Hei, onko kenelläkään kokemuksia iriitistä, jossa ei esiinny näitä perinteisiä oireita (valonarkuus, punoitus, kipu)?
Itselläni todettiin iriitti toisen kerran. Edellinen tapahtuma oli 2007 kesällä.
Tämän kertainen laukesi episkleriitin jälkeen. Kun episkleriitti ei lähtenyt paranemaan, vaikka lievä valon arkuus katosi, antibiootti hydrokortisoniseoksella, otettiin viikon jälkeen käyttöön 4xpv oftan dexa. Sit rupesi parin päivän päästä kehittymään näkökenttään vaeltavia harsonkappaleita ja lievä roskan tunne. Hakeuduin taas silmälääkärille, jossa todettiin vain epikleriitin vaivaan edelleen ja hoitoon liitettiin kortisonipohjainen yövoide sekä burana 600 ja paikallinen diklofenaakki tulehduskipuun.
No episkleriitin aiheuttama kipu ja punoitus alkoivat häipyä seuraavana maanantaina. aarson palat eivät kuienkaan hävinneet, vaan alkoivat peittää koko näkökenttää jo sunnuntaina saliharjoittelun yhteydessä. Soitin asiasta silmäpolin lääkärille tiistaina ja hän epäili lasiaisnesteessä muutoksia. No menin sitten keskiviikkona silmälääkärille uudestaa ja h
n totesi silmässä olevan iriitin. Taudin, jonka kehittymisestä ei ollut viitteitäkään viikkoa aiemmin. Silmän oli ehtinyt kehittyä perinteiset solumuodostelmat, pigmentaatiota ja presipitaatiota. Sain lääkkeesiksi prednisolonia 1 tippa/0,5h viikon ajan, 1 tippaa/2h vko ja 6 tippaa/pv vko, 4tippaa/pv vko ja 2tippaa/pv vko. Lisäksi mukaan tuli Tropikamidi laajennustipat 3 krt/pv otettavaksi. Kortisonipohjaisen yövoiteen käyttö jatkuu.
Pitkään kestäneen silmäongelma sai epäilemään täydellistä tietämystä iriitin oireista, tätä eivät selvästikään silmälääkärini osanneet epäillä. Haluaisin kommentteja muilta siitä, onko hoitoni mielestänne nyt oikealla uralla vai pitäisikö välittömästi vaatia vieläkin kovempaa hoitoa. Kontrolli on ensi maanantaina ja silloin päätetään hoidon suunnasta.
Pelkään näköni puolesta, silä viime kerralla en muista tälläista harsomuodostusta kehittyneen. Toisaalta valonarkuus oli silloin sitä luokkaa, ettei silmää voinut pitää edes auki. Lisäksi silloin kortisoni hotio lähti heti tehoamaan.
Onko kenelläkään tietoa siitä voiko näölleni aiheutua pysyviä haittoja vai onko kyseessä lääkkeillä poissaatava ongelma? Toivon rehellisiä vastauksia pahimmasta skenaariosta huolimatta. Lisäksi toivoisin ohjeita siitä, minkälaista liikuntaa iriitissä täytyisi välttää. Itselläni lenkkeily ei ole haitannut. Sähly ja saliharjoittelu taa huonontivat tilannetta episkleriitissäkin.
Toivon myös, että ihmiset, jotka huomaavat jotain poikkeavaa silmässään menisivät välittömästi silmälääkäriin, ei yleislääkärille. Apteekkari kertoi minulle lääkkeitä hakiessani, että hänen ystävättärelleen oli tullut iriitti ulkomaan matkalla. Tämä nainen oli tuntenut silmämsä araksi kaikenlaiselle vedolle ja pölylle, mutta perinteistä valonarkuutta, punoitusta tai kipua ei esiintynyt. Ensikertalaisena ks. nainen ei osannut epäillä iriittiä vaan meni lääkärille lomalta palattuaan ongelmien jatkuttua ja näön heikettyä. Hänen silmäänsä oli ehtinyt kehittyä kiinnikkeitä, joita ei saatu pois ja naiselle kehittyi pysyvä akkomodaatio ongelma.
Toivoisin myös, että näistä poikkeuksellisista oireista kerättäisiin tutkimustietoa, jotta lääkärit ym terveydenhuollon ammattilaiset tietäisivät sairauden kehittymisestä lisää. Jos joku th-ammattilainen lukee tätä palstaa, niin miten tälläistä uutta tietoa voitaisiin kerätä iriittiä sairastaneilta jälkikäteen?
