Moi,olen 4kymppinen ja olen nuoresta asti polttanut,minulla on yksi aikuinen poika(poltin silloinkin,mutta vähemmän)Nyt minusta tuntuu että minulla on suorastaan himo tupakkaan,ajatuskin ainakin vähentämisestä,lisää tupakanhimoani.Raskausviikot on nyt 10 2, harmittaa kun en saa edes vähennettyä.Olen jo kokeillut laastarit,purkat ym,mutta nekin vaan lisää tupakanhimoa?Kummallista,en enää tiedä mitä teen?Olisko joitakin hyviä neuvoja?Kiitos jo etukäteen=)
Raskaus ja tupakointi
Miten eroon
21988
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Motivaatio lienee tärkein siinä onnistumisessa. Minä en mitään laastareita yms. käyttänyt, vaan lopetin kerrasta. Helppoahan se ei ole, mutta myönnän, että se oli paljon helpompaa kuin luulin. Pari päivää ovat aika vaikeita, mutta sitten jo helpottaa. Ajattelepa sitä mahassa sätkivää sikiötä, jota joka imaisulla myrkytät. Olisko siinä motivaatiota tarpeeksi?
sitä tupakka suuhus laita, et tarvitse myöskään korvaushoitoja. Onnittele itseäsi jokaisesta tunnista, jonka olet ollut polttamatta, kehu itseäsi, älä anna periksi, tee oikea PÄÄTÖS, että sinä ITSE hallitset kehoasi, eikä nikotiini.
mäkin olen yrittänyt olla polttamatta mut mulla vähä sama juttu.olen 35v ja polttanu 15vuotiaasta eikä koskaa lopettaminen onnistunut. nyt vähensin et poltin 5 tupakkaa päivässä mut nyt se vähä lipsunu.nyt poltan 7-9 päivässä.monta sä poltat? ennen poltin noin 30tupakkaa et tosi hienosti oon kyl vähentäny.miettiihän sitä pakostakin mitä tekee et minusta saarnaaminen ei auta.ostin kyllä nikotiinipurkat heti mutta ajattelin et sit syön niitä askin päivässä ja oon hermokimppu.sekään ei hyvä vauvalle. oon kyllä sitä mieltä et jos kohtuudella polttaa ja muuten kaikki hyvin niin parempi se kun et oot pahalla päällä ja hermostunut ym. kyllä se rauhallinen mielikin vauvaa vaikuttaa!!!
selität vaan ni itelle tulee parempi mieli. Todellisuutta se ei muuta, tupakan myrkyt on vaaraksi sikiölle vaikka kuinka kauan järkeilisit.
ja järjellä olisi jotain tekemistä keskenään, kellään ei riippuvuuksia olisi ja elämä olisi tosi helppoa. Aloitin tupakoinnin 13-vuotiaana (26 vuotta sitten), 3kk päästä olin koukussa. Sen jälkeen olen useita kertoja yrittänyt lopettaa siinä onnistumatta. Ja aika monet konstit on kokeiltu. Kerrasta lopettaminen aiheutti sen että olin päivän polttamatta ja lähdin yöllä tupakanhaku reissulle 20km päähän. Vähensin ja seuraus oli sama eli heräsin yöllä tupakanhimoon. Useamman tunnin valvottuani annoin periksi. Kummallakin tavalla yritin useita viikkoja aloittaen jokaisen sortumisen jälkeen uudelleen, silti onnistumatta. Raskaaksi tulon jälkeen terveydenhoitaja oli sitä mieltä ettei korvaushoitoja voi suositella kun ne ei ole aikaisemminkaan auttaneet, vaarana on että lapsi saisi kaksinkertaisen määrän nikotiinia. Nyt olen yrittänyt ultraajan antaman vinkin avulla polttamalla puolikkaita ja se tuntuu toimivan ainakin jollain tavalla. Tupakkaa menee yhtä monta vuorokaudessa mutta pahin osa jää polttamatta. Selitykset on todellakin turhia, eikä ne tosiasioita miksikään muuta. Ja myrkyistä on haittaa lapselle koko raskauden ajan. Esimmäiseni on välttynyt äidin tupakoinnin aiheuttamilta tunnetuimmilta seurauksilta ( tupakoinnin aloittaminen koska vihaa tupakansavua yli kaiken myös ulkoilmassa, syntyi normaalipainoisena ja kasvoi käyrien keskivaiheilla, nyt murrosiässä menee yläkäyrällä pituuden ja painon ollessa hyvässä suhteessa toisiinsa, sairastaa kerran vuodessa, tämän kouluvuoden aikana poissaolotunteja 6 eikä nekään samalta päivältä jne.), mikä on mielestäni ihme. Nuorempana häntä odottaessani en asiaan kiinnittänyt yhtä paljoa huomiota mutta nyt huomaan tupakalla käynnin jälkeen vielä kohdussa olevan vauvan hetken liikkuvan normaalia enemmän ja sen jälkeen nukkuvan pitkät unet. Eli kyllä siellä kärsitään ja kovasti. Jokainen onnistuja, muistakaa onnitella itseänne ja myös hemmotella itseänne. Olette sen todellakin ansainneet.
Moi Kiitos kovasti viestistäsi=) Näin minäkin olen ajatellut,ja sehän lisää keskenmenoriskiä jos yhtäkkiä lopettaa,turhaa stressiä=( Minullekkin sanottiin neuvolassa ja lääkärissä,että älä nyt ihmeessä,lopeta kuin seinään. Kokeilen myös,tupakin puoleenväliin jättämistä=) KIITOS=)
hirveän edesvastuutonta, jä niin väärin sitä syntymätönä, puolustuskyvytöntä ihmisenalkua kohtaan, oma nautinto, ja hauskuus ajaa ohi vauvan tarpeiden, käsittämättömiä on tällaisten "äitien" ajatukset.
Oliskohan tää kuitenkin jokaisen oma asia, että polttaako vaiko ei? Itse en polta, mutta en tuomitse muita. Kuitenkaan KUKAAN EI ole täydellinen, enkä usko että kaikki muutenkaan noudattavat KAIKKIA suosituksia, vaikkapa ruuan kanssa? Pilaanko minä tulevan lapseni, koska valehtelematta syön päivässä parhaimmillaan SEKÄ ison pussillisen lakritsia ja salmiakkia, ETTÄ sipsejä? Puhumattakaan passiivisesta tupakoinnista? Tai monista muista "paheista" (syömisistä), mitä en saisi syödä? Tulevatko muut arvostelemaan teitä KAIKESTA, mitä teette väärin? Itse ajattelen, että ne, jotka muiden teoista ja tavoista valittavat, tekevät itse myös jotain kiellettyä. Pitää vaan saada oma paha fiilis purettua muihin... Ja niin, kuinka selitätte sitten sen, että useat lapset syntyvät/kasvavat ilman MINKÄÄNLAISIA tuskia siitä, että äiti on polttanut?
puolustelet omaa tupakanpolttoasi? säälittävää..
mitä vauvat kohdussa kokevat? Miten voit sanoa, että syntyvät ilman minkäänlaisia tuskia? Ja todella järkevää myös verrata herkkujen syömistä tupakoimiseen, sehän onkin ihan sama asia?!?! Mielestäsi ei siis kannata lopettaa tupakointia raskauden ajaksi, eikä potea siitä huonoa omatuntoa? Vaikka pystyisi? Oletko ihan tosissasi?!?!
