Kurinalaiset seurat

vanhuudenhöperyyttäni kävin tässä äsketttin rauhanyhdistyksen seuroissa. Sitäkun tulee ikää, saattaa kiinnostua hengellisyydestä...Mutta olipa seurameno paljon muuttunut. ne muinaiset lapsuudesta tutut liikutukset ja hurmoksellisuus olivat kadonneet. Puhujien puhetyyli oli myös muuttunut. Istuin kaksi puhetta seuroissa, eikä kumpikaan puhuja itkeskellyt ollenkaan puheensa aikana. Myös synninpäästö osiot eli asnteeksi antammisen toistelut olivat lyhenneet voimakkaasti takavuosiin nähden. Oli vaan lyhyttä kuittailua. Sitten puhuja kuitenkin sanoi, että näin myös isämme uskoivat. vaikka se ei ollut ollenkaan samanlaista! Ne olivat lähinnä hyvin kurinalaiset, muodollisuuksiin painottuneet seurat. Väki istui passiivisena paikallaan ja puhuja puhui monotonisella tasapaksulla äänellä vailla äänen korotuksia. Mitään keskustelua puheen johdosta ei syntynyt!
4229
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Jos joku haluaa keskustella tai kysellä, on se merkki orastavasta epäuskosta. Keskustelu on kitkettävä juurineen pois. Nettipalstoillakaan ei sovi keskustella, koska epäuskon merkkejä näyttävän henkilöllisyyttä ei voida hoitotoimia varten riittävästi varmistaa.

Äänestä
  • Minusta olisi kiinnostavaakin istua puheen jälkeen juttelemassa siitä mitä tuli kuunneltua. Mutta sellainen ei ole tapana.

    Äänestä

seuroissa kuunnellaan. erikseen on sitte seurakunta päivät jossa alustuken myötä saa kuka vaan käydä sanomassa jotain

Äänestä
  • Kuka sen on päättänyt että seuroissa vain kuunnellaan? Isäni on kertonut että siellä maalla joskus 50-luvulla saatetettiin seurapuheen jälkeen keskustella siitä mitä puheesta jäi mieleen ja niin edelleen. Miksi ei enää keskustella uskonasioista spontaanisti? Erikseen kun järjestetään seurkauntapäivät, ne on jäykät. On valmiita alustuksia, ei normaalia välitöntä eikä epämuodollista, spontaania keskustelua! Minä kaipaan sellaista...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vanhan kokemus kirjoitti:

vanhuudenhöperyyttäni kävin tässä äsketttin rauhanyhdistyksen seuroissa. Sitäkun tulee ikää, saattaa kiinnostua hengellisyydestä...Mutta olipa seurameno paljon muuttunut. ne muinaiset lapsuudesta tutut liikutukset ja hurmoksellisuus olivat kadonneet. Puhujien puhetyyli oli myös muuttunut. Istuin kaksi puhetta seuroissa, eikä kumpikaan puhuja itkeskellyt ollenkaan puheensa aikana. Myös synninpäästö osiot eli asnteeksi antammisen toistelut olivat lyhenneet voimakkaasti takavuosiin nähden. Oli vaan lyhyttä kuittailua. Sitten puhuja kuitenkin sanoi, että näin myös isämme uskoivat. vaikka se ei ollut ollenkaan samanlaista! Ne olivat lähinnä hyvin kurinalaiset, muodollisuuksiin painottuneet seurat. Väki istui passiivisena paikallaan ja puhuja puhui monotonisella tasapaksulla äänellä vailla äänen korotuksia. Mitään keskustelua puheen johdosta ei syntynyt!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu