ikuisesti yksin(kö)

Tää palsta on vitun masentava. Kiitos sun.

ainakaan sun vanhempien ei olis kannattanut niitä tehdä, kun tulet tuollaisia kommentteja tänne viljelemään...

vittu sä et tiedä mitään mun elämästä,mun elämä on ollut yhtä helvettiä...todella yksinäistä ei ainuttakaan ystävää ala-asteen 3:n luokan jälkeen..haukkumista ja syrjintää koulussa ja vihdoin kun luulin löytäväni jonkun kaltaiseni ihanan ujon miehen,johon minun oli todella vaikea ottaa yhteyttä,sillä olen todella ujo.kun olimme tutustuneet kaikki tuntui todella hyvälle...hän sanoi rakastavansa minua ja mä rakastin häntä,lapsemme ei ollut mitenkään suunniteltu mutta en voinut tehdä aborttiakaan,se ei tullut edes mieleenikään sillä en hyväksy sitä ja mieheni sanoi haluavansa lapsia ja rakastavansa mua ikuisesti.jo raskaus aikanani hänessä ilmeni omituisia asioita,mutta en viitsi niistä täällä puhua,sillä ne ovat sen verran kamalia,että jätän ne pimentoon ...minne ne kuuluvatkin........hän kävi muhun käsiksi jo silloin kun olin raskaana,mutta luulin hänen muuttuvan lapsen synnyttyä...niin ei kuitenkaan tapahtunut...........vaan lapsemme joutui näkemään kun oma isä heitti äidin maahan ja hakkasi ja potki tätä mahaan ja joka puolelle kehoa ja vielä tänäkin päivänä hän luulee pääsevänsä takaisin luoksemme....että siinä sulle joka kehtaat arvostella mua,pidä vain huoli omista asioistasi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

lonelygirl1988 kirjoitti:

vittu sä et tiedä mitään mun elämästä,mun elämä on ollut yhtä helvettiä...todella yksinäistä ei ainuttakaan ystävää ala-asteen 3:n luokan jälkeen..haukkumista ja syrjintää koulussa ja vihdoin kun luulin löytäväni jonkun kaltaiseni ihanan ujon miehen,johon minun oli todella vaikea ottaa yhteyttä,sillä olen todella ujo.kun olimme tutustuneet kaikki tuntui todella hyvälle...hän sanoi rakastavansa minua ja mä rakastin häntä,lapsemme ei ollut mitenkään suunniteltu mutta en voinut tehdä aborttiakaan,se ei tullut edes mieleenikään sillä en hyväksy sitä ja mieheni sanoi haluavansa lapsia ja rakastavansa mua ikuisesti.jo raskaus aikanani hänessä ilmeni omituisia asioita,mutta en viitsi niistä täällä puhua,sillä ne ovat sen verran kamalia,että jätän ne pimentoon ...minne ne kuuluvatkin........hän kävi muhun käsiksi jo silloin kun olin raskaana,mutta luulin hänen muuttuvan lapsen synnyttyä...niin ei kuitenkaan tapahtunut...........vaan lapsemme joutui näkemään kun oma isä heitti äidin maahan ja hakkasi ja potki tätä mahaan ja joka puolelle kehoa ja vielä tänäkin päivänä hän luulee pääsevänsä takaisin luoksemme....että siinä sulle joka kehtaat arvostella mua,pidä vain huoli omista asioistasi!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Voinko tulla hakkaamaan exäs verille?