"Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan"
Jos kukaan Jumalan puhistä on tämän kokenut, niin tosiaan Daavid. Perin ihmeellisesti Herra kuljetti häntä sekä ulkonaisessa että sisäisessä suhteessa. Ulkonaisessa suhteessa otti Herra hänet laitumelta, karjassa käymässä, kansansa Israelin päämieheksi Sam.7:8.
Sekä pelasti hänet ihmeellisesti Kuningas Saulin kädestä ja kaikista vihollisisitaan. Sisällisessä suhteessa johdatti Jumala häntä vielä ihmeellisemmin. Kuka on lukenut Daavidin Psalmeja eikä tiedä tätä? - Kuinka usein hän niissä valittaakaan ahdistuksiansa ja taas ääneen ylistää Herran ihmeellisetä armoa ja apua, joka hänet kuoleman pauloista pelasti!
Tuomioonhan tiesi vie
teuta
13228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hän sanoo: " Jumala, kuka on sinun vertaisesi ? Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin ", Ps. 71:19-20. " Sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä ". Ps. 86:13. Niimpä oli siis Daavidilla todellakin syytä omasta omasta kokemuksestaan todistaa: "Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastaan kohtaan ".
Hän voi kehoittaa muitakin tutustumaan tähän Herran ihmeelliseen johdatukseen, suostumaan siihen eikä loukkaantumaan siitä. - Sillä ei ainoastaan Daavidia, vaan kaikkia pyhiään kuljettaa Herra ihmeellisesti: synnintunnon kautta vanhuruskauteen, murheen kautta iloon häpeän kautta kunniaan, ristin kautta riemuun ja niin sanoakseni h:tin kautta taivaaseen. Luther sanoikin:" Jumala ei tee ketään suureksi pyhähksi, jota hän ei ensin tee suureksi syntiseksi."
Palvelijansa Mooseksen kautta: "MINÄ KUOLETAN JA MINÄ TEEN ELÄVÄKSI, MINÄ LYÖN JA MINÄ PARANNAN," 5 Moos. 32:39. Tätä Herran ihmeellistä johtoa ylistävät kaikki Hänen pyhänsä, kun virvoituksen ajat heille Herran kasvoilta koittavat. Niimpä veisasi Hanna, Samuelin äiti, murheensa perästä lohdutettuna: "Herra antaa kuoleman ja antaa elämän, Hän vie alas tuonelaan ja tuo ylös jälleen ", 1 Sam. 2:6. Ja taivaallisen viisauden valaisema kuningas Salomo todistaa: " Sinun hallussasi on sekä elämä että kuolema, ja sinä johdatat helvetin portille ja sieltä ylös jälleen". Viis. 16:13.
Vain sun tietäs,vaikka joskus Tiekses sit' en tuntiskaan , Tuskassani huutain: "kuinka Tälle tielle jouduikaan ?" Vaikka vaikeroin ja huudan: "Turmioonhan tiesi vie ", Vaadi vain mua tielles,sillä Vain se ompi parhain tie!
" Ef. 3:18." Niinkuin apostoli ensin toivotti Efesolaisille varmaa ja vahvaa USKOa, joka kokonaan sulkee itseensä Kristuksen ja omistaa hänet sydämessä asuvana, niin rukoilee hän nyt tässä, että ne myös tulisivat "rakkauteen juurtuneiksi ja perustetuiksi ", - nimittäin Kristuksen rakkauteen, joka on kaikkea tietoa ylempänä . Sillä joka ei ole hyvästi juurtunut ja perustunut tähän rakkauteen, hän ei mitenkään voi kauan pysyä vahvana USKOn väkevyydessä eikä pitää Kristusta itsessään asuvana. Minkä tähden ei? Sentähden, ettemme vielä ole taivaassa, vaan maan päällä, emme kotona Isän luona ja VAPAHTAJAN luona, vaan poissa muukalaisuudessa, vihollisen maassa, lihan, maailman ja perkeleen saartamina. Niin kauan kuin nyt olemme täällä, kiusataan ja ahdistetaan meitä monin tavoin .
