Mitä hirsien väliin?

Miten olisi uretaanivaahto? Ei luulisi olevan pp-nauhaa huonompaa tavaraa ja tulisi taatusti tiivis. Ylipursutessaan tietenkin sotkee jonkun verran.

Mitä mieltä olette kirjoitti:

Miten olisi uretaanivaahto? Ei luulisi olevan pp-nauhaa huonompaa tavaraa ja tulisi taatusti tiivis. Ylipursutessaan tietenkin sotkee jonkun verran.

No ei kyllä käy. Tai koita jos et usko.

kyllä kirjoitti:

No ei kyllä käy. Tai koita jos et usko.

Miksei käy? Miksi se sitten sopii ikkunankarmin ja runkotolpan väliin, jos ei käy hirsien väliin?

Ikkunamies kirjoitti:

Miksei käy? Miksi se sitten sopii ikkunankarmin ja runkotolpan väliin, jos ei käy hirsien väliin?

Onko sulla hirsien välissä karapuut?

Ikkunamies kirjoitti:

Miksei käy? Miksi se sitten sopii ikkunankarmin ja runkotolpan väliin, jos ei käy hirsien väliin?

Kappaletavararakentamisessa uretaani käy koska rakenne on liikkumaton. Hirsirakennus elää ja painuu. Uretaanivaahto estää rakenteiden painumisen ja aiheuttaa rakennevaurioita hirsirakentamisessa. Huono ohje..

ikkunamies. kirjoitti:

Kappaletavararakentamisessa uretaani käy koska rakenne on liikkumaton. Hirsirakennus elää ja painuu. Uretaanivaahto estää rakenteiden painumisen ja aiheuttaa rakennevaurioita hirsirakentamisessa. Huono ohje..

Lue lisää

En usko, että uretaani estäisi rakenteen painumista. - Ja vaikka estäisikin, niin mitä väliä sillä on. Miksi hirsirakenteen yleensä pitää painua? Eikö kyseessä ole enempi seuraus kuin haluttu ominaisuus? Eikö olisi hyvä, jos rakenne olisi tiivis ja huonommin painuva?

Ikkunamies kirjoitti:

En usko, että uretaani estäisi rakenteen painumista. - Ja vaikka estäisikin, niin mitä väliä sillä on. Miksi hirsirakenteen yleensä pitää painua? Eikö kyseessä ole enempi seuraus kuin haluttu ominaisuus? Eikö olisi hyvä, jos rakenne olisi tiivis ja huonommin painuva?

Lue lisää

Kyllä, hirren painuminen on enempi seuraus kuin haluttu ominaisuus. Tuore puu kutistuu kuivuessaan ja tämän takia hirsiseinä luonnollisesti painuu eli laskeutuu. Kyse on puun luonnollisesta käyttäytymisestä. Jos esim. ikkunan yläpuoli eristetään uretaanilla, estää se hirttä painumasta ja se jää kantamaan. Kuitenkin ikkunan yläpinnan alapuolinen hirsirakenne painuu ja muodostaa hirsien väliin rakoa. Tämä taas vastaavasti aiheuttaa rakenteeseen lämpövuotokohdan. Kyllä, kappaletavararakentaminen on siinä mielessä helpompaa ettei siinä tarvitse huomioida puun elämistä siinä laajudessa kuten hirsirakentamisessa. Varsinkin teollisessa hirsirakentamisessa puun elämistä yritetään minimoida kuivattamalla puutavara ennen työstövaiheita. Edelleen valmistetaan lamellihirsiä joiden eläminen on pientä (henk.koht. liimapuu ei ole hirttä!). Se että rakenne on elävä ei tee siitä teknisesti huonompaa kuin esim. kappalerakentaminen. Kyse on lähinnä teknisesti poikkeavista työtavoista.

Ikkunamies kirjoitti:

En usko, että uretaani estäisi rakenteen painumista. - Ja vaikka estäisikin, niin mitä väliä sillä on. Miksi hirsirakenteen yleensä pitää painua? Eikö kyseessä ole enempi seuraus kuin haluttu ominaisuus? Eikö olisi hyvä, jos rakenne olisi tiivis ja huonommin painuva?

