Laitan viestin myös tälle palstalle, sillä tavallaan se koskettaa aihetta. Asiani todella vaivaa minua.
Mulla hajoaa ihan just pää! En tajua, mikä äitiäni nykyään vaivaa, mutta se on alkanut kytätä kaikkia mun menojani ja tekemisiäni :( Oon ihan lopussa kohta. Nytkin saan pelätä, koska se tulee raivoamaan, että mitä sä siinä koneella istut! Pitäis tehdä jotain hyödyllistä kuulemma. Mutta ongelma on todellakin se kyttääminen. Äitini siis tulee ruudun viereen ja katsoo, mitä kirjoitan, mitä sivuja katselen, mitä teen. Varsinkin, jos en heti lopeta chattailua (jota teen tosi harvoin), kun hän niin sanoo, niin hetken päästä se on nenä ruudussa ja sanoo, että "mä sitten luen, mitä kirjotat".
Kunpa ongelma olisikin vain tietokoneella... Menen minne vaan, niin saan selitellä hirveän tarkkaan, kenen luokse menen ja mitä teen. Tää on alkanut vasta viime aikoina menemään ihan kamalaksi :( Mitä voin sanoa, jotta mutsini tajuaisi lopettaa vahtimisen? Ainoa ratkaisu tuntuu olevan kotoa muuttaminen, mutta se ei onnistu, ennen syksyä :/ Asia ihan oikeasti aiheuttaa mulle stressiä ja koko aika joudun selittelemään tekemisiäni. Mun muut ihmissuhteeni hajoavat käsiin tätä menoa. Kännykkälaskusta se jaksaa valittaa, mutta silti en saisi kauempana asuvia kavereita mennä tapaamaan (junamatka muka liian kallis: lähemmäs 4 euroa, huh huh :O). En pysty minkäänlaista suhdetta muodostamaan kenenkään jätkän kanssa, kun mutsini vahtii niin tarkkaan tekemisiäni. En voi mennä kauempana asuvan jätkän luokse, koska en voi asiaa äidilleni selittää. Jos valehtelen meneväni kaverini luokse, se tenttaa niin kauan, kunnes asia paljastuu valheeksi. Jos sanon totuuden, en jaksa sitä selitystä, mitä se asiasta pitäisi. Eikä varmasti päästäisi mua lähtemään.
Olen hukassa, enkä kestä enää :(
Kohtalotovereita? Neuvoja? Lohduttavia sanoja? Jotain edes... Auttakaa.
Mulla hajoaa ihan just pää! En tajua, mikä äitiäni nykyään vaivaa, mutta se on alkanut kytätä kaikkia mun menojani ja tekemisiäni :( Oon ihan lopussa kohta. Nytkin saan pelätä, koska se tulee raivoamaan, että mitä sä siinä koneella istut! Pitäis tehdä jotain hyödyllistä kuulemma. Mutta ongelma on todellakin se kyttääminen. Äitini siis tulee ruudun viereen ja katsoo, mitä kirjoitan, mitä sivuja katselen, mitä teen. Varsinkin, jos en heti lopeta chattailua (jota teen tosi harvoin), kun hän niin sanoo, niin hetken päästä se on nenä ruudussa ja sanoo, että "mä sitten luen, mitä kirjotat".
Kunpa ongelma olisikin vain tietokoneella... Menen minne vaan, niin saan selitellä hirveän tarkkaan, kenen luokse menen ja mitä teen. Tää on alkanut vasta viime aikoina menemään ihan kamalaksi :( Mitä voin sanoa, jotta mutsini tajuaisi lopettaa vahtimisen? Ainoa ratkaisu tuntuu olevan kotoa muuttaminen, mutta se ei onnistu, ennen syksyä :/ Asia ihan oikeasti aiheuttaa mulle stressiä ja koko aika joudun selittelemään tekemisiäni. Mun muut ihmissuhteeni hajoavat käsiin tätä menoa. Kännykkälaskusta se jaksaa valittaa, mutta silti en saisi kauempana asuvia kavereita mennä tapaamaan (junamatka muka liian kallis: lähemmäs 4 euroa, huh huh :O). En pysty minkäänlaista suhdetta muodostamaan kenenkään jätkän kanssa, kun mutsini vahtii niin tarkkaan tekemisiäni. En voi mennä kauempana asuvan jätkän luokse, koska en voi asiaa äidilleni selittää. Jos valehtelen meneväni kaverini luokse, se tenttaa niin kauan, kunnes asia paljastuu valheeksi. Jos sanon totuuden, en jaksa sitä selitystä, mitä se asiasta pitäisi. Eikä varmasti päästäisi mua lähtemään.