Kokemuksia Iriitistä
Iriittisacuta
613899
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sattumalta pyysin reumalääkäriltä, että eikö vois joskus noita silmiäkin katsoa koska reumaan kuitenkin liittyy juuri iriitit. Kas kummaa, minulta löytyi täysin oireeton iriitti, joka sitten tipoilla hoidettiin. Silmälääkäri sanoi vaan että se ois voinut tuhota silmän. Ei todellakaan mitään merkkiä tauti antanut itsestään:(
Ensimmäisen iriitin sairastin V-79, sen jälkeen niitä on ollut joskus parikin kertaa vuoteen ja välillä on mennyt joku vuosi ilman iriittiäkin. Ensimmäisellä kerralla iriitti pääsi pahaksi, koska terveyskeskuslääkäri katseli diagnoosin kirjastaan, joka ei sitten sattunut oikein, hän määräsi silmätippoja. Reilun viikon päästä menin uudestaan saman lääkärin puheille, koska tulehdus oli vain pahentunut. Tällä kertaa lääkäri mittasi silmän paineet, jotka oli rajusti kohonneet, joten onneksi hän passitti minut kiireellä keskussairaalaan, jossa silmälääkäri teki iriitti diagnoosin ja samalla sain lähetteen reumatutkimuksiin, jossa todettiin minun sairastavan selkäreumaa. Kerran työterveyslääkäri ei meinannut kirjoittaa lähetettä keskussairaalan polille, koska hänen mielestään minulla ei ollut iriittiä, mutta tauti oli jo silloin minulle niin tuttu että sain hänet kirjoittamaan lähetteen ja diagnoosini oli oikein. Nykyjään minä pääsen suoraan keskussairaalan silmälääkärille, ilman lähetettä ja hyvä näin, koska ei yleislääkärit osaa iriittiä hoitaa. Kyllähän sitä iriitistä varoitellaan, että se voi vahingoittaa silmää, mutta minulla ei ole silmiin jäänyt mitään vaurioita, silmät on kunnossa muuten mutta ikänäkö pakottaa käyttämään lukulaseja. Mitään raskaampaa työtä ei iriitin aikana kannata tehdä, koska se näkyy kokemukseni mukaan hidastavan paranemista.
Hyvin pitkälle samanlaisia kokemuksia minullakin iriitistä näiden 30-v aikana mitä selkärankareuma on minulla ollut. Ensimmäinen iriitti oli pahin, koska minullakin arvauskeskuslääkäri arvasi väärin... vaikka tuolloin srr-diagnoosi jo olikin. Onneksi hän ymmärsi virheensä ajoissa ja passitti silmäpolille. Siellä laajennettiin mustuainen jossa jo alkavia kiinnikkeitä, silmäni oli oikea tähtisilmä! Osin laajentunut ja osin ei, onneksi tipat tehosivat kuitenkin ja silmä pelastui. Tuon jälkeen noita iriittejä, aina oireellisia (oireettomasta en ole tätä ennen kuullutkaan), on ollut enempi vähempi, joskus menee vuosi-parikin ilman, mutta joskus on useampi vuodessa. Ja samat kokemukset on yleislääkäreistä (siis niistä arvauskeskuslääkäreistä), ne eivät tiedä/ymmärrä iriitin vakavuutta vaan niille on itse kerrottava miten hoitomenettely etenee. Iritiissä on AINA hakeuduttava erikoislääkärille joka määrittelee sopivan hoidon ja sen jälkeisen tarkistuskäynnin jossa arvioidaan, tarvitseeko hoitoa vielä jatkaa. On käynyt niinkin, että erään kerran yleislääkäri totesi ettei välttämättä tarvitse silmäpolille mennä... kun kuulemma hoidetaan kuten ennenkin. Tuohon halpaan ei pidä mennä, vaan pyytää lääkäriä lukemaan mitä iriitin hoidosta sanotaan ohjeissa. Siellä seisoo, että silmälääkärille on hakeuduttava ensitilassa. Tällaiset kroonikot kuten itsekin, pääsevät helpommin suoraan silmäpolille tarvitsematta käydä rasittamassa arvauskeskusta moisella byrokratialla. Ainakin itse olen päässyt polille kun olen asian soittamalla ensin hyvin perustellut ja kertonut. Olen aina saanut koko tippahoidon ajaksi sairasloman, yleensä 3-5 viikkoa riippuen tulehduksen voimakkuudesta. Tuona aikana silmää ei pidä rasittaa liikaa lukemisella tai muullakaan, esim. autoilulla. Jos työnkuvaan kuuluu esim. atk-autoilu-lukemis- tms. silmää vaativia toimia, kannattaa niistä mainita silmälääkärille ja pyytää sairasloma koko tippahoidon ajaksi. Mutta tuo s-lomakysymys lienee tapauskohtainen ja riippuvainen työnkuvasta ym. Eli varsin samanlaiset kokemukset näyttää monella "konkarilla" olavan näistä silmäjutuista. Tuo oireeton iriitti kuullostaa kummalliselta, jos ei ole oireita niin miten sitä edes osaa epäilläkään?
on? on hiukan valonarkuutta joskus tykyttää silmäkulmasta ja on sellainen herkästi vuotava silmä? oireet tulee jos on ulkona ja on aurinkoista mut ei niinkään sisällä muuta kun tuo tykytys.Aikaisemmin oon sairastanut iriitin pari kertaa.Olisko tuo sitte lievää iriittiä tarttisko hoitoa? onko sulla tollasta? aiemmin kipu oli valtava ja sain silmälääkäriltä tippoja.