Lue lisää

Hirren ominaisuus on aina ollut painuminen ja nyrkkisäännöksi kannattaa varata 4cm laskeutuminen/ metrin hirsikorkeus!
Kannattaa esim. ikkuna-aukkojen kohdalla huolehtia, ettei esim. ikkunan kehys jää "kantamaan" hirsien laskeutuessa.
Ja ehdottomasti pellavarive eristeeksi! Ei lasi-/ mineraalivillaa, puhumattakaan jostakin "muovimakkaroista". Kosteus jää muhimaan ja lahottaa rakenteen...
Lainaa kirjastosta Vuolle-Apialan kirjoittamia hirsikirjoja ja rohkeasti työhön perinnemateriaaleilla! :)

Hirsitöitä opiskellut kirjoitti:

Hirren ominaisuus on aina ollut painuminen ja nyrkkisäännöksi kannattaa varata 4cm laskeutuminen/ metrin hirsikorkeus!
Kannattaa esim. ikkuna-aukkojen kohdalla huolehtia, ettei esim. ikkunan kehys jää "kantamaan" hirsien laskeutuessa.
Ja ehdottomasti pellavarive eristeeksi! Ei lasi-/ mineraalivillaa, puhumattakaan jostakin "muovimakkaroista". Kosteus jää muhimaan ja lahottaa rakenteen...
Lainaa kirjastosta Vuolle-Apialan kirjoittamia hirsikirjoja ja rohkeasti työhön perinnemateriaaleilla! :)

Lue lisää

mutta ompa sekin tullut nähtyä kun tämänpäivän "hirsirakentajat" kasaa virityksiään sorvi- tai pelkkahirrestä ilman että hirren painumista tai elämistä huomioitaisi mitenkään!? Edelleen käsien läpi on mennyt monet hirsirakennusoppaat joissa "opetetaan" varauksessa käyttämään lasivillaa!?
Nimimerkki hirsitöitä perinteisillä työtavoilla ja menetelmillä.

On tullu joskus valitettavasti vastaan. Ajatuksena jo naurettava. hirsirakenne elää aina hiukan mutta uretaani ei. Järkyttävän näköstä kun on uretaanilla sotkettu hirsipintoja. Urtsi ei kuulu hirsirakentamiseen. Tietämättömien puhetta ja tyhmää sellaista.. Lasivillaa hirsien väliin EI ikinä! Kastuttuaan ei luovuta kosteutta pois vaan pysyy märkänä ja voi aiheuttaa jatkossa ongelmia. Homeeksi kutsuvat.. Ainoa vaihtoehto PELLAVANAUHA. Luonnon tuote ja käyttöhistoria pitkä eli ei tule yllätyksiä. Pellavan etu siinä että kastuttuaan luovuttaa kosteuden pois. Itse veistin saunan hirrestä käsipelillä ja laitoin varaukseen pellavanauhaa.

uretaania! kirjoitti:

On tullu joskus valitettavasti vastaan. Ajatuksena jo naurettava. hirsirakenne elää aina hiukan mutta uretaani ei. Järkyttävän näköstä kun on uretaanilla sotkettu hirsipintoja. Urtsi ei kuulu hirsirakentamiseen. Tietämättömien puhetta ja tyhmää sellaista.. Lasivillaa hirsien väliin EI ikinä! Kastuttuaan ei luovuta kosteutta pois vaan pysyy märkänä ja voi aiheuttaa jatkossa ongelmia. Homeeksi kutsuvat.. Ainoa vaihtoehto PELLAVANAUHA. Luonnon tuote ja käyttöhistoria pitkä eli ei tule yllätyksiä. Pellavan etu siinä että kastuttuaan luovuttaa kosteuden pois. Itse veistin saunan hirrestä käsipelillä ja laitoin varaukseen pellavanauhaa.

Lue lisää

Oletko varma ettei pellava ole homeessa.' Minäkin aikoinanai luulin etta pellava on parasta mutta en ole enää varma. Minun mökissäni pellavanauha oli homeessa ja tutkimuksissa on sama ilmiö huomattu. Nyt olen käyttänyt polypropeeninauhaa se ei homehdu. En silti tyrmää pellavaa mutta suurella epäilyksellä siihen suhtaudun kokemuksen perusteella.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

Oletko varma ettei pellava ole homeessa.' Minäkin aikoinanai luulin etta pellava on parasta mutta en ole enää varma. Minun mökissäni pellavanauha oli homeessa ja tutkimuksissa on sama ilmiö huomattu. Nyt olen käyttänyt polypropeeninauhaa se ei homehdu. En silti tyrmää pellavaa mutta suurella epäilyksellä siihen suhtaudun kokemuksen perusteella.

Lue lisää

Ei ole tullu vielä vastaan tilannetta että pellava olisi homeessa. Yllätti jopa..Mutta omat käyttökokemukset vastaavasti pelkästään positiivisia. Pitää varmaan mennä metsään keräämään karhunsammala hirsien väliin. Sitä ainakin uskaltaa laittaa, helposti satavuotiaitten hirsirakennusten varausten välissä on edelleen toimiva sammal.

pystyhirsinikkari kirjoitti:

Oletko varma ettei pellava ole homeessa.' Minäkin aikoinanai luulin etta pellava on parasta mutta en ole enää varma. Minun mökissäni pellavanauha oli homeessa ja tutkimuksissa on sama ilmiö huomattu. Nyt olen käyttänyt polypropeeninauhaa se ei homehdu. En silti tyrmää pellavaa mutta suurella epäilyksellä siihen suhtaudun kokemuksen perusteella.