Siihen ei tarvita kuin se, että haluat tehdä kaikkesi tulevan lapsesi eteen, ja olet polttamatta. Mieti sitä pienen pientä ihmisen alkua joka kohdussasi sätkii tupakantuskissaan, ei mikään ihana ajatus. Juuri eräs tuttavani lopetti tupakanpolton, hänelle se on aina ollut täysin mahdoton ajatus, mutta niin vain hyvällä itsekurilla päätti olla polttamatta. Ensimmäinen päivä oli ollut vaikea ja parit itkut oli päässyt, mutta seuraava päivä oli jo paljon helpompi eikä sen jälkeen ole edes tehnyt kauheasti mieli. (Lopetti siis seuraavana päivänä kun oli saanut positiivisen raskaustestin.) Nikotiinilaastarit ja -purkat ovat ihan yhtä tyhjän kanssa, en tunne ketään joka niiden avulla olisi lopettanut. Tavallista purkkaa voi kokeilla, että saa jotain muuta "tekemistä" hermostuksissaan. Alkuun voisi kokeilla että pitkän polttamatta ollun päivän jälkeen "palkitset" itsesi yhdellä tupakalla ennen nukkumaan menoa. Tulee sitten unikin paremmin. Päivän kun pystyt olla polttamatta ja teet muuta sen sijaan, juo teetä, käy lenkillä, mitä tahansa, jotta et vain istu sohvalla ja mieti sitä tupakkaa, voit palkita itsesi yhdellä tupakalla. Sen päivän jaksaa kyllä kun tietää että sen yhden illalla voi polttaa. Ja lopuksi sitten luopuu siitä yhdestäkin tupakasta. Pystyt siihen kyllä!
.... tuo yksi tupakka päivässä karkaa lapasesta. Tiedän omasta kokemuksesta. Olen kokeillut tuota systeemiä ilman raskauttakin ja itsekuri on vaan niin heikko että "sallittu iltatupakka" siirtyi päivien mittaan vaan aiemmaksi ja aiemmaksi ja taas poltin ensin 2-3 tupakkaa illassa, sitten taas 10. Raskaana ollessa on sitten ollut täysin se nollalinja, ei tupakan tupakkaa vaikka kuinka mieli tekisi. Tuo normaali purkka on todellakin parempi kuin yksikään kokeilemani korvaava valmiste. Sitä menee paljon, mutta onpahan terveellisempää! Aloittajalle tsemppiä, itsellä oli viikot 12 ja risat kun np-ultran jälkeen tumppasin toistaiseksi viimeisen tupakkani! Ja hyvin olen pärjännyt ilmankin, 13 vuotta olin sauhutellut.
Jos sinulla on raskaana ollessa täysin nollalinja, niin miksi yksi iltatupakka karkaisi lapasesta? Jos lapsen parasta ajattelee niin varmasti pystyy pysyttelemään esim. viikon tai kaksi siinä, että polttaa sen yhden tupakan. Jonka jälkeen sitten jättäisi sen yhdenkin polttamatta. Mielestäni todella paljon parempi vaihtoehto polttaa yksi päivässä kuin se, että polttaisi normaaliin tapaan, niin kuin aloittaja vielä tällä hetkellä kuin ei usko saavansa lopetettua.. Kaikki keinot kannattaa kokeilla, palkinnon saa sitten synnytyksen jälkeen syliin, terveen lapsen :)
että ei se yksi iltatupakka saa olla mikään palkinto. Jos polttaa niin polttaa, jos ei niin sitten ei ollenkaan! Ihan pelkästään itsekurista kiinni koko homma. On toki niin että se yksi tupakka päivässä on parempi ku 20 mutta vaara siinä on että lipsumaan lähtee.
