Koko elämä samaa vuoristorataa. Eipä ihme, että monet luovuttaa matkanteon kesken.
Todellista taitoajoo se on, ei juuri kahta perättäistä hyvää vuorokautta.
Sen kanssa voi elää, noudattamalla kaikkee pilkuntarkasti. Painonhallinnan onnistuminen
antaa potkua.
Olen perkele vaikka päivän pari linnun eväillä, että vaaka näyttää mieleiset numerot.
Mut silti. Eilen illalla hyvä ilta; nyt taas melko tukossa. Olen silti etuoikeutettu.
Velaton ok-mökki jossa voi tupsia jotain ajankuluksi.
Koko ajan on kuin miekka kurkulla - älä ota yhtään harha-askelta ettet romahtaisi.
Elämä masennuksen kanssa
ylä ja alamäki erkki
2361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Se on elämässä turha pyristella virtaa vastaan, menee vähätkin voimat. Täytyy vain niillä vähillä voimilla koittaa väistellä pahimmat karikot elämän virrassa.
Lähes päivittäin mennään tässä mallissa kestokyvyn rajoilla. Siinä on hyvää ja huonoa. Ne karikot ja jatkuvat elämän töyssyt ovat lievempiä kun tekee kaiken ittestä kii olevan. Nämä 2 juttua ratkaisevat paljon. Katsoo suuhun pantavat hyvin tarkkaan. Tyhjällä vatsalla nukkumaan. Silloin uni on parempaa ja sitä tarvii vähemmän. Kun ei laske repsahtamaan, maanisessa vaiheessa ei hölmöile niin paljoo. Tää on lievää bipoa.