Että kukaan vihollismaassa voisi nauttia pitkäaikaista lepoa, rauhaaja turvallisuutta! Mutta jokainen, joka tuntee hengellisten ahdistusten oikean luonteen, tietää, että niiden kaikkien perimmäinen tarkoitus on kukistaa USKO ja siis temmata meidät väkevyydestämme Kristuksessa Jeesuksessa. Kun nimittäin emme koskaan tässä elämässä voi ehtiä niin pitkälle, että elämämme olisi täydellistä, ilman mitään syntiä ja puutosta, vaan "monessa kohden kaikki hairahdumme ",Jaak. 3:2.
Perkeleellä, haluamansa aihetta "syyttää meitä, Yöt ja päivät". Ilm. 12:10, jota hän lakkaamatta tekeekin, temmatakseen sillä keinoin meidät pois USKOsta ja Kristuksesta, jolloin kaikki olisi menetetty. Mutta tällä syyttäjällä on, kuten Luther lausuu, ja jokainen sitä kokenut tietää, niin terävä ja myrkyllinen kieli, että se kyllä käy sydämeen ja paljoa enemmän kuin koko maailman tuomiot ahdistaa USKOa ja peljättää omaatuntoa.
Pysyä vahvoina USKOssa loppuun asti noin väsymätöntä ja kauheata syyttäjää vastaan, kaikesta omasta heikkoudestamme ja monista synneistämme huolimatta, on todellakin tarpeen olla juurtuneena ja perustuneena Kristuksen rakkauteen, Paavali sanoo: Sillä muuten tempaavat ahdistuksen myrskyt meidät mukaansa, taikka sitten joudumme maailman monenlaisten opintuulien ajeltaviksi ja petettäviksi ja käännymme tällä tavoin Kristuksen armosta pois toisenlaiseen evankeliumiin Gal. 1:5. Vain se, joka on juurtunut ja perustunut Kristuksen rakkauteen, ei anna eksyttää eikä karkottaa itseään pois Kristuksesta, vaan pysyy USKOssa, jonka Hän on alkuunpannut, lujana loppuun asti. Hebr. 3:14.
EI OLE TOISTA EVANKELIUMIA
6. oLEN HÄMMÄSTYNYT , kuten te näin pian olette luopumassa hänestä , joka on armossaan kutsunut teidät , ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin
7. Mitaan toista evankeliumia ei kuitenkaan ole . Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia .
Jaa - ah, siinäpä yksinpuhelua takavuosilta. Oi niitä aikoja. Tässäkin on tilanne korjaantunut, on tullut palstalle Örrrrrveöjä joitten kanssa teu teuta teutatess saapi jutella, hamaan iäisyyteen. Onhan se hienoa että saa jonkinlaisen kalpean aavistuksen iäisyydestä kun seuraa provokaattoreiden ja teu teuta teutaeksen välistä älyllistä debaattia.
Oletko kuullut sitä taerinaa . kuinka kävi sen kalastajan Taisasalossa , kun hän oli kalastanut pitkin kevättä että sai
perheelle elannon . no hiukset oli kavanut aikapitkiksi eikä'
kerinnyt ennen seroja parturiin ,
Tapansa mukaan hän meni tervehtimään kaikki saarnaajat ,
penkkirivin puolessavälissä joku saarnaajista vihjasi onko sainustakin tullut Biitless. kalastaja jatkoi rivinloppuun ,
käveli sitten saarnaajan luo , ja sanoi : haittaks se teittii.
Oliko tämä sama pilkkimies, kun hän oli joka sunnuntai ahkerasti pilkillä.
Kerran sitten kirkonkellojen ääni kuului jäälle, jolloin ahkera pilkkimies nousi seisomaan ja jatkoi pilkkimistä. Viereinen kalastaja ukko kyselemään, miksi nousit ylös, puutuuko paikat. Ei, vastasi ahkera piulkkimien, vaan vaimoani haudataan parhaillaan.
EI SE EI OLLUT SAMA , huomasitko aika eron , minä kirjoitin
kevääst-kesään . sunä rehellisestä talvesta ,
Kiva kuintenkin juttuna , mutta sinä kerroit jo sen aiemmin.