Mulla ollut kroonisesti iriitti jo vuosikaudet, jo lapsesta asti. Pääsääntöisesti on normaaliltilanne (tarkoittaa siis pieniä solumuutiksia), eli jatkuvalla Pred forte-tippahoidolla pärjäilee (mahdollisesti myös laajennustipat). Joskus iriitti äityy pahemmaksi, mutta en sitä kyllä itse huomaa. Se tulee ilmi säännöllisissä tarkastuksissa. Mutta kaksi kertaa on päässyt "tosi tosi" pahaksi ja silloin on just näkö heikentynytja silmä punoittanut. Iriitin vuoksi mun silmät on megakuivat muutenkin ja punoitusta esiintyy kyllä senkin takia.
Ikävämpänä koen iriitistä ja sen lääkityksestä aiheutuneet harmaakaihit. Toisesta silmästä kaihi leikattiin, kun olin 17 vee. Toiseen se on kehittynyt jo tosi pitkälle monien monien vuoksien ajan ja leikkaukseen pääsis, jos vaan haluaisin. Mutta oon sitä vitkutellut töiden takia, leikkauksen jälkeen iriittihän voi just pahentua jne. Ei ehkä selviäkään viikon saikulla.
Vielä ikävämpi "sivuvaikutus" on ollut glaukooma eli korkea silmänpaine. Se sitten johtuu kait noista iriitin silmätipoista eli kortisonista, jota oon vuosikausia tiputellut. Ekan kerran paineet nousi 3 vuotta sitten ja nyt on jatkuva lääkitys toiseen silmään. Silmä on leikattu paineen vuoksi 2 kertaa toissasyksynä ja kaikki mahdolliset tipat kokeiltu. Tilanne on tosi vaihteleva. Käyn siis jatkuvissa paine- ja iriittiseurannoissa. Eli olen suoraan sanoen aivan kypsä koko tilanteeseen, oliskin vaan pelkkä reuma riesana...
Mutta silmien kanssa tulee olla tarkkana ja tärkeää on päästä jatkuvaan hoitoon. Itse käyn säännöllisesti Silmäpkl:lla, ei tarvitse mitään terveyskeskuksia sotkea asiaan. Mutta tuo silmänpaine on huomaamaton ja se on helppo käydä tsekkaamassa vaikka optikolla.
Ikää mulla siis 32 vee ja tuntuu, että mulla ja papallani on kaikki samat sairaudet. Tunnen itseni jokseenkin poikkeavaksi glaukoomapolilla, keski-ikä vähän toista luokkaa...
piti ihan kaivella vanhat laput esille etten vaan muista väärin:)
eli siis mulla oli vas. silmässä reilu joulunpuna,ettei valkoista näkynyt ollenkaan, ei kipua, ei rähmintää, ei valonarkuutta, ei kutinaa. ajoittain näkö sumeni, haittasi lukemista ja hämärällä/pimeällä autolla ajamista.
tämä jatkui parisen viikkoa ja aloin ajatella että ei taida olla normi tulehdus ja menin lääkäriin joka ohjasi toiseen kaupunkiin silmätautien polille jossa sitten
lääkäri totesi olevan huomattavan äkäinen iriitti.
lääkitys oli seuraava:
-Pred Forte joka tunti viikon ajan. tämän jälkeen samaa tippaa joka toinen tunti seur. kontrolliin asti (eli n. 2-3-vkoa)
-Ultracortenol-salva yöksi heti ja kontrolliin asti.
-Scopolamin 2kert/pvä
Silloin alkoivat puhumaan myös mahdollisesta reumasta ja kehoittivat minua menemään jatkotutkimuksiin..:)
ensimmäinen oli siis marraskuussa 2008 ja seuraava ilmeni joskus helmikuun alussa 2009, ja lääkitys oli sama kostutustippoja kun silmäni kuivui aika pahasti:)
sehän riippuu ihan siitä miltä silmä näyttää ja yms kaikkea, itse en ainakaan lapuistani ymmärrä(tai ainakaan muista) puoliakaan:D
Kysyisin että minkälaiset silmänpaineet teillä on olleet?
mulla tässä yhdessä lukee ainakin 14/6..hmm tämä siis ennen kortisonikuuria. kuurin jälkeen kontrollissa oli hiukan eri mutta en nyt tarkkaa lukemaa löydä mistään..