Sekaisin ajatuksistani...

Olemme molemmat varattuja ja nyt tapasimme yhteisen koulutuksen ansiosta. Sama ala yhdistää meitä ja se miten ajattelemmekaan samoin asioista. En vaan saa häntä mielestäni, aiemmin en ole koskaan kuitenkaan kokenut samaa vaikkakin olen ollut koko ikäni naisvoittoisella alalla töissä. Jossain määrin tuntui viikon aikana ystävällisyyteni purreen häneen... Juttelu tasolle jäimme ei muuta mutta se tunne hänen seurassaan... Olenko nyt vain jossain huumassa vai? En haluaisi loukata ketään mutta haluisin elää suhteessa jossa tunnetta ja rakkautta. Mitä teen, annanko ajan kulua jatkaen nykyisellään kotona ja olemalla tällä toiselle henkilölle ystävällinen kuten nytkin vai?
2698
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

sun täytyy odottaa hetken aikaa, ihastuminen on niin luonnollista kaikissa elämän vaiheissa. Tietysti ei rakkaus katso aikaa eikä paikkaa eikä mitään muutakaan. Jos myöhemmin koet yhä samoin tai vahvemmin niin ilman muuta tässä elämässä kannattaa uhrata rakkauden eteen. Voihan olla että tämä nainen on tehnyt suuren vaikutuksen, mutta kuitenkin kun aikaa kuluu niin ajatukset ja tunteet voi selkiintyä paremmin. Sekin että olette molemmat varattuja voi tuoda "jutullenne" saavuttamattomuuden tunteen jonka takia toisen kanssa olisi erityisen kiehtovaa olla . Mutta joo loppujen lopuksi jokainen elää omaa elämäänsä, ja loppujen lopuksi "kumarti sitten ketä tahansa, niin jollekin aina pyllistää" :D Jatka tutustumista niin pitkälle kun haluat mutta ole realistinen! :) Tsemppiä

Äänestä
  • Niinpä... En vaan saa mielestäni viime viikkoa. Muistelen sitäkin miten jo toisena iltana olimme eri pöydissä omissa porukoissamme ja joka kerta kun katsoin etäälle toiseen pöytään näin hänen katsovan suoraan minua...Seuraavana päivänä sitten jo yhteinen projekti yhdisti meidät, jota hän halusi tekemään samaan ryhmään kanssani. Haluaisin jo kuulla hänestä, mutten uskalla tai tiedä mitä sanoisin ettem kuitenkaan nolaa itseäni...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


84mos kirjoitti:

Olemme molemmat varattuja ja nyt tapasimme yhteisen koulutuksen ansiosta. Sama ala yhdistää meitä ja se miten ajattelemmekaan samoin asioista. En vaan saa häntä mielestäni, aiemmin en ole koskaan kuitenkaan kokenut samaa vaikkakin olen ollut koko ikäni naisvoittoisella alalla töissä. Jossain määrin tuntui viikon aikana ystävällisyyteni purreen häneen... Juttelu tasolle jäimme ei muuta mutta se tunne hänen seurassaan... Olenko nyt vain jossain huumassa vai? En haluaisi loukata ketään mutta haluisin elää suhteessa jossa tunnetta ja rakkautta. Mitä teen, annanko ajan kulua jatkaen nykyisellään kotona ja olemalla tällä toiselle henkilölle ystävällinen kuten nytkin vai?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu