Taloudellinen kierrosalue

Eikö maksimiteho ole tuolla paikkeilla. Omassa autossani maksimivääntö on alle noiden lukemien. Harvoin tulee ajettua noin suurilla kierroksilla. Kuvaamasi yli 4000 rpm:n kierrokset eivät tosiaan ole taloudellisia.

Pieni tehoinen bensa-auto kirjoitti:

Eikö maksimiteho ole tuolla paikkeilla. Omassa autossani maksimivääntö on alle noiden lukemien. Harvoin tulee ajettua noin suurilla kierroksilla. Kuvaamasi yli 4000 rpm:n kierrokset eivät tosiaan ole taloudellisia.

Kyllähän bensakoneista löytyy korkein teho yleensä ylempää kuin 4000. Sanotaan että 4000-5000 välissä se taitaa yleensä olla. Korkein vääntö on aina alempana kuin korkein teho. Bensakoneissa yleensä 4000 paikkeilla, voi löytyä 3000:stakin, mutta joka tapauksessa niin ylhäällä että korkeintaan vähän reippaammassa kiihdytyksessä voi neula hetkellisesti siellä käydä. Ei siis tosiaan kannata ajaa jatkuvasti siellä, kuten nyt et varmaan teekään kuten jo kerroit. Tasaisella nopeudella taloudellisin kierrosalue on aina pienin mahdollinen kierrosluku. Pienin mahdollinen tarkoittaa nyt sitä, että niin pienellä kierrosluvulla, kuin kone vielä vääntää ongelmitta, eli ei tarvitse painaa kohtuuttomasti kaasua jotta kone vetäisi jolloin pakoputken päästä juoksee palamatonta bensaa. Tuohan riippuu tosi paljon maastosta että millaisella alueella vielä vetää, mutta tasaisella/lievässä alamäessä menee ainakin oma bensa-auto ihan kivasti 5. vaihteella noin 50 km/h, jolloin siis kierrokset noin 1400-1500. Tällöin siis kulutus mittarin mukaan myös pienin. Ylämäessä ei tietysti viitsi vedättää, kasvaa kulutuskin ja vetarit kärsii.

kierroskoneita kirjoitti:

Kyllähän bensakoneista löytyy korkein teho yleensä ylempää kuin 4000. Sanotaan että 4000-5000 välissä se taitaa yleensä olla. Korkein vääntö on aina alempana kuin korkein teho. Bensakoneissa yleensä 4000 paikkeilla, voi löytyä 3000:stakin, mutta joka tapauksessa niin ylhäällä että korkeintaan vähän reippaammassa kiihdytyksessä voi neula hetkellisesti siellä käydä. Ei siis tosiaan kannata ajaa jatkuvasti siellä, kuten nyt et varmaan teekään kuten jo kerroit. Tasaisella nopeudella taloudellisin kierrosalue on aina pienin mahdollinen kierrosluku. Pienin mahdollinen tarkoittaa nyt sitä, että niin pienellä kierrosluvulla, kuin kone vielä vääntää ongelmitta, eli ei tarvitse painaa kohtuuttomasti kaasua jotta kone vetäisi jolloin pakoputken päästä juoksee palamatonta bensaa. Tuohan riippuu tosi paljon maastosta että millaisella alueella vielä vetää, mutta tasaisella/lievässä alamäessä menee ainakin oma bensa-auto ihan kivasti 5. vaihteella noin 50 km/h, jolloin siis kierrokset noin 1400-1500. Tällöin siis kulutus mittarin mukaan myös pienin. Ylämäessä ei tietysti viitsi vedättää, kasvaa kulutuskin ja vetarit kärsii.

