Ruotsissa muutama kerrostaloyhteisö on kyllästynyt Fortumin kaukolämpömonopoliin ja vaihtanut maalämpöön. Tempaus hyödyttää sekä talojen asukkaita, että todennäköisesti myös Fortumin kaukolämpöasiakkaita, jos Fortum hoksaa joutuneensa kilpailutilanteeseen, jolloin ei voi mellastaa enää kuin sika vatukossa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/05/21952
Kerrostalotkin maalämpöön
Näin Ruotsissa
271693
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Lahden asuntonäyttelyssä oli kerrostaloon värkätty hirmuinen aurinkolämpöä varaava järjestelmä, jonka valvontahuoneistokin oli kuin atomivoimalassa. Ei ole siitäkään virityksestä sen koommin kuultu, vaikka kritiikittömät tiedotusvälineet sitä ylistivät ihmeenä. Ovat tainneet siirtyä vähin äänin pikaisesti kaukolämpöön. Ruotsin tapauksessa siis 150000 investointi ja kaukolämpölaskussa säästö 14000 vuodessa. Paljonkohan sähkön kulutus nousee, sillä maalämpö = sähkölämpö. KL:n tiedot ovat hieman puutteellisia, mutta maksaakohan investointi itseään koskaan takaisin?
kanssa. "Bojen 5:ssa laskettiin, että sen vuotuinen lämmityslasku putoaa noin 41 000 eurosta noin 14 500 euroon. " Joko alkaa valkenemaan, montako vuotta tuossa menee?
Toivotan menestystä. En tunne Tukholman kaukolämpötaksoja, mutta ei silti pidä uskoa sokeasti kaikkeen, mitä lehdessä kirjoitetaan. Totuus voi olla paljon karumpi
Jos Bojen 5 on laskettu, siis laskettu ei todettu säästöä 26500 vuoteen ei selvinnyt kuinka paljon Bojen 5 maalämpöön siirtyminen maksoi. Bojen 7 on laskettu LÄHES 14000 säästö, siis vaikka 13500 jolloin takaisinmaksuaika on yli 11v mutta silti enemmän koska 11 vuoteen tulee niin huoltotarvetta kun laitteiston korjauksiakin verrattuna ostoenergiaan. Sinänsä kun maksoivat käteisellä niin lainan korkomenoja ei ole.
Jutun mukaan 150 000:n investointi tuottaisi n. 14 000 euroa vuodessa, eli tuotto olisi n. 9,3 %. Ei huono näinä aikoina, puhumattakaan siitä, kuinka pieni riski on ja kuinka ekologinen. Hyvää PR:ää, vaikuttaa varmasti myös asuntojen arvoihin.
kerrostalon elinkaaressa, tiesithän tämän?
Lämpöpumpun elinikä lienee 15 vuotta, samoin kiertopumppujen ja säätöventtiilien. Ja jonkinmoista huoltoa (uudelleen tasapainotus / huonojen pumppuyksilöiden vaihtoa yms.) tarvitaan tuolla 15 vuoden ajanjaksollakin. Nyrkkisääntö onkin ollut, että leikkikoulun apuluokka tasoisella investointilaskennalla = takaisinmaksuajalla pelattaessa investoinnin kannattavuus on niin ja näin, mikäli takaisinmaksuaika on yli 7 vuotta. Meinaan, että kunnon laskelmissa pitäisi ottaa huomioon korkokulut, huoltokulut jne.
kunnes pystyt kertomaan hintakehitykset etukäteen ja siihen ei taida kukaan vielä pystyä. Jokainen näistä besserwissereistä laskee kotiinpäin, totu siihen. Jos takaisinmaksu on 7 vuotta niin mitä teet kun se 8. vuosi alkaa? Niinpä, alat mouhoamaan, että koko systeemi pitää vaihtaa, vaikka tiedät, että näin ei ole.
Oliko sulla jotain aiheeseen liittyvääkin
ikinä tulee olemaan.
