Pistetty talteen tähän:
Kaikki meni
Kirjoittanut: ei apua mistään 11.5.2009 klo 14.17
Meillä kanssa meni koko irtaimisto homehelvetin takia! Tyhjässä asunnossa edellisten jättämällä sohvalla sitten pikku hiljaa koitettiin toipua taas kiinni elämään. Terveystarkastaja teki kaikkensa että emme mistään apua saaneet, materiaalinäytteiden tuloksiakaan ei meille tullut kuin vasta oikeusasiamiehelle valituksen jälkeen, yksi materiaalinäyte oli otettu kaikkein parhaassa kunnossa olleesta vaate huoneesta ja siinäkin aktinobakteereita 700 000 kun raja-arvo on alle 500. Lausunto kirjoitettu niin, ettei löydetyistä homeista tai bakteereista haittaa ole, ei kai tajunnut että kriittisesti otetaan kaikki mitä se valehteleva viranomaisrikollinen lausuu. Ei täti käsittänyt meidän valokuvanneen kaikki näkyvät mikrobi kerääntymät ja rakenteet jotka vesivahingon jälkeen oli jätetty vaihtamatta. Niin johdonmukaista henkistä väkivaltaa ja vähättelyä ei uskoisi apua hakiessaan kohtalona olevan, onneksi eläköitynyt rakennustarkastaja kävi paikalla katsomassa, kun tarvitsimme toisen mielipiteen sille, että kaikki oli vaan mielikuvitusta... Ei olisi mies uskonut millaisissa olosuhteissa jouduimme asumaan, kun seuraavia vuokralaisia säästääksemme tutkimuksia vaadimme, mitään ei asialle tehty, muuta kuin estettiin uuden kodin saaminen kaupungin asuntotoimistosta, sanoen meidän valehtelevan homeesta itse asunnon tuhottuamme. Oma elopainoni melkein puolittui tuon psyykeen takia, ongelmaa vähäteltiin eikä tietoa löytynyt oikein mistään. Nytkin moni ihmettelee miksi terveys pettää, lääkärissä juoksu ei auta kun mitään ei löydy, vaikka ei jaloillaan enää pysy, otetaan pv ja kun ei ole muuta kuin valkosolut kohollaan, eihän mitään vikaa ole! Mistään ei apua saa, vaikka jo tiedetään altisteiden nimetkin, ei terveydentilaamme suostuta tutkimaan, sanotaan vaan että pitää unohtaa mennyt home ja positiivisesti suunnata tulevaan, kyllä se olo siitä kohenee. Kohta kaksi vuotta ollaan uudessa kodissa olleet, eikä terveys ole palannut! Toiset oireet ovat helpottuneet ja elämä on helpompaa, mutta en uskalla edes haaveilla joskus olevani enää kunnossa. Työkykyni sain takaisin vahvalla kipu lääkityksellä, työpaikat vaan maakunnastamme on myyty pois ja muuttaminen uuteen kaupunkiin on hankalaa saada aikaiseksi. Ensin kun pitää se työ löytää... Oikeusturvaa meillä homeen uhreilla ei ole, onneksi asia on noussut jo julkisuuteen että ihmiset saavat tietoa, vaikka totuutta ei julki halutakaan. Viranomaiset vastustavat asian selvittämistä, liian monet ovat kätensä sotkeneet piilottelemalla ongelmaa ja rakennusteollisuus on korruptoinut päättäjämme täysin. EU ehkä jotain noottia antaisi jos saisi tietää miten maassamme kohdellaan altistuneita!
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä
Apua jos haet
viranomainen kostaa
9354
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun soitin tt.n pomolle kertoen tutkimuksista kieltäytymisestä ja hulluksi leimaamisesta, seuraavana aamuna lastensuojelu ovella. Kysyivät voiko tulla puhumaan, kun läänissä huolissaan kun MTT potilaat valittavat virkanaisesta. Ikävä vaan, ainoa mikä mielenterveyspalveluita sivusi meidän kohdalla, oli tt. joka hulluksi leimasi ja oireet psyykeen piikkiin laittoi, näkyvistä mikrobeista välittämättä. Seinät kun alkoivat putkirempan jälkeen halkeilla kun rakenteet alkoi kuivua, se kuulemma oli aivan normaalia. Homeet kun ei aiheuta mitään, hysteriaa kaikki tyynni. Tuulettaa vaan pitää kovasti, katosta kun rappaukset putoilee, kuulemma mekaanisesti aiheutettua. Harmi vaan kun kuvattiin kohta kohdalta kun palat alkoi roikkumaan ja putoilemaan. Talo oli pitkään vesi- ja sähkölaitoksen tarkkailussa, kun selittämätön kulutus suurempaa kuin missään koko kylässä, ei tosin sekään kiinnostanut saati lausuntoihin eksynyt, kaikki oli vaan kuvitelmaa. Koira ja kissa kuoli salaperäisesti maksan pettäessä selittämättömään myrkytykseen, psyyke on kai tappava jopa ympärillä oleville... Mielessä kävi pahimmillaan, tuomio olisi ollut pikku juttu ottaa ellei perhe olisi pakottanut rauhoittumaan! Joku kyllä vielä napsahtaa, kun apua hakee ja käytäntöön törmää, ei altistuneilla ole mitään oikeuksia, ihmisarvosta puhumattakaan. Edes lapsen terveys ei kiinnosta ketään, neuvolasta neurolle laittoivat kun pyydettiin home testejä ja polille elimistön tilaa selvittämään. Vielä pitäisi löytää voimaa ja viedä törkeys eteenpäin, on totuttu siihen että Suomalaiset nöyrtyvät mihin vaan kun viranomainen potkii sairasta.