Lue lisää

Tuo siitä on saatu kun hirsirakentaminen sodan jälkeen kiellettiin... Perinne katkesi eikä tieto enää välity vaariltakaan pojanpojalle...
Kuunnelkaa ja lukekaa nyt:
Perinne-eristeet. kuten sammal ja pellava/hamppurive yms. toimivat parhaiten kun salvos on ensin saanut kuivua hakkaussijoillaan vuodenkin päivät ja sitten se vastaa puretaan, siirretään lopulliselle paikalleen ja kootaan ja samalla tietenkin tilkitään (ts."eristetään").
Jos tuoreesta puusta hakatun/sahatun rakennuksen tilkitsee etenkin syksyä tai talvea vasten ja vielä jättää kylmilleen, niin aivan vakavarmasti homehtuu ja etenkin jos on käyttänyt metsämärkää sammalta.

Kuivaana keväänä saattaa vielä onnistuakin.
Jos on kiire käyttäkää vuorivillaa tms., vaikka se rumaa onkin.

vaakahirsiveistäjä kirjoitti:

Ei ole tullu vielä vastaan tilannetta että pellava olisi homeessa. Yllätti jopa..Mutta omat käyttökokemukset vastaavasti pelkästään positiivisia. Pitää varmaan mennä metsään keräämään karhunsammala hirsien väliin. Sitä ainakin uskaltaa laittaa, helposti satavuotiaitten hirsirakennusten varausten välissä on edelleen toimiva sammal.

Lue lisää

tuota noin, karhunsammalta ei panna seinään eikä ole koskaan oikein pantukaan, sillä se on liian karkeaa ja siitä tuulee läpi - sen verran sitä on kokeiltu. Seinään pannaan seinäsammalta tai sopivanlaatuista rahkasammalta, jos sammalta käytetään.

vaan... kirjoitti:

tuota noin, karhunsammalta ei panna seinään eikä ole koskaan oikein pantukaan, sillä se on liian karkeaa ja siitä tuulee läpi - sen verran sitä on kokeiltu. Seinään pannaan seinäsammalta tai sopivanlaatuista rahkasammalta, jos sammalta käytetään.

Lue lisää

että mitä tuli kirjotettua? Tämmönen tyyppi kun Risto Vuolle-Apiala Hirsityöt kirjassaan kirjoittaa että karhu- tai rahkasammalta on aina käytetty. No se siitä..

Samanen opus mainitsee myös pellavan, pellavapäistäreet, hampun, tervarive pellavan, tervarive hampun, puusta tehdyn lastuvillan, paperivillan, paperipunoksen, selluloosanauhat, puukuitunauhat, keinokuidut kuten esim. polypropeeni. Siinäpä muutama vaihtoehto..

Muutenkin yks asiallinen kirjanen jos hirsirakentaminen kiinnostaa..

kiire-kiire-kiire kirjoitti:

Tuo siitä on saatu kun hirsirakentaminen sodan jälkeen kiellettiin... Perinne katkesi eikä tieto enää välity vaariltakaan pojanpojalle...
Kuunnelkaa ja lukekaa nyt:
Perinne-eristeet. kuten sammal ja pellava/hamppurive yms. toimivat parhaiten kun salvos on ensin saanut kuivua hakkaussijoillaan vuodenkin päivät ja sitten se vastaa puretaan, siirretään lopulliselle paikalleen ja kootaan ja samalla tietenkin tilkitään (ts."eristetään").
Jos tuoreesta puusta hakatun/sahatun rakennuksen tilkitsee etenkin syksyä tai talvea vasten ja vielä jättää kylmilleen, niin aivan vakavarmasti homehtuu ja etenkin jos on käyttänyt metsämärkää sammalta.

Kuivaana keväänä saattaa vielä onnistuakin.
Jos on kiire käyttäkää vuorivillaa tms., vaikka se rumaa onkin.

Lue lisää

Onko Suomessa hirsirakentamista koskaan kielletty? Eiköhän se teollisuuden kehittyminen ollu pääasiallinen syy miksi hirsirakentaminen jäi kappaletavararakentamisen jalkoihin..?

Orgaanisena materiaalina sammal toimii samalla tavalla kuin puu..Homeongelmat hirsirakentamisessa johtuu esim. kesällä kaadetusta puusta, väärinvalituista pinnoitteista jne. Jos varaukseen käyttää kosteaa sammalta, sammal ajan kanssa kuivaa aiheuttamatta rakenteille vahinkoa. Jos varaukseen käyttää kosteaa vuorivillaa, vuorivilla ajan kanssa pysyy kosteana ja voi aiheuttaa rakenteille vahinkoa (home)!

tuota? kirjoitti:

Onko Suomessa hirsirakentamista koskaan kielletty? Eiköhän se teollisuuden kehittyminen ollu pääasiallinen syy miksi hirsirakentaminen jäi kappaletavararakentamisen jalkoihin..?