Ruotsalaisilla riittää tuota kirkasotsaista maailmanparannusintoa ja hyvä niin. Esimerkkejä täytyy olla maailmassa, vaikka joutuvatkin perumaan ydinvoimalasulkuaatteitaan. Heillä on olemassa tavoite päästä riippumattomiksi tuontienergiasta parinkymmenen vuoden sisällä ja tällaisilla tempauksilla siihen päästään. Svenskeillä on varaa vielä maksaakin siitä nyt, kun pääsevät jatkossa seurailemaan, miten eräät muut kärvistelevät Venäjän tai arabien liekanarussa nousevissa kustannuksissa. Tuossa tapauksessahan homma oli hyvin järkevä. Talolle tuli likvidiä rahaa nippu ja pistämällä sen maalämpöön tulee sille jatkuvaa tuottoa varmasti enemmän kuin talletuksista. Ja maailma pelastuu.
lämpeää ainakin yksi kerrostalo maalämmöllä. Joku aika sitten oli lehdessä juttua, että Kemissä saneerattiin vanhaa kerrostaloa maalämpöön.
Kuinka paljon yhdestä esim 200 metrin syvyisestä maalämpökaivosta saa meillä jatkuvaa energiaa? Jos 10kw kompura pyörii pysähtymättä niin riittääkö tuotto läpi talven?
Siitä saa noin 10kwh tehoa jos luoja suo : )
Tukholmassa siis on porattu viisi reikää, joista saa yhteensä 50-60kWh jos luoja suo. Riittääköhän tuo monellekin asunnolle? Sähköä kuluu ja asennusfirma ravaa korjaustöissä tie sonnalla. Ja vaikka se viritys itsensä takaisin maksaisikin 15-20 vuoden kuluessa, niin viimeistään silloin ne laitteistot vaativat uusimista. Toivotan edelleen menestystä ja siunailen, ettei tarvi olla mukana.
250metrisiä eikä 200 metrisiä? Suoris ei ikinä ota huomioon sitä että se reikä siellä maassa ei kaipaa vaihtoa, vaan surutta lasketaan että *KOKO* systeemi pitää uusia tietyin aikavälein.
Ei ole suurta merkitystä sillä, onko se reikä 200 tai 250 metriä. Jos yksi 200 metrin reikä tuottaa 10 kWh niin Kallion yksinkertaistetun laskuopin mukaan viisi 250 metrin reikää tuottaa 62,5 kWh. En tosin tiedä, mitä alkuperäinen asiasta kirjoittaja tuolla 10 kWh:lla tarkalleen ottaen tarkoitti, mutta tokkopa tuollainen teho edes teoriassa kovin monen huushollin lämmitystarvetta kattaa. Niin, että parasta vaan säilyttää ne Fortumin kaukolämpöputket, ettei tule talvella kovin vilu...
Eihän sitä reiän energiantuottoa tuolla tavalla voi arvioida pelkästään kaivon syvyydellä. Periaatteessa sieltä saa pumpattua jatkuvasti lämpöenergiaa, mutta hyötysuhde menee suoran sähkön tasolle kun kaivon lämpötila on jossakin 20 asteen pakkaslukeman pahemmalla puolella. Matalammassa kaivossa ja kylmemmillä leveysasteilla se tapahtuu aikaisemmin kuin etelämmässä ja syvissä kaivoissa. Tämä näin yleisellä tasolla, esim. kaivon vedentuotto vaikuttaa hyötysuhteeseen (tuo lämpöä lisää kaivoon laajemmalta alueelta niin kauan kun ollaan jäätymispisteen yläpuolella).
Hoitakaahan kaverit yksikkönne kuntoon. kWh on energian mitta. kW on tehon mitta.
paljonko on eroa 1000m ja 1250m.
Aivan niin - tarkka pitää olla. Kaksi 500 watin patteria kuluttaa 10 kWh 10 tunnissa, joten kylmä tulisi aika pian. Kuitenkin vaikka joku täällä väittäisi, että se reikä tuottaa 100 KW, niin johan siihen joku uskoisi sillä istumalla. Kysehän on pitkälti uskomuksista, joihin ei sovi kriittinen tarkastelu saatikka objektiivisten laskelmien teko.
