Saanko tiedustaa, arvoisat useammat lapsen äidit, kuinka ihmeessä pystytte antamaan vauvallenne lainkaan huomiota, jos vanhemmat lapset ovat täysipäiväisesti kotona äitiyslomanne aikana. Niin paljon kuin virikehoitoa haukutaankin, niin eikös se ole sitten epäreilua, ettei vauva saa lainkaan ikiomaa huomiota ja syliä, kun vanhempia lapsiakin täytyy höösätä siinä sivussa.
Itse olen ylpeä kolmen lapsen äiti. Vien kaksi vanhinta (2 v ja 4,5 v) päivittäin päiväkotiin noin 5-6 tunniksi, että ehdin antaa vauvalleni sen perusturvan ja yksityisen ajan, minkä hänen sisaruksensakin ovat aikanaan saaneet. Aivan kuin Jarkko Tontti sanoi, päivähoidosta olisi tultava pakollinen käytäntö jossakin vaiheessa lapsen elämää!!!
vastuutonta ja epäreilua!
päivähoitopakko!
292124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ja 2 ja 4,5 -vuotiaatko eivät enää perusturvaa ja syliä tarvi? Keskimmäisesi tulee olemaan väliinputoaja, kun jo noin pienenä erotetaan äidistä siksi, että nuorempi tarvii huomiota. Kohta tarvii vanhin eskariinmenon takia erityistä huomiota, ja taas jää keskimmäinen väliin. Olen kyllä jyrkästi eri mieltä päivähoito-oikeudesta, jos toinen vanhempi on kotona.
Että vanhempia lapsia ihan täytyy höösätä siinä sivussa... huh, huh. Kyllä ne vanhemmat lapset tarvitsevat myös ihan sitä omaa privaattiakin "höösäämistä". En kyllä ihan todellakaan pysty käsittämään, miksi 2-vuotias pitää viedä päiväkotiin, kun on vauva kotona!? 4,5 vuotias alkaa olla jo juur ja juur siinä iässä, että on jo hyväkin, että hetken päivänä muutamana on isommassa lapsikatraassa ja on kavereita jne. Oma henk kohtainen mielipiteeni kyllä on, että on vanhemman uusavuttomuutta, jos ei osaa päiviä kolmen lapsen kanssa kotona ollen juttuja organisoida niin, että aikaa ja huomiota riittää kaikille.
pärjäsin, kun sain neljässä vuodessa kolme lasta ja hoidin kaikki itse kotona? Eivät edes esikoulua käyneet. Kaikista tuli terveitä, pitkälle koulutettuja ja ammatissaan menestyviä ihmisiä. Sisarukset tutustuivat toisiinsa aivan pienestä pitäen ja ovat edelleen hyvin läheisiä ja tärkeitä toisilleen. Syliä piisasi kaikille, ja tein lisäksi vielä ansiotöitä etänä kotoa käsin. Älkää ihmiset aliarvioiko itseänne noin kovasti!
Herättää kuopus klo 5 aamulla, että ehtii isän mukana hoitoon kuudeksi, ja olisi siellä 9 tuntia joka arkipäivä, että minä saisin viettää "laatuaikaa" pikkusiskon kanssa kotona...
Ah, kuinka antoisaa näillä olisikaan olla sisarukset keskenään. Kyllä nyt kuulostaa että äiteellä on peukalo keskellä kämmentä, jos ei kolmen kanssa pärjää? Sisarusten pitää saada kasvaa yhdessä. Ylpeä ja tyhmä. Hyvä yhdistelmä. Ei kehitystä.
...
Millä ihmeellä hoidin lapseni yksin. Mies matkatöissä koko ajan.
Ei virikepäivähoitoa ole olemassakaan, vaan lapsi oppii enemmän ja yksilöllisemmin asioita kotona. Tontin kaltaiset intoilevat päivähoidosta vain kompensoidakseen omaa syyllisyyttään siitä, etteivät jaksa omien lastensa seuraa. Miksi olet hankkinut noin monta lasta, jos et heidän kanssaan pärjää? Ei ennen vanhaan mitään virikehoitoloita ollut; äiti hoiti lapset itse! Jos ei pystytä, ei hankita! Suomi on täynnä wannabe-suurperheenäitejä joille todellisuudessa yksikin lapsi on liian iso taakka.
olen voinut antaa :) Vaikka vauva vaatiikin oman aikansa, ei minulla ole ollut ongelmia antaa rakkauttaa myös isommille lapsille.
Meillä isoveli, reilu 5v, käy hoitopaikassa kahtena pvänä viikossa. Ja molemmat pvät ovat 6h-pitkiä. Hänellä on pikkuveli 1v. Meillä toimii hyvin, isoveli tykkää käydä hoitopaikan kavereitten kanssa leikkimässä. Toki on omassa talossakin lapsia naapurissa, mutta silti me ollaan valittu tällainen ratkaisu. Itse hoitovapaalla, mutta töitä iltaisin ja vkonloppuna.
kyllä kaipaakin jo ns.ikäistään seuraa. Minun mielipiteeni on, että vaikka toinen vanhempi onkin kotona, niin isommat lapset(yli 3 v.) on hyvä viedä kerta tai kaksi viikossa hoitoon juuri sen vuoksi, että oppivat käyttäytymään ryhmässä ja saavat kavereita.
Miksi kokopäivähoitoon, joka pulitetaan yhteiskunnan verovaroista? Eikö seurakunnan tai kaupungin kerho kelpaa tai joku muu vastaava asukaspuisto? Miksi lapsi on vietävä moneksi tunniksi hoitoon syömään ja nukkumaan, kun jo muutama tunti aktiivista toimintaa riittää??
Itse olen myös sitä mieltä, että isompia lapsia pitää opettaa sosiaalisiin kontakteihin, etteivät sitten ihan kylmiltään joutuisi päiväkotiin tai kouluun. Mutta ei se sitä tarkoita, että lasta pitäisi laittaa päivähoitoon sosiaalisia taitoja kehittämään! On kerhoja, muskareita, leikkipuistoja, leikkikavereita kaverien lapsista jne.
No, voi j-lauta, eikö ne isommat lapset sitten kotona ollessaan opi toimimaan ryhmässä ja kehittämään sosiaalisia taitojaan??? Kukaan, jolla on ollut sisaruksia, ei joudu "kylmiltään" päiväkotiin tai kouluun! Miksi nykyään on vallalla trendi, että mukulat vaan mahdollisimman nuorina pois kotoa - sitten itketään ja parutaan, kun niistä tulee murrosikäisinä kamalia. Ja virikkeitä kyllä riittää kotonakin. Jos ei riitä, niin voisivat lapset itse keksiä lisää tekemistä vanhemman opastuksella tietenkin, ettei satu vahinkoja. Ei lasta tarvitse kiikuttaa kaikkiin kerhoihin ja muskareihin, kun sen sieltä tulevan annin voi tarjota hänelle kotonakin. Jos osaa, nimittäin. Ja jos viitsii. Nykyvanhemmat eivät paljon taida viitsiä.
Sinä siis mielestäsi opetat kotona sisarusten keskellä (joita on siis yleensä yksi tai kaksi) lapselle isossa ryhmässä toimintaa? Oletpa melkoinen virtuoosi. Minusta ei ole lapsen edun mukaista, että hänellä on leikkikavereita vain kerran vuodessa ja itku tulee, jos joutuu hetken olemaan pois äidin helmoista. Muistan itse hyvin, kun menin ensimmäiselle luokalle kouluun. Olin aivan paniikissa vieraassa paikassa ja isossa ryhmässä, olin käynyt vain jonkun verran kerhossa aiemmin. Lapsi ei todellakaan ole "mahdollisemman nuorena pois kotoa", jos hän käy kerran viikossa esim. kerhossa ja muina päivinä vaikka puistossa toisten lasten kanssa leikkimässä, ellei äidillä itsellään ole tuttavissaan leikkiseuraa lapselle. Minä en kannata ns. virikepäivähoitoa, mutta kyllä lapsikin tulisi totuttaa sosiaalisiin kontakteihin, jotka eivät todellakaan tarkoita neljän seinän sisällä omaa perhettä. Sitä kun joutuu viimeistään siellä koulussa muitten seuraan tottumaan ja olisi suotavaa, että siihen on tottunut jo ennen kouluun menoa, näkemään ja olemaan muittenkin kuin oman perheen seurassa.
Eikös tässä ketjussa nimenomaan ollut puhe päivähoitoon viemisestä siis ihan päiväkotiin? Kyllä puistot ja kerhot ovat tasan eri asia kuin päiväkoti!
kirjoittaja vastusti ihan muskareita ja kerhoja ym.