Orgaanisena materiaalina sammal toimii samalla tavalla kuin puu..Homeongelmat hirsirakentamisessa johtuu esim. kesällä kaadetusta puusta, väärinvalituista pinnoitteista jne. Jos varaukseen käyttää kosteaa sammalta, sammal ajan kanssa kuivaa aiheuttamatta rakenteille vahinkoa. Jos varaukseen käyttää kosteaa vuorivillaa, vuorivilla ajan kanssa pysyy kosteana ja voi aiheuttaa rakenteille vahinkoa (home)!

Lue lisää

Miksiköhän rintamamiestalot ovat laudasta ja sahanpurusta?
No siksi että valtio halusi säästää puuta ja hirresta rakentaminen kiellettiin-joksikin aikaa. Siis hirsi kiellettiin kaikilta, jotka saivat jotain julkista avustusta rakentamiseensa. Ei sitä siis nyt aivan kokonaan kielletty, mutta tehtiin niin vaikeaksi, että siihen se käytännössä loppui.

Jos pystyi rakentamaan omista tarpeista ja ilman lainoja yms. pystyi rakentamaan hirsitalonkin. Onhan niitä muutamia siltä ajalta.

MUTTA: samaan aikaan säädettiin koulunkäyneiden tekemät rakennuspiirustukset pakollisiksi. Ne kirvesmiehet, jotka olivat ennen sotia urakoineet omia suunnittelmiaan taloja, pudotettiin pois kelkasta. Rakennusmestarit taas piirsivät keskushallinnon kiertokirjeiden mukaisia tyyppitaloja - ja se siitä. Sitäpaitsi laudasta ja sahanpurusta rakentaminen on nopeaa - vaikka kertakaäyttöisiä ja kylmänpuoleisia parakkeja niisät taloista pyrki tulemaankin.

tarkistaa kirjoitti:

että mitä tuli kirjotettua? Tämmönen tyyppi kun Risto Vuolle-Apiala Hirsityöt kirjassaan kirjoittaa että karhu- tai rahkasammalta on aina käytetty. No se siitä..

Samanen opus mainitsee myös pellavan, pellavapäistäreet, hampun, tervarive pellavan, tervarive hampun, puusta tehdyn lastuvillan, paperivillan, paperipunoksen, selluloosanauhat, puukuitunauhat, keinokuidut kuten esim. polypropeeni. Siinäpä muutama vaihtoehto..

Muutenkin yks asiallinen kirjanen jos hirsirakentaminen kiinnostaa..

Lue lisää

Kirjat ovat kyllä kauniita, mutta Apiala taitaa kumminkin olla teoreetikko, joka on vasta vanhemmalla iällään innostunut perinnerakentamisesta. Kauniit kuvat ovat siellä pääasia.

Samaa lajia kuin Panu Kailakin, paitsi että Kailan kirjat ovat asiallisempia, sen mitä niitä olen niitä lukenut.
Kummallakaan ei mitä ilmeisimmin ole kotoa eikä kasvuympäristöstä saatua oppia pohjana kirjoituksissaan.

Apialalta oli unohtunut vai eikä liene tiennytkään vielä muutamasta muustakin perinteisestä hirrenvälitilkkeestä? On niitä vielä lisääkin ei se luettelo täydellinen.

muistakin lähteistä kirjoitti:

Kirjat ovat kyllä kauniita, mutta Apiala taitaa kumminkin olla teoreetikko, joka on vasta vanhemmalla iällään innostunut perinnerakentamisesta. Kauniit kuvat ovat siellä pääasia.

Samaa lajia kuin Panu Kailakin, paitsi että Kailan kirjat ovat asiallisempia, sen mitä niitä olen niitä lukenut.
Kummallakaan ei mitä ilmeisimmin ole kotoa eikä kasvuympäristöstä saatua oppia pohjana kirjoituksissaan.

Apialalta oli unohtunut vai eikä liene tiennytkään vielä muutamasta muustakin perinteisestä hirrenvälitilkkeestä? On niitä vielä lisääkin ei se luettelo täydellinen.

Lue lisää

vakava asia! Löpise itekses miten täydellinen olet..

1940-luvulla kirjoitti:

Miksiköhän rintamamiestalot ovat laudasta ja sahanpurusta?
No siksi että valtio halusi säästää puuta ja hirresta rakentaminen kiellettiin-joksikin aikaa. Siis hirsi kiellettiin kaikilta, jotka saivat jotain julkista avustusta rakentamiseensa. Ei sitä siis nyt aivan kokonaan kielletty, mutta tehtiin niin vaikeaksi, että siihen se käytännössä loppui.