No tietysti sitten jos alkaa pidemmän aikaa sitä tekemään niin voihan se alkaa lipsua, lähinnä tarkoitus oli se, että jos esim. ensimmäinen päivä "ikinä" ilman tupakkaa tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta niin silloin voisi ajatella että kun tämän pitkän päivän selviän niin saan sen yhden tupakan. Kun taas jos kokoajan ajattelee että 9kk päästä sitten vasta pääsee polttamaan niin voi lipsua helpommin ajatellen ettei mitenkään pysty olla ilman tupakkaa niin kauan. Jokaisen pitäisi löytää vain se oma "konsti" millä siitä tupakasta pääsee eroon, kaikilla ei onnistu kerrasta lopetus, vaikka sehän se olisi paras vaihtoehto. Ja muuten yksi sellainen asia mitä kannattaa ajatella on, että ensimmäiset päivät "välttelee" sellaisten ihmisten seuraa jotka polttaa niin ei houkutus kasva katsellessa toisten polttamista :)
Noin kaksi viikkoa sitten poltin n.10 röökiä päivässä ja nyt meen rv 20. Nyt kahden viikon aikana olen polttanut pvässä 1-3 tupakkaa ja välillä päiviä että en yhtään. Homma ei oo lähteny enää entisille raiteilleen, vaikka 10 vuotta sauhuttelin. Nyt yritetään kokonaan olla polttamatta. :) Kaverini kertoi hyvän vertauskuvan jolla saa sauhuttelua vähennettyä ja siten loppumaan, kun ajattelet ottavasi paperipussin ja puhallat sinne tupakinsavua. Kuvittele silloin että pussi on kohtusi jossa sikiö köllöttelee. Pisti ainakin minulla ajatuksen liikkeelle. Kokemuksesta voin sanoo etta kertalaakista lopetus ei välttämättä onnistu, mutta astettain pikkuhiljaa tuntuu onnistuvan. ja jenkkiä suuhun kun tekee tupakkaa mieli. Tsemiä.. :)
Itse olin polttanut n. 10 vuotta säännöllisesti ja noin miljoona kertaa yrittänyt lopettaa, mutta ei niin ei. Vähentäminen oli ihan yhtä tyhjän kanssa ja aina oli kaikkea "stressiä" että sai polttaa. Sitten, kun raskaustesti oli positiivinen, päätin, että tähän se loppuu. En halunnut tietoisesti vahingoittaa vauvaa tupakan savulla. Ostin n.purkkaa, mutta olisinko ehkä kaksi käyttänyt. Yllättävän helppoa se oli, kun mietin juuri sitä vauvaa, joka kärsii hapen puutteesta jo kohdussa, kun poltan. Ja netistä näin kuvia tupakoitsijoiden istukoista, yyh, ei vauvalla kovin hääviä ole siitä ravintoa ottaa. Jälkikäteen olen ollut ÄÄRETTÖMÄN onnellinen, että lopetin. Meidän vauva on kokoajan kasvanut alakäyrällä ja seurataan sen vuoksi. En ikinä olisi selvinnyt siitä morkkiksesta, joka olisi tullut jos yhä polttaisin ja tietäisin, että sillä olen aiheuttanut kasvuongelmia vauvalle. Voin ainakin olla sen puolesta hyvillä mielin, että olen kaikkeni hänen eteensä tehnyt.
Moikka! Toivottavasti menee kaikki hyvin. Itselläni ensimmäinen raskaus päätyi keskenmenoon ja tällöin tupakoin. Menetys oli ihan hirveä ja uutta raskautta koitettiin 1,5 VUOTTA. Voin kertoa että kun tärppäsi niin tupakka jäi kyllä sillä sekunnilla pois. Mitään en uskaltanut enää riskeerata. Onnea matkaan!
omasta kokemuksesta tiedän että se ei todellakaan ole helppoa! sanoin aina etyä kun joskus tulen raskaaksi jää tupakointi sitten samantien, mutta ei se ihan niin helposti onnistunutkaan sitten kun näin kävi. Olen siis tällä hetkellä raskaud3n puolivälissä ja nyt olen ollut jo 8 viikkoa täysin polttamatta. polttamatta. Täytyyy sanoa että olen ylpeä itsestäni että aluksi pystyin vähentämään ihan pariin tupakkaan päivässä, vaikka tiedän ette edes niitä saisi polttaa, mutta kun ennen meni lähemmäs kaksi askia päivässä. Niin ja sitten vielä sellainen asia että ei niitä nikotiini purkkiakaan saisi syödä, niissähään lukee selvästi että ei suositella käytettäväksi raskauden aikana ja niihin vaan jää sitten koukkuun jos tupakista nyt sattuisikin eroon pääsemään.
Nikotiinipurkassa on pelkkää nikotiinia, tupakassa paljon muitakin myrkkyjä.
Kiitos kovasti kaikille vastauksista,mulla tupakointi jatkuu edelleen..koitan kuitenkin ainakin vähentää=)