Tällä hetkellä moni kunta on joutunut kiristämään vyötä ja käytännössä se tarkoittaa sitä että esim. päivähoidon laatu kärsii valtavasti. Tai päättäjien mielestähän se ei tietenkään kärsi mutta todella käytännössä se kärsii. Päiväkodeista vähennetään jo valmiiki vähissä olevaa avustavaa henkilökuntaa ja sijaisia ei palkata kun henkilökunta sairastaa. Jopa ihan vaikeasti kehitysvammaisilta on otettu avustajia pois minun kotikunnassani. Se tarkoittaa sitä että nämä kehitysvammaiset ovat ns. kahden paikalla mutta kun sekään ei merkitse mitään kun ryhmät ovat ylisuuria ja henkilökuntaa vähän. En uskalla paljastaa että missä kunnassa työskentelen mutta sen sanon että tässä tilanteessa en veisi koiraanikaan päiväkotiin. Itse olen siis pienten ryhmässä työssä mutta olen ajatellut ruveta vaikka siivoojaksi koska loppuun palaminen on nyt tosi lähellä näiden säästöjen takia. On myös kamalaa kun ei yksinkertaisesti pysty antamaan lapsille sitä mitä haluaisi antaa. Kun uusi lapsi on aloittamassa päiväkodissa niin tekisi mieli kertoa vanhemmille suoraan kaikista säästöistä ja sen tuomista ongelmista mutta meidän kunnassa se on työntekijöiltä kielletty. Esimies piti kerran oikein puheen siitä kuinka vanhemmille ei saa kertoa edes jos toimimme vajaalla miehityksellä ja miksi saisikaan kertoa koska silloin rikomme lakia. Tätä tapahtuu tosi paljon! Mutta vie toki lapsesi hakemaan virikkeitä että vauvasi saa olla sylissä paljon, johan nuo toiset lapseisi ovat toooosi isoja.
Minulla ei ole mitään ongelmaa jakaa lapsilleni tasapuolisesti huomiota kotona. Sen sijaan en pidä lainkaan kaupassa käymisestä. Ruokaostokset rasittavat minut äärimmilleen, ärsyynnyn kauppojen ihmispaljoudesta eikä puutelistan tekeminenkään ole mielestäni yhtään kivaa. Sen vuoksi vaadin perherauhani ja mielenterveyteni nimissä, että yhteiskunnan on järjestettävä minulle kaksi kertaa viikossa ilmainen kotipalvelija, joka käy minun puolestani kaupassa. Tuollainen palvelu pitäisi olla jokaiselle äidille välttämätön, jotta aikaa riittäisi kodin siivoamiseen, kampaajalla käyntiin ja ruuan valmistukseen. Enhän minä nyt perkele sentään pysty tekemään kotona mitään, jos tästä täytyy vielä jonnekin kauppaan revetä! Ymmärrän toki, että on ihmisiä, jotka pystyvät käymään kaupassa ja jotkut jopa pitävät siitä. Silloin 80-luvulla kaikki äidit kävivät mukisematta kaupassa kaiken muun ohessa, mutta kuvitelkaa, miten masentuneita ja ahdistuneita he saattoivat olla kaupassakäyntivelvollisuuden takia. Siitä ei vain puhuttu silloin mitään! Mielestäni yhteiskunnan on siis järjestettävä heti paikalla minulle ilmainen kauppapalvelu kahdesti viikossa tai muuten emme pärjää. Kuvitelkaa, jos saan joskus kaupassa jonkun hermokohtauksen tai yliväsyn vielä moisen kotityön takia. Miten sitten suu pannaan?! Kyllä minullakin on oikeus nauttia elämästä!
Minä inhoan tiskaamista yli kaiken. Meillä kuitenkin tulee paljon tiskiä joten kyllä nyt on yhteiskunnan hankittava meille tiskaaja. Miten minä voin hoitaa vauvaani täysipainoisti jos minun pitää siivota, tiskata, pyykätä ja vielä ruokaakin laittaa, en mitenkään!
Tajuan sinua täysin! Joudutko sä oikeesti tekemään inhokkikotityötäsi, vaikka sulla on pieni vauva?? Taitaa miehesi olla aikamoinen sovinisti. Kyllä minäkin muistaakseni yritin muutaman kerran käydä silloin kaupassa ja keksiä itse puutelistankin ensimmäisen lapsen vauva-aikana. Mutta sitten muutuin poissaolevaksi kärttyämmäksi eikä kotielämästä tullut enää mitään. Silloin mieheni tajusi ostaa kunnalta kauppapalvelun niinä viikkoina, kun hän oli työkomennuksilla. Kyllä tää yhteiskunta on sysipaska ja epäreilu: Vain niitä suositaan, ketkä ei tykkää hoitaa enempää kuin yhtä lasta itse!!