Jos pystyi rakentamaan omista tarpeista ja ilman lainoja yms. pystyi rakentamaan hirsitalonkin. Onhan niitä muutamia siltä ajalta.

MUTTA: samaan aikaan säädettiin koulunkäyneiden tekemät rakennuspiirustukset pakollisiksi. Ne kirvesmiehet, jotka olivat ennen sotia urakoineet omia suunnittelmiaan taloja, pudotettiin pois kelkasta. Rakennusmestarit taas piirsivät keskushallinnon kiertokirjeiden mukaisia tyyppitaloja - ja se siitä. Sitäpaitsi laudasta ja sahanpurusta rakentaminen on nopeaa - vaikka kertakaäyttöisiä ja kylmänpuoleisia parakkeja niisät taloista pyrki tulemaankin.

Lue lisää

Miksiköhän rintamamiestalot ovat laudasta ja sahanpurusta?

Sotien päätyttyä asuntopula Suomessa oli kova (ilmapommitukset, alueluovutukset jne.). Jälleenrakentamisen aikana rakentamista säätelivät tarkat määräykset pinta-alasta, varustetasosta, huoneistotyypistä jne. Resurssit olivat niukat, pula-ajan vuoksi kaikkia rakennustarvikkeita ei ollut saatavilla. Työvoimasta oli pulaa ja sen käyttöä rajoitettiin, joten rakentamisesta piti selviytyä pääasiassa omin ja talkoovoimin. Ankara asuntopula kiirehti ratkaisuja. Uusille kaavoitetuille pientaloalueille laadittiin tyyppisuunnitelmia. Rakennukseen suunniteltiin tiilipulan vuoksi vain yksi savupiippu jonka ympärille huonetilat tulisijoineen ryhmittyivät. Sahateollisuuden kehittyessä kappaletavararakentaminen nousi suosioon määräysten, kustannusten ja nopeuden takia.. Seuraava tarina onkin väestön maaltamuutto kasvukeskuksiin työpaikkojen perässä ja siitä seurannut elementtirakenteisten kerrostalojen syntyminen. Jokaiseen kehitysvaiheeseen liittyy aina taustalta löytyvät käytännön syyt. Se että onko kehitys aina ollut positiiviseen suuntaan onkin monitahoisempi kysymys? Rintamamiestalot taisivat olla viimeiset järkevästi rakennetut rakennukset Suomessa? Seuraavaksi tulivat ala-arvoiset kerrostalot, tasakatot ja homekouluista jne. saamme lukea harva se päivä.

muistakin lähteistä kirjoitti:

Kirjat ovat kyllä kauniita, mutta Apiala taitaa kumminkin olla teoreetikko, joka on vasta vanhemmalla iällään innostunut perinnerakentamisesta. Kauniit kuvat ovat siellä pääasia.

Samaa lajia kuin Panu Kailakin, paitsi että Kailan kirjat ovat asiallisempia, sen mitä niitä olen niitä lukenut.
Kummallakaan ei mitä ilmeisimmin ole kotoa eikä kasvuympäristöstä saatua oppia pohjana kirjoituksissaan.

Apialalta oli unohtunut vai eikä liene tiennytkään vielä muutamasta muustakin perinteisestä hirrenvälitilkkeestä? On niitä vielä lisääkin ei se luettelo täydellinen.

Lue lisää

omaa kirjaa kun tietämystä tuntuu löytyvän? Sen sijaan että arvostelet täällä muita?

kirjoita kirjoitti:

omaa kirjaa kun tietämystä tuntuu löytyvän? Sen sijaan että arvostelet täällä muita?

Kun on tätä muutakin hommaa. Yksi kirja on kirjoitettu, mutta muusta asiasta, toisessa on liki puolet tiedosta multa - ja se sivuaa tätäkin alaa ja kolmaskin oma kirja on alussa, mutta muun työn ohessa, eikä tästä aiheesta.
Kirjan tekeminen on suuri työ eikä markkinat olisi hirsialalla kummoiset, enimmät asiat on selostettu ihan kohtuullisesti. Kauniita kuvia voisi tietysti julkaista asian ohessa - se myisi varmaan.
Liikaa työtä kirjan teossa, varsinaisen työn ja perheen lisäksi.

eri vaiheita. kirjoitti:

Miksiköhän rintamamiestalot ovat laudasta ja sahanpurusta?