Olen hukassa, enkä kestä enää :(
Kohtalotovereita? Neuvoja? Lohduttavia sanoja? Jotain edes... Auttakaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ootko ihan todella sitä mieltä että mutsis on niin vaikutusvaltainen ja pelottava ettet voi vaan sanoa että sä huolehdit ite ittestäs? mitä se muka vois tehdä jos et mee sen pillin mukaan?! pistä se ymmärtään kuinka sen kannattais keskittyä välistä omiin asioihin ja elämänsä sisältöön sillä ilmeisesti sitä sisältöä ei kovinkaan runsaasti oo/ siin ei oo kehumista. ja tee sille selväksi ettet sä voi kasvaa ja kehittyä ymmärtäväksi ja ajattelevaksi ihmiseksi jos sut tukahdutetaan seinien kätköihin. kerro että sekin ois varmasti onnellisempi jos omilla ratkasuillaan tekis sun elämästä helpomman eli onnellisemman. kait se tahtoo oman lapsensa parasta?! mutsit saattaa skitsoilla lapsiensa tekemisiä kun itellä ei oo muuta kuin aikaa miettiä mitä kaikkee kauheeta maailma voi lapsensa eteen saattaa..
Kiitoksia. Ei, en todellakaan ole sitä mieltä, että mutsillani olisi oikeus määrätä asioistani. Kyllä näistä on huudettu monet kerrat, sanotaanko joka toinen ilta. Sille ei vaan mene perille, että en voi tanssia sen pillin mukaan. Totta kai teen omia juttujani silti, enkä kotona vaan istu, mutta kyllä tuo kyttäys silti hirveästi rajoittaa. Voin mennä jonnekin, mutta kotiin palatessa on hirveät valitukset ja kyselyt vastassa ja juuri se stressaa välillä tosissaan. Ei auta, vaikka sanon asiasta. Tuntuu oikeesti välillä, että ei se edes mun parastani halua, vaan pelkästään määrätä. Onhan se joskus sanonutkin, että ei mulla ole mitään oikeuksia, koska asun SEN talossa.
**tuttaa vaan pahasti, jos mutsini takia jälleen yksi ihmissuhde meni perseelleen.
Kuulostaa aika tutulta ongelmalta. Itskkin kävin samaa "helvettiä" läpi aikoinani. Mulla oli kumpakin vanhempani ylihuolehtivainen. En mie sitä silloin tosiaankaan tajunnut miksi. Nyt hieman vanhempana ja itse psykiatriaa opeskilleena voin jotain aavistella vanhempien motiiveista.
En usko että vanhemmat ovat tahallaan sinua kohtaan ilkeitä. Ennenminkin on kyse liiallisesta holhousvietistä. En voi tietää ikääsi mutta oletan siun olevan jossain about 17. Vanhemmillasi on nyt huoli että he menettävät sinut, kun voit kohta alkaa kokeilla omia siipiäsi ja niiden kestävyyttä.
Se on semmoinen perus vietti/virhe vanhemmilla. mun neuvo on hyvin yksinkertainen. Pakota äitisi luottamaan sinuun ja sinun arviointi kykyysi. Se ei onnistu jos uhmaat ilkeydellä äitiäsi. Tee kuten haluat ja koet oikeaksi, sano äidillesi mitä aijot tehdä ja älä valehtele. Tämän lisäksi ole rehellinen.
On varmaa että alussa te tappelette kovasti mutta kun äitisi joskus tajuaa että sinuun voi luottaa niin hän väkisinkin antaa sinun tehdä itsenäisiä päätöksiä.
Haaveilet myös muuttavasi pois kotoa. Se voi olla hyväkin ratkaisu mutta toisaalta oman kodin ja perheen muodostaminen on aina kovin laaja prosessi jota ei aina ymmärrä ajoissa. Tarkoitan siis että mieti asiaasi tarkasti ennen kuin teet ratkaisuja.