Mitä on tehty

Suomen maatalous ja vilja-ala sen mukana ovat viime aikoina joutuneet kokemaan suuria muutoksia. Olemme siirtyneet hyvin suojatuista kotimarkkinoista eurooppalaiseen järjestelmään, johon kansainvälinen politiikka ja markkinat vaikuttavat paljon suoremmin. Toimintaympäristömme muutokset eivät ole suinkaan tähän loppuneet, vaan kaikkein suurimmat muutokset saattavat olla vielä edessä. Uudessa tilanteessa meidän on pystyttävä hyödyntämään vahvuuksia, joita meillä kaikeksi onneksi vielä on. Tähän tarvitaan kansallista strategista ajattelua, nykyistä parempaa osaamista ja sopeutumista kansainväliseen toimintaympäristöön. Laadukkaan, kotimaisen viljaraaka-aineen saatavuus on turvattava. Tuontivilja on yksinkertaisesti liian kallista, eikä sen varaan ole mahdollista rakentaa minkäänlaisia kilpailuetuja. Laatuajatteluun herättiin 1990-luvun lopulla Vilja-alan yhteistyöryhmän juuret ulottuvat vuoteen 1997, jolloin maatalouspoliittinen työryhmä päätti, että toiminnan ja tuotteen hyvä laatu on Suomen on maatalouden kilpailuetu. Noihin aikoihin päätettiin aloittaa järjestelmällinen laatukoulutus maatiloilla ja laatia tuotekohtaisia kehittämisohjelmia. Vuosille 2000-2005 tehdyn ensimmäisen kansallisen viljastrategian vaikutukset käytännön toimintaan jäivät kuitenkin melko vähäisiksi. Viljaketjun toimijoiden mielenkiinto oli edelleen kiinnittynyt vahvasti tukipolitiikan mahdollisuusiin, mille kansallisella viljastrategialla oli varsin vähän tarjottavaa. Viljaketjun sitoutuminen strategian toteutukseen todettiin riittämättömäksi. Uusi strategia tähtää viljaketjun kilpailukyvyn parantamiseen Kansallisen laatustrategian yhteyteen alettiin rakentaa koko viljaketjun kattavaa yhteistyöryhmää. Vuonna 2003 perustettu Vilja-alan yhteistyöryhmä laati uuden kansallisen viljastrategian vuosille 2006-2015. Uusi strategia on edeltäjäänsä selvästi konkreettisempi ja käytännönläheisempi. Se tähtää selkeästi kotimaisen viljaketjun toiminnan tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Se rakentuu jatkuvan toimintaympäristön muutosten ja ketjun toimivuuden jatkuvan seurannan ja analysoinnin periaatteelle. Strategian yhteyteen rakennetaan koko toimialaa arvioiva indikaattorijärjestelmä, joka muodostaa viljatietopankin rungon. Sen avulla pyritään ennakoimaan tulevaa kehitystä ja mittaamaan sitä, kuinka hyvin asetetuissa tavoitteissa on pysytty. Tämän vuoden toiminnan painopisteitä ovat lisäksi: - viljakaupan sopimustuotannon ohjeistus, - viljaketjun markkinatiedon laadun ja hyväksikäytön parantaminen, - osaamisen parantaminen markkinakoulutuksen avulla, - viljan ja öljykasvien satotason ja laadun parantaminen ja - viestinnän kehittäminen. Toiminnan suunnittelussa on otettu huomioon keväällä 2006 tehty toiminnan evaluointi. Vilja-alan yhteistyöryhmä toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa kansallisen laatustrategian kanssa ja on samalla myös sen osa. Maatalouskauppa mukaan toimintaan Viime vuoden lopulla päättynyttä yhteistoimintasopimusta on jatkettu kolmella vuodella vuoden 2009 loppuun saakka. Suurimpana ja myönteisenä muutoksena on maatalouskaupan, Hankkijan ja Keskon, mukaantulo yhteistyöryhmän toimintaan. Muita uusia jäseniä ovat Bayer, Nordkalk, ProAgria ja MTT. Merkittävä osa toiminnasta tapahtuu erilaisissa työryhmissä, jotka ovat avoimia kaikille jäsenille ja joissa on ollut koko toiminnan ajan ilahduttavan aktiivinen osanotto. Näistä voidaan mainita mm. erikoiskasvityöryhmä (myllyvehnä ja öljykasvit) ja turvallisuustyöryhmä, joka käsittelee hometoksiinien ja vierasainejäämien seurantaa ja ehkäisyä. Lopetan kirjoitukseni MTK:n entisen puheenjohtajan Esa Härmälän sanoihin: ” Kaiken strategiatyön tavoitteena on oltava suomalaiselle viljalle saatava lisäarvo. Pelkät päämäärät ja hyvät strategiapaperit eivät riitä. Kun avoin keskustelu suomalaisen kasvintuotannon tulevaisuudesta käydään, on jokaisen alalla toimivan myös sitouduttava toimenpiteisiin, joilla tavoitteet ja päämäärä saavutetaan.” http://www.laatuketju.fi/laatunen/uutiskirje/laatuset/2007/3_2007/uutinen_fingrain.php

Vaan nelinkertainen. Tuottaja 1X, Jalostaja 2X kauppa 4X Joka portaassa hinta tuplaantuu. Tuottajahinta kaksinkertaistuu, ehkä vielä puolikas päälle. Siitä voi laslea lopullisen vaikutuksen

Tulihan se jo tv-uutisissa selväksi, että maa- ja metsätalousministeriö Sirkka Liisa Anttila etunenässään eivät tee kanatuille yhtään mitään. Sirkkuli syytteli taas muita, aiempia päätöksentekijöitä. Maksusekoilu siis jatkuu vanhaan malliin, kun vastuuta pakoillaan. Sikatukiin ei taida myöskään olla odotettavissa mitään tasapuolistavia päätöksiä, kun Anttila on ruorissa. Ettei vaan olisi oma sika ojassa.