Sotien päätyttyä asuntopula Suomessa oli kova (ilmapommitukset, alueluovutukset jne.). Jälleenrakentamisen aikana rakentamista säätelivät tarkat määräykset pinta-alasta, varustetasosta, huoneistotyypistä jne. Resurssit olivat niukat, pula-ajan vuoksi kaikkia rakennustarvikkeita ei ollut saatavilla. Työvoimasta oli pulaa ja sen käyttöä rajoitettiin, joten rakentamisesta piti selviytyä pääasiassa omin ja talkoovoimin. Ankara asuntopula kiirehti ratkaisuja. Uusille kaavoitetuille pientaloalueille laadittiin tyyppisuunnitelmia. Rakennukseen suunniteltiin tiilipulan vuoksi vain yksi savupiippu jonka ympärille huonetilat tulisijoineen ryhmittyivät. Sahateollisuuden kehittyessä kappaletavararakentaminen nousi suosioon määräysten, kustannusten ja nopeuden takia.. Seuraava tarina onkin väestön maaltamuutto kasvukeskuksiin työpaikkojen perässä ja siitä seurannut elementtirakenteisten kerrostalojen syntyminen. Jokaiseen kehitysvaiheeseen liittyy aina taustalta löytyvät käytännön syyt. Se että onko kehitys aina ollut positiiviseen suuntaan onkin monitahoisempi kysymys? Rintamamiestalot taisivat olla viimeiset järkevästi rakennetut rakennukset Suomessa? Seuraavaksi tulivat ala-arvoiset kerrostalot, tasakatot ja homekouluista jne. saamme lukea harva se päivä.

Lue lisää

Niin siitähän se alkoi taidon ja tiedon rappeutuminen, kun rahvaanrakentajien omaan järkeen ei enää luotettu. Hirsirakentamistahan ei kelpuutettu viralliseksi malliksi yhtään missään asiassa. Saati että perinteisiä taloja olisi annettu rakentaa - rintamamiestalo on pimeä ja ahdas ja omanlaisensa muisto siitä, miten keskushallinto otti rakentamisesta lopullisen niskalenkin.

rahvaanrakentajilla kirjoitti:

Niin siitähän se alkoi taidon ja tiedon rappeutuminen, kun rahvaanrakentajien omaan järkeen ei enää luotettu. Hirsirakentamistahan ei kelpuutettu viralliseksi malliksi yhtään missään asiassa. Saati että perinteisiä taloja olisi annettu rakentaa - rintamamiestalo on pimeä ja ahdas ja omanlaisensa muisto siitä, miten keskushallinto otti rakentamisesta lopullisen niskalenkin.

Lue lisää

kieltää hirsirakentamisen Suomessa liian hatarana rakenteena!? Olisi vaatinut sisäpuolisen lisälämmöneristyksen että direktiivit olisi täyttynyt. Energiasäästöjä sillä kait olisi ajettu takaa? Sillä nyt tuskin on mitään merkitystä että samalla olisi menetetty hirren varaava ominaisuus eli energiaa lämmön tuottamiseen olisi kulunut jopa enemmän..Muutenkin tämän päivän rakentamisessa lisätään energian säästämisen perusteella eristysvahvuuksia. Lämpöhukka muka pienempi mutta eikö olisi sama laatia silloin laki joka määrää sisäverhoilu materiaaleiksi hirren tai tiilen? Koko ajan rakenteet saa lisämassaa ja pullonkaula kuristuuu tiukemmalle ja tiukemmalle. Sisäilmanlaatu vaati koneiden ympärivuorokautisen käyttämisen ja energiaa palaa aina vaan enemmän. Ihmeellisiä säästötalkoita..

se EU kirjoitti:

kieltää hirsirakentamisen Suomessa liian hatarana rakenteena!? Olisi vaatinut sisäpuolisen lisälämmöneristyksen että direktiivit olisi täyttynyt. Energiasäästöjä sillä kait olisi ajettu takaa? Sillä nyt tuskin on mitään merkitystä että samalla olisi menetetty hirren varaava ominaisuus eli energiaa lämmön tuottamiseen olisi kulunut jopa enemmän..Muutenkin tämän päivän rakentamisessa lisätään energian säästämisen perusteella eristysvahvuuksia. Lämpöhukka muka pienempi mutta eikö olisi sama laatia silloin laki joka määrää sisäverhoilu materiaaleiksi hirren tai tiilen? Koko ajan rakenteet saa lisämassaa ja pullonkaula kuristuuu tiukemmalle ja tiukemmalle. Sisäilmanlaatu vaati koneiden ympärivuorokautisen käyttämisen ja energiaa palaa aina vaan enemmän. Ihmeellisiä säästötalkoita..

Lue lisää

Pitäis saada jonkinlainen etujärjestö asialle puolustamaan pohjoisen perinteistä rakennustapaa tai eri järjestöjen liitto, jossa ei olisi pelkkiä kauppiaita mukana. Kun ei tällasenaan kirjat, firmat ja nettikirjoittelu tunnu auttavan. Nyt kaiken maailman etelän kivitalo/hometalo-porukat jyrää ohi ja yli mennen tullen.

asialle kirjoitti:

Pitäis saada jonkinlainen etujärjestö asialle puolustamaan pohjoisen perinteistä rakennustapaa tai eri järjestöjen liitto, jossa ei olisi pelkkiä kauppiaita mukana. Kun ei tällasenaan kirjat, firmat ja nettikirjoittelu tunnu auttavan. Nyt kaiken maailman etelän kivitalo/hometalo-porukat jyrää ohi ja yli mennen tullen.