Pienillä (siis 1-1,6 l) ja ahtamattomilla bensakoneilla max. teho löytyy viritysasteesta yms. riippuen 6000 rpm kieppeiltä. Ja max. vääntö tosiaan 4000 rpm kohdalta. Isoilla koneilla voi sitten olla maksimit vähän alempana ja ahdetuthan ovat aina asia erikseen, vääntö voi olla tapissa esim. 1500-3000 välillä ja max teho tasan 5000 kohdalla. Silti, ihan noille perusbensoillekin suositellaan, että kiihdytettäessä pistetään isompaa silmään *viimeistään* 3000 rpm kohdalla ja tasanopeudella ajellaan mahd. isolla vaihteella ... eli yli 3000 rpm kierroksia käytetään vain a) pakon edessä, kun ei enää löydy isompaa vaihdetta (pikku koneet kiertää pahimmillaan liki 4000 rpm moottoritienopeuksissa) b) kun on tarpeen ottaa kaikki irti esim. lyhyellä kiihdytyskaistalla

kierroskoneita kirjoitti:

Kyllähän bensakoneista löytyy korkein teho yleensä ylempää kuin 4000. Sanotaan että 4000-5000 välissä se taitaa yleensä olla. Korkein vääntö on aina alempana kuin korkein teho. Bensakoneissa yleensä 4000 paikkeilla, voi löytyä 3000:stakin, mutta joka tapauksessa niin ylhäällä että korkeintaan vähän reippaammassa kiihdytyksessä voi neula hetkellisesti siellä käydä. Ei siis tosiaan kannata ajaa jatkuvasti siellä, kuten nyt et varmaan teekään kuten jo kerroit. Tasaisella nopeudella taloudellisin kierrosalue on aina pienin mahdollinen kierrosluku. Pienin mahdollinen tarkoittaa nyt sitä, että niin pienellä kierrosluvulla, kuin kone vielä vääntää ongelmitta, eli ei tarvitse painaa kohtuuttomasti kaasua jotta kone vetäisi jolloin pakoputken päästä juoksee palamatonta bensaa. Tuohan riippuu tosi paljon maastosta että millaisella alueella vielä vetää, mutta tasaisella/lievässä alamäessä menee ainakin oma bensa-auto ihan kivasti 5. vaihteella noin 50 km/h, jolloin siis kierrokset noin 1400-1500. Tällöin siis kulutus mittarin mukaan myös pienin. Ylämäessä ei tietysti viitsi vedättää, kasvaa kulutuskin ja vetarit kärsii.

Korkeinta tehoa en ole katsonut missä se sijaitsee, mutta korkein vääntö osui 2900 rpm:n kohdalle. Ajatus kulutuksista tuli siitä että, onko optimaalista ajaa tuolla 2900 kierroksilla kun vääntö on tuolloin suurin. Eli voiko kulutus olla tuolla kierrosluvulla vaikka pienempi kuin vaikkapa piennemmillä kierroksilla esim. 2500 kierroksen käytöllä? Nuohan osuu ainakin siihen yleisesti suositeltuun 2000-3000 kierroksen välille. Motarilla sitten mennään kierroksissa jo yli 3000 kierroksen, mutta harvemmin sellaisia nopeuksia tarvitsee ajaa.

Pieni tehoinen bensa-auto kirjoitti:

Korkeinta tehoa en ole katsonut missä se sijaitsee, mutta korkein vääntö osui 2900 rpm:n kohdalle. Ajatus kulutuksista tuli siitä että, onko optimaalista ajaa tuolla 2900 kierroksilla kun vääntö on tuolloin suurin. Eli voiko kulutus olla tuolla kierrosluvulla vaikka pienempi kuin vaikkapa piennemmillä kierroksilla esim. 2500 kierroksen käytöllä? Nuohan osuu ainakin siihen yleisesti suositeltuun 2000-3000 kierroksen välille. Motarilla sitten mennään kierroksissa jo yli 3000 kierroksen, mutta harvemmin sellaisia nopeuksia tarvitsee ajaa.

