Onko kohtalokas hahmo jännittävämpi,kuin arvoituksellinen?Mitä on 00-luvun naiskuva?Entä miestutkimus?
Aion tehdä ruotsiksi suhdedialogipohjaista romaania.Sellaista draamaproosaa,jossa on ainesta jopa dramaturgiaan,muttei silti.
(Et jos innostais,voi antaa palaa näyttämöllekin osasina ja palasina,muttei tyrkyttämälläkään..!)
Minua kiehtoo miksata klassinen kielirunko ja nykysanoja.En tiedä miten löydän tukholmalaisia syntaxeja.Fiktiivinen pikkukaupunkini tulee olemaan tanskalaisen tuntuinen,sille en mahda mitään.Hangon tapaisilla kujilla.Sinne tulee yksi nukkekotimainen sisustusputiikki,joka sopisi teatteriin.
Yritän löytää omaa ilmaisutapaa.Tiedän,että lyhyempi,tiivistetympi,hauskempi,siinä on jotain mua itteäni.Jaaritus ei ole vahvuuslajini.Pitäisi olla kivuliaita suhdekäänteitäkin ;>
Mietin sellaista kioskipokkarin iloista väritystapaa sekoitettuna sosiopsyykkisesti..Minusta uskottava henkilöhahmo on sekä ulkonäköä elävästi että luonnetta.Aion surrealisoida laittamalla epätodellisia sairaalloisuuksia päällekkäin ja ristiinrastiin.
Tiedän jo punaisen intriigin.En pärjää yli kolmelle avainhenkilölle..Entäs muut esikoista haaveilevat?
Miten löydätte ajan kirjoittamiselle,kun vaikkapa biitsi vetäis?
Esikoisen pohjatyöskentelyä?
puu vailla puuta viereen
2280
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kynä ja vihko mukaan rannalle, kirjoita aurinkoa palvoessa, annan päiväunten viedä uusiin maailmoihin. Siinä hiljaa masullaan maaten syntyy parhaat tekstipalat, tunne tuuli, aurinko, hiekka, kuule nauru, laineet, tuuli, maista hiki, jäätelö, näe silmän iloja ;) äläkä vain lörpöttele rannalle lähtiessäsi...
Moi Itse olen kirjoittanut lähinnä öisin, kun lapset on nukkumassa tai päivisin, jos sattuu olemaan vapaapäivä. Silloin kun mä kirjoitin, niin mä en kyllä halunnut lähteä mihinkään, en käydä missään. Minä vaan olin kaiken sen ajan minkä pystyin koneella ja kirjoitin. En katsonut televisiota, en lukenut lehtiä. Minä kirjoitin. Se tarve kirjoittaa oli niin suuri, että kun sain tekstini mielestäni valmiiksi ja lähtein olen nyt ollut ihan hukassa siitä, mitä minä kaikella tällä vapautuneella ajalla tekisin. EHkä se on hyvä idis pitää muistiinpanovälineitä mukana. Auringossa on vaikeaa koneella kirjoittaa, ellei ole sattunut löytämään jostain kunnon häikäisysuojaa. Minä en löytänyt. Joten istuin sisällä kirjoittamassa, kun kevät muovasi luontoa vihreyteen.