Lue lisää

Kyllä ne on rak.alan koulutuksen käyneitä ihmisiä jotka suunnittelee ja toteuttaa rakennuksia. Valitettavasti elämme maailmassa jossa markkinat perustuu kertakäyttökulttuuriin. Materiaalien ja teknisen toteutuksen puolesta olisi mahdollista valmistaa kestäviä ja laadukkaita tuotteita mutta..Eihän se ole taloudellisesti kannattavaa bisnestä. Edelleen rakentamisessa urakat annetaan yleensä aina halvimmalle tarjouksen antajalle. Tämä taas johtaa siihen että halpa urakoitsija luonnollisesti pihistää materiaali- ja työvoimakustannuksissa. Lopputulos on tavallaan tilatun mukainen. Säästäminen yleensä tuottaa ongelmia muodossa tai toisessa. Kahden markan timpuri tekee kahden markan vahingon..

Edelleen yksilötasolla tehdään paljon virheitä joiden seurauksena on rak.vauriot. Esim. rintamamiestaloissa monesti olevan tuulettuvan alapohjan tuuletusaukot tukitaan ajatuksena säästää lämmitykuluissa mutta..Lopputuloksena on ettei rakenne toimi suunnitellulla tavalla vaan homehtuu ja ajan kanssa vaurioittaa koko lattiarakenteet ja mahd. runkorakenteet. Näitä esimerkkejä löytyy todella paljon. Juuri edellä mainituissa vanhoissa hirsi- ja rintamamiestaloissa ongelmat syntyvät pääasiassa remonttien suorittamisen jälkeen?! Kyllä valitettavasti ennen rakentaminen hallitiin sekä materiaalien ja työtapojen puolesta huomattavasti paremmin kuin tänä päivänä. Markkinoilla myydään kuluttajille ra.alan tuotteita joiden myyminen täytyisi olla lailla kiellettyä. Rakentaminen on hyvin kallista ja varsinkin omakotitalon ostaja maksaa usein koko ikänsä asuntoa. Valitettavasti nykyajan rakennukset eivät kestä ilman remontteja etes lainanmaksun päättymiseen asti.

kaiken ohi. kirjoitti:

Kyllä ne on rak.alan koulutuksen käyneitä ihmisiä jotka suunnittelee ja toteuttaa rakennuksia. Valitettavasti elämme maailmassa jossa markkinat perustuu kertakäyttökulttuuriin. Materiaalien ja teknisen toteutuksen puolesta olisi mahdollista valmistaa kestäviä ja laadukkaita tuotteita mutta..Eihän se ole taloudellisesti kannattavaa bisnestä. Edelleen rakentamisessa urakat annetaan yleensä aina halvimmalle tarjouksen antajalle. Tämä taas johtaa siihen että halpa urakoitsija luonnollisesti pihistää materiaali- ja työvoimakustannuksissa. Lopputulos on tavallaan tilatun mukainen. Säästäminen yleensä tuottaa ongelmia muodossa tai toisessa. Kahden markan timpuri tekee kahden markan vahingon..

Edelleen yksilötasolla tehdään paljon virheitä joiden seurauksena on rak.vauriot. Esim. rintamamiestaloissa monesti olevan tuulettuvan alapohjan tuuletusaukot tukitaan ajatuksena säästää lämmitykuluissa mutta..Lopputuloksena on ettei rakenne toimi suunnitellulla tavalla vaan homehtuu ja ajan kanssa vaurioittaa koko lattiarakenteet ja mahd. runkorakenteet. Näitä esimerkkejä löytyy todella paljon. Juuri edellä mainituissa vanhoissa hirsi- ja rintamamiestaloissa ongelmat syntyvät pääasiassa remonttien suorittamisen jälkeen?! Kyllä valitettavasti ennen rakentaminen hallitiin sekä materiaalien ja työtapojen puolesta huomattavasti paremmin kuin tänä päivänä. Markkinoilla myydään kuluttajille ra.alan tuotteita joiden myyminen täytyisi olla lailla kiellettyä. Rakentaminen on hyvin kallista ja varsinkin omakotitalon ostaja maksaa usein koko ikänsä asuntoa. Valitettavasti nykyajan rakennukset eivät kestä ilman remontteja etes lainanmaksun päättymiseen asti.

Lue lisää

Rakennusalan koulutus on ollut keskushallinnon järjestämää eikä siinä ole paikallisia käytäntöjä yleensä otettu huomioon minkään vertaa. Aika useinhan koulutuksessa on sellainen meininki, että vanha oppi pois päästä, että saadaan uutta tilalle. No mennyttä mikä mennyttä.