Moottori toimii parhaiten sopivan suurella kuormituksella. Optimiarvo kierrosluvulle (=käytettävlle vaihteelle) & kaasupolkimen asennolle riippuu tehontarpeesta eli siitä, kun lujaa pitäisi eteenpäin päästä. Kun tehoa tarvitaan kohtuullisen paljon (maantienopeudet + kiihdytykset), voi optimi olla vaikka 40-50 % kuormitus eli vaihteen pitää olla sen verran iso, että kaasua joutuu jo polkemaan kunnolla (=ei pintakaasuttelua). Hitaammassa köröttelyssä optimi löytyy vähän kevyemmällä kuormituksella -> ei siis kannata jurruttaa kaasu (lähes) pohjassa liian isolla vaihteella. Itse pidän pikkukoneelle sopivina kierroksina 1500-2000 hitaassa köröttelyssä (ruuhkat & 30/40 rajoitukset) ja suuremmillakin nopeuksilla kannattaa pukata isompaa silmään jo 2500 kohdalla. Mutta on myös hyvä muistaa, ettei kiihdytystyylillä ole isoa vaikutusta keskim. kulutukseen. Ripeä kiihdytys syö kiihdytyksen aikana paljon bensaa (>>20 l/100 km), mutta ripeä kiihdytys ei kauaa kestä. -> Tarvittaessa, esim. liityttäessä moottoritielle lyhyenpuoleiselta kiihdytyskaistalta, pitää olla valmis runttaamaan kaasu pohjaan & kierrättämään konetta rajoittajalle asti. Sitä bensansäästöä kannattaa ennemmin hakea ennakoinnin puolelta. Itse olen havainnut, että kulutus on varsin suorassa suhteessa jarruttelun määrään. Kulutuksen saa maksimoitua roikkumalla edelläajavan perseessä, jolloin jarrulle joutuu hyppäämään edelläajavan vähänkin hidastaessa ... ja pari sekuntia myöhemmin poljetaan taas kaasua nopeuden palauttamiseksi ennalleen. Mitä paremmin pystyn tilanteet ennakoimaan ja korvaamaan jarrutuksen moottorijarrutuksella (kulutus 0 l/100 km), sitä vähemmän käy imu tankissa.

Pieni tehoinen bensa-auto kirjoitti:

Korkeinta tehoa en ole katsonut missä se sijaitsee, mutta korkein vääntö osui 2900 rpm:n kohdalle. Ajatus kulutuksista tuli siitä että, onko optimaalista ajaa tuolla 2900 kierroksilla kun vääntö on tuolloin suurin. Eli voiko kulutus olla tuolla kierrosluvulla vaikka pienempi kuin vaikkapa piennemmillä kierroksilla esim. 2500 kierroksen käytöllä? Nuohan osuu ainakin siihen yleisesti suositeltuun 2000-3000 kierroksen välille. Motarilla sitten mennään kierroksissa jo yli 3000 kierroksen, mutta harvemmin sellaisia nopeuksia tarvitsee ajaa.

2900 kierroksella nopeutta on samalla vaihteella 16 % enemmän kuin 2500 kierroksella. Ilmanvastus on maantienopeuksilla jo huomattava tekijä ja se kasvaa nopeuden neliössä eli tässä tapauksessa noin 35 %. Vaikka moottorin hyötysuhde on hieman parempi korkeimman väännön kohdalla, tästä saatu säästö ei riitä kattamaan ilmanvastuksesta aiheutuvaa lisätehon tarvetta. Kulutus on siis korkeampi 2900 kierroksella. Voisi olla mielenkiintoista vertailla kulutusta viitosvaihteella 2500 ja nelosvaihteella 2900 kierroksella. Jos nopeudet ovat tällöin samat, kulutukset saattavat olla hyvinkin lähellä toisiaan, sillä hyöty ei häviä tuulen pieksämiseen. Itse olen mittaillut kulutuksia paljonkin vähän isommalla bensa-autolla. Yksiselitteinen kokemus on, että pienemmällä nopeudella ja kierrosluvulla kuluu vähemmän polttoainetta, niin kauan kuin moottori jaksaa vetää suurimmalla vaihteella. Viitosen vetoalueen alarajalla nelosella pääsee samoihin kulutuslukemiin, vaikka kierroksia on 25 % enemmän. Minimikulutus löytyy noin viidenkympin vauhdista nelosen vetoalueen alarajalta. Nelonen on suora ja viitonen ylivaihde.

"Pumppaus lisää kulutusta" -Miksi ekokilpailuissa nopeus vaihtelee paljonkin ja nopeutta pumpataan tarkoituksella? Nämä ovat yleisohjeita ja eivät aina johda parhaaseen lopputulokseen. "mahdollisimman pienet kierrokset" -Miksi Porchen 911 ajeltiin 1800rpm kun tehtiin kulutusennätys PDK laatikolla? Eiköhään tuommoinen yli 3l motti kierrä helposti siinä 1000rpm paikkeilla ongelmitta kun 1.4tsi suoriutuu mysö tästä?