Mullakin on ihan kivat lapset, kenen kanssa tulen toimeen ilman yhteiskunnan apua. Kotona kun kerta ollaan. Mutta mieheni ärsyttää minua joskus ja meillä ei ole aina mukavaa yhdessä. Vaadinkin, että huonoina päivinä yhteiskunnan on lähetettävä minulle oma toyboy ja viedä lapset ja miehet jonnekin siirtolaan. Toyboyn pitäisi olla hyvännäköinen ja hauska ja seksipalveluiden lisäksi hänen kuuluisi tehdä rästiin jääneet kotityöt ilman patistelua. Kai yhteiskunta vois alkaa tehdä yhteistyötä jonkun Pöayboy-firman kans.... Kuvitelkaa, mitä mun elämästä tulee, jos mulla ei ole koskaan punkassa vaihtelua enkä voi saada säännöllisesti uusia virikkeitä ja ihastumishormoni-purskahduksia! Silloin voi masentua ja ahdistua ja tulla vaikka avioero. Minä satun tykkäämään seksistä!!!
Olipas kiva kihertää naurua näitä lukiessa ;D Jäin tosin miettimään, oliko ap provo vai löytyykö oikeasti ihmisiä, jotka noin ajattelevat.. Hmm.
En minäkään ymmärrä, minkä vuoksi lapset on vietävä oppimaan sosiaalisia taitoja nimen omaan päiväkotiin. Seurakunnan kerhot, MLL:n kerhot, kaupungin kerhot, muskarit, Nuoren Suomen jumppakerhot ja leikkipuistot sekä vanhat kunnon naapurit takaavat lapselle riittävästi tekemistä. Jos vähän viitsii siirtää hiirikättä pois tältä palstalta ja googlettaa, varmasti tekemistä löytyy lapselle ilman että tarvitsee käyttää turhaan yhteiskunnan palvelua, joka on luotu TYÖELÄMÄÄ varten. Kuka meistä aikuisistakaan jaksaisi olla jossakin harrastuksessa 6-7 tuntia putkeen. Eiköhän meillekin riitä muutaman tunnin virkistäytyminen silloin tällöin?! No joo, nyt tulee sitten joku äiti silmille, joka sanoo, että kyllä meidän Nico kaks vee tarhassa on niin ihanat hoitajat ja hyvä henki ja Nico menee sinne joka päivä riemusta kiljuen. Onko 2-vuotias kypsä arvioimaan hoitajien ammatillisuutta ja suuren ryhmän vaikutuksia hänen kehitykseensä? Onko normaalia, että lapsi viihtyy ennemmin laumassa kuin omassa kodissa? Mistä ulkopuolinen henkilö voi tietää, mitä tarhassa milloinkin tapahtuu, jos hän ei ole seuraamassa päivän kulkua kärpäsenä katossa? On se hirveää, mitä kaikkea ihmiset alkavat uskomaan, kun tietynlaista propagandaa syötetään tarpeeksi kauan.
että yhteiskunta järjestää miehelleni pari kertaa viikossa yöhoidon. Eihän kukaan voi vaatia, että minun täytyy täytyy sylitellä vielä miestäkin, kun lapsillekaan ei syliä riitä, vaan ne on kiikutetava päivähoitoon.
tai olisi ollut rasite kytätä kelloa milloin haetaan ja viedään yms.Vauva-aika oli minusta ihaninta juuri siksi ettei ollut kelloa sen varsinaisessa merkityksessä:)vaikka olikin niitä isompia siinä ja vaikka meilä rytmi kuitenkin oli,muttei se ollut mitenkään pakkorytmi ja aikataulu:)
pentuja jos et sitä vertaa viiti, että itse hoitaisit niitä? eihä se tietty ihme oo, et tiedä väsymyksestä mitään, kun hoidatat pentusi muilla. Säälin sinua. Voi reppanaa!
jos ei tiedä minkälaisesta lapsesta on kysymys jota viedään hoitoon.
Ihana ihminen tulee tästä sun uudesta vauvasta! Kaikki väistyvät hänen tieltään ja pannaan pois edestään, vaikka muualle hoitoon ettei häiritte! Oi ihana olla sen sun mahtavan jälkikasvun kans samassa duunissa jos se tulee meille joskus isona kesäduuniin muttei saanukkaan sitä johtajan paikkaa. Mahtavaa kuunnella sen viisauksia omasta pätevyydestään kun se tulee mulle pomoksi paikkaan jossa mää olin no ennenku sen äiti synty! Ihanaa!