Vanhojen talojen huoltoperiaatteet ovat nekin yleensä unohtuneet, ja ihmistenhän tekee mieli aina kokeilla uutta, esimerkiksi tukkimalla tuuletusaukot, kerran lämmänsäästöä mainostetaan...

On kuitenkin hyvä, että löytyy yksityisajattelijoitakin.

Pellava taitaa olla paras, mutta Ilmailukerhon hirsimökissä on laitettu uretaani noin 25 vuotta sitten. Tutkin sen hiljan tarkkaan, mitään vikaa en huomannut, hirret vähemmän painuneet kuin normaalisti johtuen uretaanista. Ei hometta ei mitään. Ainoa huonopuoli mitä huomasin, että uretaani pikkuisen irvistää hirsien välistä. Mökki tehty talkoolla ja joku ei ole ollut niin tarkka leikatessaan ylimääräisiä uretaaneja pois. Mutta loppukommenttina. Ei mitään estettä käyttää uretaania, ainakin tämän mökin perusteella.

suosittelen.,. kirjoitti:

Pellava taitaa olla paras, mutta Ilmailukerhon hirsimökissä on laitettu uretaani noin 25 vuotta sitten. Tutkin sen hiljan tarkkaan, mitään vikaa en huomannut, hirret vähemmän painuneet kuin normaalisti johtuen uretaanista. Ei hometta ei mitään. Ainoa huonopuoli mitä huomasin, että uretaani pikkuisen irvistää hirsien välistä. Mökki tehty talkoolla ja joku ei ole ollut niin tarkka leikatessaan ylimääräisiä uretaaneja pois. Mutta loppukommenttina. Ei mitään estettä käyttää uretaania, ainakin tämän mökin perusteella.

Lue lisää

uretaani irvistelee hirsien välistä koska se asennusvaiheessa turpoaa&laajenee. Eli estää tehokkaasti hirren painumisen, umpivarauksessa voi jopa estää sen. Ristus mitä neuvoja? On se ihme että neuvoja "osataan" antaa asiasta mistä ei ole pienintäkään hajua?!

Uretaani EI KUULU HIRSIRAKENTAMISEEN! Kyllä näitä surullisia tapauksia aina joskus näkee mutta se että joku tekee päin persettä , ei tarkoita että muiden pitäisi toistaa samoja virheitä..

Pellava ja uretaani mainos samassa vastauksessa? Kertoo jotakin tiedon määrästä!

s..tanan kirjoitti:

uretaani irvistelee hirsien välistä koska se asennusvaiheessa turpoaa&laajenee. Eli estää tehokkaasti hirren painumisen, umpivarauksessa voi jopa estää sen. Ristus mitä neuvoja? On se ihme että neuvoja "osataan" antaa asiasta mistä ei ole pienintäkään hajua?!

Uretaani EI KUULU HIRSIRAKENTAMISEEN! Kyllä näitä surullisia tapauksia aina joskus näkee mutta se että joku tekee päin persettä , ei tarkoita että muiden pitäisi toistaa samoja virheitä..

Pellava ja uretaani mainos samassa vastauksessa? Kertoo jotakin tiedon määrästä!

Lue lisää

Olis kiva kuulla jokin perustelu sille, että miksi uretaani ei sovi hirsirakentamiseen?? Meillä mökki eristetty uretaanilla, eikä sisällä tuule ja on lämmin muutenkin. Mitään lahoon viittaavaa en ole havainnut.

Miksi polypropeeni käy, mutta uretaani ei?? Entä miksi kattohuovan voi laittaa suoraan puuta vasten, mutta ei uretaania??

Faktaa kiitos kirjoitti:

Olis kiva kuulla jokin perustelu sille, että miksi uretaani ei sovi hirsirakentamiseen?? Meillä mökki eristetty uretaanilla, eikä sisällä tuule ja on lämmin muutenkin. Mitään lahoon viittaavaa en ole havainnut.

Miksi polypropeeni käy, mutta uretaani ei?? Entä miksi kattohuovan voi laittaa suoraan puuta vasten, mutta ei uretaania??

Lue lisää

Käy keskustelun alkupäässä lukemassa perusteluja kysymyksiisi. Sieltä löytyy joitain faktoja uretaanista ja hirsirakentamisesta. Kyse ei ole erikoisista mielikuvista vaan pelkästään hirsirakentamisessa huomioitavista rakennusteknisistä seikoista.

uretaanin voi laittaa suoraan puuta vasten elämättömissä, kiinteissä rakenteissa mutta ei esim. hirsirakentamisessa koska hirsi painuu ja vaatii näin ollen painumisvaran. Hyvin yksinkertaista.