Missä kunnassa tällaista tapahtuu?
Pohjois-Kurjala on kauheassa kunnossa isolta osin. Homeesta ei saa puhuakaan, lehdissä kerrotaan sisäilmaongelman takia konttievakoista vähän väliä, virastotalo Joensuussa ollut vuosia rempassa kai jatkuvaan. Poliisit evakoituivat yli 10 vuoden oireilun ja taistelun jälkeen, kouluja amk asteella tyhjennetään ilmanvaihdon renaamisen jälkeen taas käyttökunnossa, ja lapsia laitetaan pari ala-asteellista tilalle ja silmät kirkkaina vakuutellaan ettei ongelmia ole. Terveystarkastaja kun ei edes näkyviä homeita huomaa, tuulettamalla kaikki hoituu eikä psyykeen lisäksi ongelmia ole olemassakaan... Terveydenhuolto ajettu alas viime lamasta asti ja sairaalat vanhoine rakennuksineen salpaa hengen...
kuin meillä :0 Olen tehnyt nettisivutkin: www.homeasunto.suntuubi.com
oli niin hyvä tilanneraportti tämän hetken meiningistä!
ja jos siinä ei näy mitään on terve. Lääkärille pieni verenkuva kertoo paljon, näin luki haun kautta saadussa tiedossa. Ehkä se kertookin paljon, muttei kosteusvauriosta sairastuneen tilannetta kuitenkaan. Itse tässä siivoilen ja istun koneen ääreen lepäämään välillä. Pahoinvointi tulee nopeasti. Pahinta on jos pää on alaspäin, kumartelu ja sellainen. Ei puhettakaan, että siivoaisi koko talon tuosta noin lepäämättä välillä. Minun pieni verenkuvani ei kerro tilanteestani yhtään mitään. Jos lääkäreiden ammattitaito loppuu ja alkaa pienesta verenkuvaan välittämättä potilaan tilanteesta, olisiko se jatkokoulutus jo paikallaan.
näihin eikä he halua ymmärtääkään. He tutkii jokainen jotain pientä lokeroa ihmisessä, yksi silmiä, toinen keuhkoja, kolmas ihoa ym. eikä kukaan halua nähdä kokonaisuuksia.
Se kanssa kummastuttaa, että vaikka valkosoluarvot kohollaan useita vuosia diabetes seurannan yhteydessä alkaa itseäkin ihmetyttämään, kysyessä asiaa on vastaus tämä tuttu; aivan normaalia eikä kannata päätä vaivata. Uuden diabeteslekurin ensi tapaamisella olin kuulemma liiankin hiljainen ja rauhallinen, mielialalääkkeitä olisi pitänyt alkaa kokeilemaan. Elimistön tilaa kun tutkia olisin halunnut, täti käski unohtaa koko altistuksen ja olla positiivinen, sillä se olo paranee kun unohtaa koko jutun. Ja siihenhän ne mielialalääkkeet kanssa ovat hyviä jyviä, kuten kaikkeen työttömyydestä jatkuviin verenvuotoihin...
sanasinko kirjoituksia palstalaisia ja sairastuneita ylipäätään kohtaan, ei ihmettele enää miten muut tähän suhtautuvat. Jos oma väki monottaa heti kun tilaisuus on, eipä sitä paljon ymmärrystä voi odottaa näistä ongelmista täysin tietämättömiltäkään. Vaikea on tilanne sinullakin ja kuten kirjoitit, et sinäkään niitä homekämpän kalusteita ole voinut itselläsi pitää. Mutta jotkut sairastuvat todella vakavasti kosteusvaurioista, ilman että oireilevat siitä mistä eivät halua luopua. Vain se työnteko tekee heillä tiukkaa, ei se muu elämä tai vapaa-aika. Ja he sitten kertovatkin olevansa niitä oikeita sairastuneita ja suhtautuvansa asiaan järkevästi. Juuri kuten sinullekin nuo alan ammattilaiset ovat neuvoneet, unohda koko juttu. Sillä se sairastelu ohitse menee. Siinä näkee millä tasolla tuo ammattilainen auttaja on. Eipä paljon naurattaisi itseäni, jos tuolla tasolla toista sairastunutta auttaisin. Jaksamista siihen, että uskot itseäsi, et ota niitä mielenterveyteen viittaavia kommentteja vakavasti, ne kannattaa unohtaa kyllä. Sitä, mistä sairastuu ja miten elimistö sairauden aikana rapautuu, sitä ei pysty unohtamaan, se asia on läsnä koko ajan.