Sain tietää viikkoa ennen pääsiäistä olevani raskaana, saimme miettimisaikaa ja ensin päätimme poikaystäväni kanssa pitää lapsen, mutta sitten tapahtui asioita jonka johdosta päädyimme aborttiin.
Raskaudesta tiedä ainoastaan minun ja poikaystäväni lisäksi minun äitini.
Menin sitten lääkäriin,jossa todettiin gynekologini antaneen väärän lasketun ajan ja raskauteni olikin pidemmällä mitän luultiin(11 5).
Raskaudenkeskeytys oli siis tehtävä välittömästi seuraavana päivänä. Seuraavana aamuna lähdin sitten tähän toimenpiteeseen, mutta sairaalan ovella en pystynyt astumaan sisään ja itkin todella paljon.
Päätimme lopulta poikaystäväni kanssa, että pidämme lapsen kun se on näin pitkällä ja se on jo hyvin kehittynyt. Menin kotiin ja kerroin päätökseni äidilleni joka oli helpottunut, koska hänenkään mielestä ei olisi ollut oikea ratkaisu tehdä sitä raskauden ollessa jo näin pitkällä.
Olin hyvin helpottunut, että asia joka oli raastanut kaikkien hermoja saatiin viehoin johonkin päätökseen, kunnes poikaystäväni äiti sai tietää asian. Poikaystäväni äiti rupesi soittelemaan äidilleni, että minun täytyy mennä tekemään abortti ja hän itse vaikka hoitaa minut sinne ja että äitini pitää ylipuhua minut menemään sinne.
Tätä on nyt jatkunut jo muutaman päivän ja joka puhelun hän soittaa äidilleni eikä minulle ja kertoo tämän olleen yksin minun syyni, poikaystäväni ei edes halua tätä (mikä ei pidä paikkaansa) ja että hän vaikka kantaa minut sinne väkisin. Viimeisin syytös jonka poikaystäväni äiti minua kohtaan asetti oli, että olen tahallani hankiutunut raskaaksi.
Nyt mietin, mitä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa?
mietin myös,voinko ottaa laittomana uhkauksena tuon mitä hänen äitinsä on sanonut ja nostaa siitä esim. kantteen, jos hän ei lopeta?
Mitä tehdä tälläisessä tilanteessa?
mitentoimia
7782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kotirauhan häirintää, sanoisin. Tietenkään et kuuntele poikaystäväsi äitiä. Kiellätte häntä enää häiritsemästä. Sinä olet vastuussa lapsesta, ei hän. Jos teet abortin, niin sinä kannat seuraukset, syyllisyyden jne...ei hän. Sinun lapsesi elämä ei kuulu hänelle. Hän ei voi kantaa sinua sinne väkisin. Yksikään lääkäri ei tee aborttia sinulle ilman sinun toivomustasi. Jos poikaystäväsi kuuntelee äitiään, niin anna hänen kuunnella. Lapsi on sinun lapsesi. Äitisi avulla selviät kyllä. Hienoa, että äitisi ei painostanut sinua aborttiin. Hän kuulostaa ihan inhimilliseltä ihmiseltä. Niin on minuakin yritetty ylipuhua abortiin. En ole nuori kuten sinä, vaan ihan muista syistä, mutta totuus on, ettei kenelläkään ole oikeutta yrittää ylipuhua toista ihmistä tekemään sellaista kauheutta.
ei tiedä miten äitinsä saa rauhoittumaan, tee rikosilmoitus häirinnästä. "Anopillesi" voit ilmoittaa ettet saa aborttia koska raskaus on jo niin pitkällä. Jos muu ei auta voit ottaa kovemmat keinot käyttöön ja ilmoittaa ettei hänen tarvitse lasta nähdä ( vaikket niin ajattelisikaan ) jos on niin vaikea myöntää olevansa jo mummoiässä. Onnea teille!!
sano poikaystäväsi äidille,että hän ei voi pakottaa sinua mihinkää ja päätös on tehty eikä hän voi enää mieltäsi muuttaa.. Ja raskaus on niin pitkälle,että ei sitä aborttia haluta enää alkaa tekemään. Käske poikaystäväkin puhua äidilleen.
Oli hieno ratkaisu ja toimit aivan oikein, vaistojen ja tunteiden varassa, loppujen lopuksi ajateltuna sinun ja poikaystäväsi onni että raskaus olikin pidemmällä mitä alunperin oletitte. Saatte lahjaksi jotain kultaakin kalliimpaa, nauttikaa siitä. En tiedä minkä ikäisiä olette, mutta vanhemmuus ei katso ikää vaan kykyä kantaa vastuuta teoistaan. Ja näin juuri teette. Voisitko ehkä kysyä äidiltäsi, kykeneekö hän selvittämään "anopiltasi" asian oikean laidan, minkä vuoksi hän haluaa sinun tekevän abortin (joka onneksi ei ole mahdollista)? Oletteko muka liian nuoria vai mikä mättää? Kuulostaa tekaistuilta ja hätäisiltä keksinnöiltä nuo "poikani ei halua" tai "hankkiuduit salaa raskaaksi". Ehkä todellisen syyn selvittyä asiaa pystytään vähän aukaisemaan. Sillähän ei sinänsä ole mitään väliä, lapsi on teidän, ei anoppisi, ja onneksi sinulla on äitisi tuki tässä asiassa. Olisi kuitenkin kaikkien mielenrauhan kannalta parasta (varsinkin poikaystäväsi, joka todennäköisesti kärsii "eniten" kun on kahden tulen välissä) saada välit kuntoon ja syyt selvitettyä. Ehkäpä sinnikkyys palkitaan ja ajan myötä lapsellanne on kaksi hössöttävää isoäitiä ympärillä, kyllä se noitakin siitä leppyy kun saa pienen käärön syliinsä :) Voimia ja onnea odotukseen!
Hei! Älä hyvä ihminen anna hänen vaan vaikuttaa omaan mieleesi.. olet muutenkin herkkä nyt kun olet raskaana. Voin kokemuksesta kertoa että kaikkeen sopeutuu ja kun saat pienokaisen syliisi niin et ole koskaan kokemut mitään niin mahtavaa. Tämä asia on sinun ja miehesi välinen! Sinä tunnet paremmin miehesi kuin hänen äiti. Kannattaa ottaa välimatkaa anoppiin jos ahdistaa. Ala nyt vain nauttimaan raskaudesta. Se on elämäsi parasta aikaa etkä saa sitä koskaan takaisin, mitä nyt elät!
Ihan kannattaa selvittää anopille tilanne, että aijotte pitää lapsen halusi anoppi tai ei...!! en suosittele mitään kanteiden nostoa, koska se on kuitenkin sillai, että se on poikaystäväsi äiti ja tulevan lapsesi mummi ja "joudut" olemaan pakosti hänen kanssa tekemisissä halusit tai et.. Tai onhan niitäkin jotka ei mitään yhteyttä pidä, mutta mielestäni olisi kaikkien kannalta parasta, kun istuisitte kaikki samaan pöydän ääreen keskustelemaan tilanteesta anopin kanssa:) Ota Poikaystävä ja äitisi mukaan ja menkää yhdessä "takomaan" anopin päähän järkeä;) Paljon jaksamista sinne ja oikeen ihanaa odotus aikaa:)
Kiitos kaikille,näistäkin viesteistä oli apua ja sain voimia taas jatkaa " taistelua" ilkeätä anoppia vastaan! Tänään oli ensimmäinen neuvolakäynti ja molemmat poikaystäväni kanssa tulimme vain varmemmaksi siitä, että teimme oikean päätöksen. Lisäyksenä vielä, että emme ole ala-ikäisiä jotenka sillä suuremmalla syyllä tämä ei enää kuulu poikaystäväni äidille. Olen 20 ja poikaystäväni 22,nuoria mutta olemme molemmat tietoisia mikä vastuu tämä on ja aijomme sen kantaa yhdessä.