Ei oo kyllä mieltä korvata kaukolämpöä sähkölämmöllä (jota maalämpökin on)! Kun tuota kaukolämpöä tuppaa muutenkin tulemaan, sähköntuotannon sivutuotteena, yli tarpeen! Mutta ruåttalaisilla on liikaa rahaa ja siellähän on ennenkin tehty kaikkia kummallisuuksia. Mm. vesikiertoista lämmitystä suosittiin / suorasähkölämmityksellä oli haittavero -> pientalot varustettiin vesikiertoisella sähkölämmityksellä (sähkökattila vesikiertoiset patterit). No, onhan tuossa jo jonkinmoiset edellytykset energianlähteen vaihdolle, mutta niin kauan kuin alkup. lämmönlähde = suora sähkölämpö on käytössä, ei kätee jää mitään muuta kuin hieman huonompi säädettävyys korkeammat investointikulut. Mut nehän onkin ihan just luopumassa ydinvoimasta vai miten se 20 vuotta pyörinyt levy nyt menikään....?
on kyse. Fortum vetää hintoja ylös koska verkostoon liittyneillä ei olle muuta mahdollisuutta kuin maksaa.
Maalämpökaivo ei jäädy jos se on mitoitettu oikein. Maalämpökaivosta yleensä ei oteta vettä. Mistä ihmeestä olet saanut tuollasia käsityksiä???
Kysyttiin, kuinka paljon yhdestä 200 metriä kaivosta saa jatkuvaa energiaa. Vastattiin että suunnilleen 10 kilowattituntia. Ei siinä ollut oletuksena oikeaa mitoitusta. Jos tarpeeksi isolla pumpulla pumpataan jatkuvasti lämpöä kaivosta, saattaisi se mennä jäähänkin, mutta ei siellä ole mitään tiettyä energiaklönttiä, joka imetään taloon ja sen jälkeen homma olisi finito. Maalämpökaivon lämmöntuotto (tai oikein mitoitetussa kaivossa paremminkin CO-kerroin) riippuu siitä, kuinka paljon/vähän maaliuoksen lämpö laskee kun pumppu käy. Jos kaivo on kuiva, lämpöä saadaan huonommalla hyötysuhteella. Jos kaivon vedenkierto on suuri, ei kaivo kylmene niin nopeasti. Ottamalla hyvin vettä tuottavasta kaivosta vettä ulos esim. nurmikon kasteluun, saadaan kaivoon tuotua lämpöä virtaavan veden tuomana kauempaa, jolloin lämmöntuotto toimii paremmalla hyötysuhteella. Nämä ovat kuitenkin enemmän maalämpöhifistelijöiden harrastuksia.
Kerrostaloja on muuytettu maalämmölle jo ainakin 80 luvulta lähtien. Seuraavaksi laitetaan tuulimyllyt pyörittämään kompressoreja ja pusketaan syöttötariffilla lämpöä kaukolämpöverkkoon... joutuupi Fortum maksumieheksi ... ai että ois ihanaaaaa ... oho, multa meinas tulla.
Fortum tai mikään muukaan yhtiö ei joudu syöttötariffien maksajaksi, vaan me tavalliset ihmiset joudumme ne maksamaan. Fortum sen sijaan voisi rakentaa niitä idioottimaisia tuulimyllyjä ja myydä sitten pakolla kuluttajille sen sähkön kolminkertaisella hinnalla. Teollisuus ei niitä tariffeja tule maksamaan, sillä esim metsä- ja metalliteollisuus on ilmoittanut, että työpaikkoja lähtee lisää ja monta tuhatta jos sille tielle joutuvat. Hallitus ja teollisuus neuvottelee jo asiasta. Todettakoon nyt tässä, että sillä syöttötarfilla on tarkoitus kerätä 500 miljoonaa euroa. Arvaapa, ketkä sen maksavat?