Hei kärhöihmiset. Minä kuulun niihin, jotka saa kaikki kärhöt hengiltä - useita olen kokeillut. Ainoastaan alppikärhöt pysyvät pihallani hengissä.
Nyt ajattelin, että jos istuttaisin jonkin jalokärhön isoon ruukkuun kesäksi (ja joku köynnöstuki siihen), niin mihin aikaan kesästä/syksystä voisin siirtää sen maahan talvehtimaan? Ja mitä pitäisi huomioida, että olisi hengissä vielä ensi vuonnakin?
Kärhö ruukkuun
huono kärhöjen kanssa
63072
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kanssa aivan päinvastoin. minä istutan ne syksyllä isoon ruukkuun, ja vien kellariin, keväällä otan ruukut lämpimään ja istutan sitten maahan kesäksi kukkimaan. Ei minulla ole kuin kaksi, mutta toisen sain viisikymmen vuotis lahjaksi jo 18 vuotta sitten, ja elossa on edelleen, kohta istutan sen taas ulos.Keväällä ne kyllä kasvavat sellaista ohutta kasvustoa, mutta olen leikannut sitä vähemmäksi, ja kesän mittaan ovat tuuheutuneet
Kannattaa istuttaa kärhö pysyvästi ruukkuun tai pysyvästi maahan. Kärhöä varten kannattaa rakentaa/hankkia niin iso ruukku, että saat sen eristettyä talven kylmyyttä vastaan. Tarkat ohjeet löytyy netistä hakemalla tai hyvän taimistomyyjän antamilla ohjeilla. En usko ollenkaan, että saat kärhösi hengiltä :) Se on puutarhan persoonallisuus: haluaa teknisesti tarkan istutuksen, muuttaa halutessaan kasvupaikkaansa puolikin metriä, inhoaa kokopäivästä paahdetta tai syvää varjoa, tykkää kiipeillä ilmavasti (ei siis suoraan seinää pitkin), rakastaa kalkkia parikin kertaa kasvuaikana hyvää lannoitetta kukinnan aikaan, sopivasti suojaa tyvelleen ja kunnon lehtipeiton talveksi joka ruoputellaan pois vasta toukokuun loppupuolella myös eteläisessä Suomessa (tai kun yöhallan vaara on taatusti ohi). Jotkut jalokärhöt oikuttelevat maaperästä, mutta sen näkee jo toisena kasvukautena millaisella mielellä se kasvaa. Ja tietysti, jos on perin pohjoistuulinen pihamaa ja ylipäätäänkin avoimella paikalla kärhö tuumaa, että kiitti vaan, meikämanne tahtoo enemmän etelän lämpöä. Jos vannot "pyhän kärhökunnan" nimissä ottaneesi kaikki edelliset huomioon omien jalokärhöjesi kanssa uskon viestiäsi, mutta jos yksikin kultaisista kärhösäännöistä on ohitettu olankohautuksella suosittelen nöyrtymään kärhövoiman edessä ja aloittamaan kasvatustyön vain alusta. Kute tiedät kärhöt ovat puutarhan kaunottaria halutessaan ja minäkin olen muutaman menettänyt, mutta myös useammassa onnistunut. Kaikkein paras tempaukseni oli nyppiä kärhön alkuja rikkaruohoina ja niin se vaan sieltä ähäkuttia huudelleen kasvoi komeaksi. Ystävällisin ja kannustavin terveisin kärhöfriikki
ja hyvistä ohjeista. Ehkä minä sitten vielä kerran yritän....olisi kyllä yksi hyvä paikka tuossa pergolan seinustalla. Mitä kasveja suosittelet varjostuskasveiksi siihen kärhön tyvelle?
