Saako saarnan sisältö olla naurettavaa

huumoria saarnoihin kirjoitti:

Joskus erittäin harvoin joku saarnamies laukoo vitsiä seurapuheessaan, jolloin seurapenkeistä kuuluu hörähdyksiä ja seuraväellä on naamassa hymyä niinkuin naantalin auringolla. Itse en ole kyllä nauranut koskaan seurapenkissä, koska sellaista vitsiä, joka minua huvittais, ei ole vastaan tullut. Ylivoimaisesti suurin osa saarnan sisällöstä on vakavaa puhetta synnistä, turmeluksen matkasta ja heikosta uskosta, mikä panee herkkähermoisen naaman peruslukemille. Kerran eräs saarnamies selitti Pyhästä Hengestä, miten se on vain Jumalan lapsilla. Puhujaveljemme muisteli aikaa, jolloin ajeltiin vielä hevospeleillä. Puhujaveljen kotipihaan oli karauttanut hevosella helluntailainen reellä ajaen. Uskonasiat olivat päällimäisenä esillä näitten erilailla uskovien kesken. Helluntailainen oli selittänyt, miten keskeisellä sijalla Pyhä-Henki on heidän uskossaan. Tähän oli lestadiolainen puhujaveli todennut: "Kuulehan sinä, se sinun Pyhä-Henkesi on samaa kuin tuon hevosesi pieraisu, yhtä löyhää! Tämäkös huvitti seuraväkeä, mutta minua ei, sillä tajuan tullaisen vitsin niin loukkaavaksi toista kohtaan, ettei siinä ole mitään nauramista. Toisessa tapauksessa sensijaan nauroin makeasti ja nauran vieläkin, aina kun muistelen tuota Seppo Lohen lestadiolais esitelmää. Seppo kertoi, että aikoinaan ruotsin lapissa lestadiolaisuuden syntyhistorian aikoihin uskottiin niinikään maailman lopun olevan aivan lähellä ja siitä myös saarnattiin jossakin syrjäkylällä aivan päivän tarkkuudella. Isäntä ja emäntä valmistautuivat kristuksen takaisintuloon kiipeämällä navetan katolle, jotta heidät sieltä temmataan Herraa vastaan yläilmoihin. Aikansa istuttuaan naapuri kulki sattumoisin ohi ja tiedusteli, joko Herra kohta saapuu. Kyllä se kohta saapuu, on lauantaiehtoo jo niin pitkällä. Ettekö aijo lämmittää saunaa, minä voisin panna tulet saunaanne puolestanne. Ei tarvi, kuului katolta, mutta nyt me hypätään Herraa vastaan. Niin hyppäsivät navetan katolta isäntä ja emäntä, mutta suoraan paskatunkioon. Kömmittyään ulos paskatunkiosta isäntä ja emäntä totesivat yhteen ääneen: Voit lämmittää sen saunan, että päästäsiin tästä peseytymään. Sitten eräs juttu, jossa saarnamies totesi pelastusarmeijan uskon olevan tämänkaltaista: Eräässä herätyskokouksessa pelastusarmeijan majuri oli todennut uskon olevan niin vahva, että sen avulla voi siirtää vuoriakin. Eräs kuulija silloin lausui, että näytä meille uskosi ja hyppää kerrostalon katolta alas. Jos et satuta itseäsi, uskosi on silloin vahva kuin vuori. Ja niin majuri kiipesi kuusikerroksisen talon katolle, hyppäsi alas ja huusi kolmannen kerroksen kohdalla henkeään haukkoville katselijoille: "Hallelujaa, tähän asti on kaikki vielä hyvin!" Tämän keskustelun aihe oli, onko sopivaa saarnamiehen laukoa vitsejä saarnassaan, vaan onko pitäydyttävä koko ajan vakavissa tunnelmissa? Oletko sinä kuullut koskaan saarnamiehen kertovan sellaisen vitsin, joka olisi naurattanut.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä