minun ja erään naisen välillä.
Sitä kuvittelee olevansa niin fiksu ja järkevä mutta osa asioista saa vain pään sekaisin.
Eikä auttanut asiaa että toinen on niin epäselvä.
Onkos muilla samanlaisia kokemuksia että jostain ihmeestä tulee jotain outoja tunteita toista kohtaan ja ei tajua onko ihastunut vai mitä se on?
Sitten kun on tavannut jonkun toisen niin se ei tunnu samalta vaan ihan tyhjän päiväiseltä.
Hitto kun tajuaisi
mitä tapahtui
282536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
jos sä itse ole selvä ja selkeä, niin sehän riittää. Siihen jos toisesta ei saa mitään tolkkua, niin sehän on selkee juttu ja tarkottaa sitten vaan että ei. Kun sä itse olet selkee, ja toinen tietää homman nimen, niin jos se ei ala millekkään, niin se on EI. Eipä tossa sen kummempaa. Ilmeisesti sait vain hienovaraiset ja sitäkin raivostuttavammat pakit, jos teit homman selväks ja siitä ei tullut mitään, jos toinen ei ollut edes tajuavinaan.
noin. Silloin se juuri olisi selvä peli. Ei tässä ole kiinni siitä että olisin saanut jotkin hienovaraiset pakit vaan pakit joista ei saanut selvää oliko ne pakit vai ei. Ei tässä ollut kysymys mistään iskutilanteesta. En minä oikein tiedä mitä tunnen ja ei taida tietää hänkään. Ehkä se että tässä on muitakin ihmisiä mukana sotkee koko homman.
Kun mukana on muitakin ihmisiä (eli teistä toinen tai molemmat on varattuja), se sotkee ajatuksia. Et oikein tiedä uskallatko tuntea toista kohtaan mitään kaveruutta enempää, toisin sanoen blokkaat ihastumisen tunteet joko tietoisesti tai tiedostamatta. Kysymys kuuluukin, että haluatko katsoa nämä kortit loppuun asti, ja mitä olet sen eteen valmis tekemään -tai uhraamaan? Kerro lisää tästä, tämä alkaa vaikuttaa mielenkiintoiselta!
kukaan ei sotke sinun tunteitasi keneenkään ne ovat sinusta lähtöisin ja kohdistuvat johonkin, ne ovat eri asia kuin sinun tunteesi muihin ja hänen tunteensa ovat eri asia kuin sinun tunteesi. Kukaan ei sotke eikä muuta mitään kuitenkaan kahden muun ihmisen välillä, jos heistä kumpikaan ei ala itse sotkea pakkaa. Voit katsoa peiliin. Muut ei sotke asioita. Korkeintaan sinä itse.
olisivat vapaita, ei tarvitsisi miettiä tekeekö toista (tai siis kolmatta ja/tai neljättä) osapuolta kohtaan väärin. Ja onko toinen valmis luopumaan jo valmiiksi pureskellusta parisuhteestaan ja hyppäämään tuntemattomaan. Eikö?
kumpikaan varsinaisesti varattu ole. Hänellä on kuitenkin jotain jo jonkun kanssa menossa ja minullakin on toisia ehdokkaita. En vain ymmärrä mikä meitä riivaa, koska jotakin se on.
sanoit tuon niin onhan se totta että tunnen häntä kohtaan enemmän kuin muita mutta kyllä nuo muut ihmiset sotkee tätä juttua. Hän on epävarma ja minä olen myös.
olette molemmat vapaita, mikä estää? Jos jotain olen oppinut, niin se että jos joku tuntuu oikealta, tai edes sen selville ottamisen arvoiselta niin ANNA MENNÄ!!!! Anteeksi huutaminen, mutta niin moni upea asia jää kokematta ja elämättä jos ei vain uskalla! Ja mikä on pahinta mitä voi käydä jos kokeilee? Ehkä hetkeksi menetetty omanarvontunto (joka kyllä palaa, ja jonkin ajan päästä se ei enää tunnu niin suurelle asialle) tai pieni nolostuminen. Tai iso, who cares? Aina niistä on selvitty. Pahinta mitä voit tehdä on miettiä, miettiä ja miettiä ja antaa tilaisuuden mennä ohi. Ja sitten vielä vanhanakin miettiä että mitä jos...?
Tekstis on kuin minun suusta! Vapun vietin ihmisen kanssa jota olen pitänyt kaverina. Mut nyt koko viikon on pyörinyt tämä henkilö mielessä. Haluaisin soittaa mutta en tiedä mitä sanoisin. Haluaisin käydä kylässä mutta en oikein tiedä että miten käyttäytyisin. Haluan tutustua häneen paremmin, senverran tiedän. Mut haluanko suhteeseen vai vain lähemmäs tätä ihmistä? Olenko ihastunut? Ainaki tämä henkilö on jatkuvasti mielessä ja "suunnittelen" häneen liittyvät puhelut yms. joten jotain on menneillään... Tietäs vaan pitääkö hän minua vain ystävänä... Kerran olen menettänyt ystävän johon rakastuin. Nyt en tiedä uskallanko edes olla läheinen ystävä vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa, teki viimeksi niin kipeää menettää tärkeä ystävä ja ihminen johon rakastui. Seki pistää miettimään et miksi kirjottelen näitä tänne:D Kaippa tää on jotain terapiaa tms. ^^ Mut toivottavasti asias selkeytyy, siunausta
tuon oman juttusi kanssa. Ei oo vietetty aikaa yhdessä vaikka tekisi mieli. Ois ollut vaan kiva tietää ihan lopullisesti onko meidän välillä jotain vai ei. Sulla on hankalaa jos ootte kavereita/ystäviä ettei ne välit rikkoontuisi. Ole varovainen asian suhteen koska samoin on käynyt mulle joskus mutta kyllä se siitä järjestyy. Ite en tiiä mitä tämän kanssa tekisin yhtään.