Kadotettu sielu on pelastettu takaisin kunniakkaaseen kärhöseuraan :))))) Minulla on ollut talviosta kuunliljaan ja jopa matalakasvuista angervoa. Istuttanut ne siihen suuntaa, josta aurinko eniten paistelee. Toinen keino on käyttää katetta reilusti tai ihan vaan nostella isompaa kiveä, jos ei jaksa heti alkaa pohtimaan mikä olisi sopivin kasvi. Eli sinun oma makusi sanelee eduskasvin tyypin. Muuten, ihan vain kevennykseksi, niin virolaisilla on jänniä köynnöstukiratkaisuja (eteviä jalostamaan kärhölajikkeita). Esim. vanha polkupyörä tai pitkä putki jossa päässä ruostunut polkupyörän vanne tai vanha tuoli jne. Kärhö tykkää kieputtaa itseään ja saada ilmaa siipiensä alle. Toivotan kärhön aina ääneen tervetulleeksi istutusvaiheessa. Taikauskoa, jeps, mutta kaikki keinot ovat sallittuja puutarhanhoitohommissa. Laittele joskus uutista, miten menee uusien kärhöjen kanssa. Ja vaadi taimistosta parasta. Iloisin terveisin kärhöfriikki
Kunhan saan kärhön pysymään elossa, niin sitten mielelläni vastaanotan kutsun kärhöseuran jäseneksi :) Nyt ei ihan vielä ole oikeutta jäsenyyteen, heh. Mutta onhan se niin hieno kasvi, että kannattaa kasvattaa, vaikkei aina onnistukaan, eikö vaan? Hauskoilta kuullostaa nuo virolaisten "viritelmät", mahtaisi naapuri luulla hulluksi, jos alkaisin vanhoja tuoleja ja polkupyöriä viritellä kasvien tueksi. Vaikka mitäpä siitä sitten? Ja täytynee kokeilla myös tuo kärhölle juttelu (no siitä se naapuri sitten vasta innostuukin...). Kiitos sinulle, laitan viestiä
Onkohan nyt tullut mokattua, kun eihän meillä ole noita kaikkia ohjeita noudatettu :P Meillä (Keski-Suomessa) on tehty tälläviisiin: -kesä-elokuussa istutettu reiluun monttuun (n.1/2m syvä ja leveä), jossa kanankakkaa reilu kourallinen pohjalla hyvän mullan seassa. -osalla kärhöistä kyllä jotain varjokasvia etelän puolella, mutta ei kaikilla. -ei ole kalkittu, vaikka kaksi kärhöä alppiruusupenkissä kasvaakin (tosin poikkeuksena viime kesänä hortensiapenkin viereen istutettujen kärhöjen mullan sekaan tuhkaa sotkettiin, kun joku näin suositteli) -ei kovin kummoista lannoitusta eikä kastelua koko kesänä (ehkä n. kerran kesässä kastelulannoitus) -ei mitään talvisuojausta, ei edes olla lapioitu lunta päälle (mut ei sitä kyllä poiskaan ole otettu, jos on sattunut satamaan) Ja hyvin on kaikki menestyneet, ainoastaan kaksi alunperinkin hentoista Multi Blueta säikähtivät kai viime kesän oikukasta säätä, ja niistäkin toinen kyllä loppukesästä pusersi 10cm verson. Ja yksi Jackmannii hävisi istutuskesänä kai lakastumistaudin takia, mutta saattaahan se sieltä vielä joskus ilmestyäkin. Vanhimmat kärhöt (juuri siellä alppiruusupenkissä) on yli 10 vuotta kukkineet vuodesta toiseen valtavasti, ja nehän ne innostivatkin hankkimaan lisää ja kokeilemaan niitäkin lajikkeita, joihin on merkitty kasvuvyöhykkeeksi I (-II). ELI EI JALOKÄRHÖT NIIN HANKALIA OLE MITÄ VÄITETÄÄN, EIKÄ NIIHIN KASVUVYÖHYKERAJOIHINKAAN NIIN SOKEASTI TARVITSE LUOTTAA. Ja jos ei kärhö jonain vuonna lähdekään kasvamaan, niin ei suotta kannata mennä kaivelemaan; se voi pitää välivuoden ja yllättää sitten seuraavana vuonna kukkimalla kaksinverroin mahtavammin.