Hei,
olen alkanut epäillä, että olisin maanis-depressiivinen. Tarkoituksenani on mennä lääkäriin asian tiimoilta, mutta olen kuullut, että diagnoosia on hankala saada..
Sairastuin syömishäiriöön joskus pari vuotta sitten ja parannuttuani tilalle tuli raskas masennus. Jo masennusvaiheessa tuntui, että toiveikkuus ja raskas alakulo vaihtelivat, mutta kontrasti kasvoi siinä vaiheessa, kun sain lääkityksen masennukseen. Kun lääke alkoi tehota, mielialani kohosi suorastaan taivaisiin. Kaikki kehuivat, miten olin puhjennut kukkaan ja olin aurinkoisista aurinkoisin. Kuitenkin huomasin, että noin kolmen viikon välein tuli jonkin sortin notkahdus. Viime kuukausina ne ovat vain pahentuneet. Kun notkahdus tulee, vajoan ihan pohjalle ja saatan nukkua päivän putkeen. Sitten taas parin päivän päästä toivun ja voisin syleillä maailmaa, olen ylitsevuotavan onnellinen.
Viimeksi vajosin pohjalle maanantaina ja vedin yliannostuksen rauhoittavia (nelinkertaisen suositellun annoksen, eli koko paketin) ja halusin vain kuolla. Nyt taasen olen kuin lottovoittaja ja tekisi mieli harrastaa vaikka yhden yön juttuja.
On todella ressaavaa, kun ei tiedä, milloin tipahtaa seuraavan kerran kuilun pohjalle. Onko tämä kuitenkin vain normaalia masentuneen mielialanvaihtelua?
maanis-depressiivinen? vai jotakin muuta?
nolla
5424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tai sitten oot vaan rajatila. Epävakaa persoonallisuushäiriö.
Piti googlettaa ja lukea. Hurja miten pelottavan tutunkuuloista tekstiä..
Kannattaa mennä sinne lääkäriin oikeasti, eikä vain miettiä sinne menoa, koska tuollaisella oireilulla on kyse kuitenkin jostain vakavasta. Jos toisinaan toivoo vain kuolemaa niin silloin on todella avun tarpeessa. Kyllä ne lääkärit ymmärtää ja apua saa jos vain on valmis sitä vastaanottamaan. Parempaa tulevaisuutta toivoen catha.
Moi! Mä olen itse bipolaarinen eli maanis-depressiivinen eli siis kaksisuuntaisen mielialahäiriön omaava henkilö. Se on kuitenkin ihan siinä ja siinä, en välttämättä ole sitä itsestään, mutta jos yksisuuntaista mielialahäiriötä lääkitään normaalilääkkein eli toisin sanoen masennusta mielialaakohottavin lääkkein niin silloin alkaa menemään liian lujaa. Tautiin on vaikea saada diagnoosia koska on niin helposti sekotettavissa pelkkään masennukseen. Kävin pitkän aikaa melkeimpä ylipätevällä psykiatrilla, ja hän piti itseään niin oikeassa ettei kuunnellut ollenkaan kun yritin sanoa että masennuslääkitys ei tehoa oikealla tavalla. Aina vaan lisättiin tehoa, lääkettä ei suostunut ko. lääkäri vaihtamaan, hän kun oli viimeisen päälle koulutettu. Pahimmassa aallonpohjassa päätin etten jaksa enää, kerran vielä yritän saada apua ja sen jälkeen luovutan. Menin eri psykelle (ensimmäinen mille sain ajan) ja hän oli totaalisen erilainen (luojan kiitos!). Hän kuunteli, vaihtoi välittömästi lääkkeet (ja on vaihtanut niitä viimeisen vuoden jos on huomattu pahoja haittavaikutuksia), ja olo on ollut ihan erilainen nyt! Hae apua, jos psykiatri ei ota kuunnellakseen sinua potilaana niin vaihda psykeä. (Jos olisit Turusta, voisin antaa sinulle tämän mun elämän muuttaneen psykiatrin nimen.) En kuitenkaan usko että hän on ainoa laatuaan, uskon että löydät varmasti myös yhtä hyvän kun jaksat etsiä. Tärkeintä tässä sairaudessa on kuunnella potilasta. Mikäli lääkäri osoittaa heti merkkejä ettei kuuntele, suosittelen vaihtamaan. Tsemppiä!
Ei ole normaalia masentuneen mielialan vaihtelua, vaan viittaa mielestäni enemmmän kaksisuuntaisen mielialahäiriön sekamuotoiseen jaksoon, jonka masennuslääkkeesi on saattanut sinulle aiheuttaa. Keskustele asiasta lääkärin kanssa. Vaikuttaa siltä, että tarvitset mielialan tasaajaa tuohon lisäksi. Ainakin masislääkkeen (jonka oletan olevan SSRI tai SNRI) voisi ajaa alas (lääkärin luvalla ja ohjeilla tietysti).