kyseessä ei ole mikään akuuttinen ongelma?
Olisin kovin kiitollinen pienimmästäkin neuvosta, kun en tiedä lainkaan mistäpäin minun pitäisi aloittaa. Kiitos etukäteen!
Apua Suomen terveydenhuollon kanssa
Juuri suomeen palannut
5827
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Menet lääkärille ja sieltä pyydät lähetteen urologille. Normaalit terveyskeskusmaksut menee tietysti ja urologin vastaanotto maksaa jotain. Ei ole tietoa että maksaako se itse korjaus jotain, jos siitä on haittaa normaalille elämälle, niin se korjataan käsittääkseni kirurgian polikliniikkamaksun hinnalla. Julkisella puolella käyntejä lääkäriin tulee enemmän ja aikaa menee kanssa ehkä muutamia kuukausia ennen kun pääset leikkaukseen. Yksityisellä homma taas maksaa selvästi enemmän mutta hoituu nopeammin. Lopputulos on sama molemmissa. Joillakin yksityisillä on sitten ryöstöhinnat, jos tahdot ehdottomasti välttyä niiltä niin kannattaa odotella muutama kuukausi.
Tjoo... julkisella sektorilla homma menee näin: ensin terveyskeskukseen normaalilla ajanvarauksella (menee viikkoja ajan saamiseksi, noin 12-15). Sitten JOS tk-lekuri pitää ongelmaa sellaisena, jota olisi syytä tutkia ja/tai hoitaa tarkemmin, sieltä lähtee lähete urologille. Odotusaika uroligille on 3-6kk, saattaa mennä vuosikin (noin 25/käynti). Urologin vastaanotolla sitten ensin yksi käynti mähdollisten jatkotutkimusten määrittelemiseksi, sitten toinen jatkotutkimuksia varten (odotusaika jälleen 3-6kk, jopa vuosi ja n.25/käynti). Loppujenlopuksi mahdollinen leikkaushoito (jos se katsotaan tarpeellisekei, n.75/päiväkirurgiamaksu, ja/tai 33/osastopäivä). Tässä kohtaa HUOMIO kannattaa kiinnittää siihen, että näitä leikkauksia tekee julkisella vasta urologiaan/kirurgiaan erikoistuvat lääkärit, joten lopputuloksen suhteen koko homma on melkoista arpapeliä!!! Yksityisellä puolestaan kuvio on seuraava: ensin suoraan urologin vastaanotolle (noin 100/käynti), sitten toinen käynti (ehkä), sitten leikkaus (ehkä) ja koko homma ilo siinä. Hinnat todella kovia ja KELA korvaa esim vastaanottokäynnistä 16. Yhteenveto: Julkinen "halpaa", mutta odotusajat todella pitkät ja lopputulos täysin arpapeliä. Yksityinen todella kallista, mutta odotusajat vain viikkoja ja lopputuloksen "varmuus" huomattavasti parempi, leikkaukset suorittaa pätevä kokenut lääkäri!!! Suosittelen yksityistä, kerran pilattua vehjettä ei saa ikinä enää kuntoon... kannattaa siis mieluummin pikkasen maksaa.
ihmeessä, ettet tartuta sitä kehenkään. Naisilla ainakin sen on todettu olevan vaarallinen
Kiitos kaikille vastauksista! Taidan ensin käydä julkisella katsomassa onko vaivaa todella olemassa ja jos näin on, kääntyä yksityisen puolelle hoitoa varten.
Onhan sinulla Kela-kortti? Itse olen ilmoittanut pysyvaksi kotipaikakseni ulkomaat, ja olen joutunut luopumaan Kela-kortista, eli vaikka suomalainen olenkin, joutuisin Suomessa maksamaan tayden hinnan ihan kaikesta laakarinhoidosta. - Suomen ja uuden kotimaani valilla ei ole ns. kaksoisverotuksen estavaa sopimusta, eli jos en olisi luopunut Suomesta pysyvana kotipaikkanani, olisin joutunut maksamaan kolmen vuoden ajan tuloverot seka Suomeen etta uuteen kotimaahani. Tasta syysta siis luovuin myos Kela-kortista.