välillä sitten tapahtui loppujenlopuksi, oliko se yhdenyön-juttu , kosketus,katse ,hymy ,tanssitko hänen kanssaan vain jotain muuta.
ympyröissä ja ollaan kierretty toisiamme kuin kissa kuumaa puuroa. Ei mikään yksittäinen juttu vaan sarja erilaisia juttja ja tapahtumia.
on suuri mahdollisuus selvittää nuo salaperäiset tunteet teidän välillä.
On samanlaisia kokemuksia. Ja kun aikaa kuluu, alkaa epäillä omaa mieltään. Mitään ei tapahdu, mutta vetovoimaa on aistittavissa. Kai se on jonkinlaista ihastumista, unelmointia, fantasiaa .... ehkä meille ihmisille annetaan tuollaisia ihanuuksia eteen että me jaksettaisiin arjessa. Antaahan ihastuminen energiaa! Ja onko sillä edes väliä, tapahtuuko sen ihmeempiä? Mielestäni voi olla etäisesti ihastunut, ja jossain vaiheessa sitä vaan tajuaa, että kaikkea ei voi saada. Silti voi lämmitellä siinä mukavassa tunteessa, että toi ihminen on niin mukavan oloinen, mukava, mahtava jne. Entä sitten jos häneen tutustuisi? Sehän voisi olla pettymys ja kaikki unelmointi voisi osoittautua turhaksi... sitähän me ei haluta, eihän :-)
Me naiset vaan ajatellaan välillä liikaa järjella pitäisi antaa mennä vaan spontaanisti.Jos liikaa miettii pää voi hajoo.Ja kyllä mun mielestä aina kannattaa tutustua ihmisiin jos siihen annetaan mahdollisuus.Se on sitten eri asia johtaako mihinkää.Aurinkoista kevättä kaikille ihastuneillle!
yksi ihminen samassa tilanteessa. todennäköisesti olen ihastunut, ja yritin häntä lähestyäkin ja en vaan todellakaan tiedä mitä hän meinaa. ollaan kaiketi liian samanlaisia, tai erilaisia ;) uskaltaisin lähestyä vieläkin mutta enhän nyt halua ahdistelija olla.. kunpa vain tietäisi toisen tunteet. olen nainen
yrittää enemmän "lähestyä" joo. Mietin vain että muuttaisiko se tilannetta kuitenkaan. Kun saisi oman pään selväksi tai voisi murtautua toisen päähän.
mutta kyllä se lähestyminen vaatii paljon, kun ei siis tiedä haluaako toinen sitä.. ja kun ei tiedä onko toinen vain arka vai mitä, siis ainakin itse olen sitä, todellakin.. joo, toisen ajatuksiahan ei voi lukea..siitä voisi kyllä olla joskus hyötyä ;D mutta pää on minullakin aivan sekaisin.., mitä tehdä, mitä tehdä.
täälläkin. Ensin oli kovin sekava olotila, kunnes tajusin olevani ihastunut, jos en jopa rakastunut. Hänessä oli vain joku ihmeellinen vetovoima, olisin voinut vain istua hiljaa Hänen lähellään ja tuntea sen jännän yhteyden välillämme. Yhteyttä Häneen ei enää ole, mutta suunnaton ikävä jäi.
on myös kokemusta. Tunnen sen jännän tunteen vieläkin. Emme ehkä näe enää.. puhumalla selviää?
vielä, että olen samaa mieltä noista muiden ihmisten sotkeutumisesta mukaan! raivostuttavaa kyllä, ei anneta olla rauhassa.. :)
...ihan mahdotonta
koska tiedä vaikka se lukee näitä juttuja. En tahdo vaikuttaa tyhmältä.
Helpottaisi päästä eteenpäin tästä tilanteesta... Rohkeasti vaan! Ei kai tämän tyhmemmältä voi vaikuttaa kuin kierrellä täällä netissä eikä saada sanotuksi sitä mitä todella haluaisi?! Voihan vitsi!
kerro jotain tuntomerkkejä tästä naisesta. :) vaikka vain pieniä, ehkäpä hän tunnistaa itsensä..
tuohon :)
että hänkin kävisi täällä, niin sitten hän olisi yhtä höpsö kuin sinäkin ;) ja höpsöys on niiiin inhimillistä!
Samaa mietin itsekin: mitä mun ja erään miehen välillä tapahtui.. Aluksi kaikki oli niin ihanaa, olin rakastunutkin häneen, ja ilmeisesti hän oli ainakin ihastunut muhun - käytöksestään päätellen. Nyt kaikki on vaan yhtä kysymysmerkkiä...