Noh, pakko se on kantaa kortensa kekoon. Irtisanoin ALH numeroni hiljattain. Pari vuotta kuuluin bisnekseen.
Nyt hävettää ja kaduttaa, mutta huumorilla selviän toki. Olen ammatiltani oikea yrittäjä ja pärjään kivasti. Amwaybisnekseen lähdin ystävän ( entisen) kautta.
Tuo sponsoroija teki arviointivirheen minut bongatessaan. Työnarkomaani kun olen tein keikkahommia työssä joka ei välttämättä nauti suuren yleisön arvostusta, joten oletti minun olevan heti kiinnostunut taloudellisesta riippumattomuudesta. Olin piruuttani kiinnostunut että mikä kuvio voi tuollainen. Lähdin mukaan seminaariin. Google oli ystäväni joten suurta odotusarvoa ei asialle ollut.
Seminaarissa olin jo hämmästyä kun ihmiset iloinen ja pirteä asenne päällä tervehtivät minua nimelläni. Tässä vaiheessa mietin jo taksikyytiä kotiin. Sponssini ei sanonut sanakaan kun yritin kysellä minkälaista kauppaa tässä nyt itse asiassa käydään. Joku viisaampi henkilö hoiti vastaamispuolen. Tuotekuvastoa sain katsella mutta hinnastoa en. Voisin sanoa että minut eristettiin tilanteeseen jossa kommunikaation hoiti juuri nuo pidemmälle N21 linjassa päässeet.
Itse seminaarissa kuitenkin ällistyin että paikalla oli henkilöitä jotka ovat tunnettuja ja vakavastiotettavia henkilöitä! Tästä sain varmuutta kuuntelemaan asiaa. Mitään konkreettistahan tuolta ei saa, kuulee vaan tunnustuksia jotka ovatkin varsin tärkeä tekijä noissa sisäsiittoisissa kuvioissa. Itse tilaisuus oli taidolla järjestetty voin vakuuttaa että amazombit olivat aivan hurmiossa, itkivät ilon kyyneliä ja nauroivat. Arjen murheet eivät painaneet.
noh, se meni niin että seuraavan tapahtuman jälkeen kirjoitin nimeni ALH sopimukseen. Kavereita riitti kaikkissa tuote-esittelyissä ja tilaisuuksissa joissa oli paikalla vain ryhmän omia jäseniä, aina samat naamat. Vapaa-ajan viettokin oli järjestetty, oli saunailtaa ym. Entisiä kavereita ei tarvittu enää.
Sen verran olin varovainen kun ekoja ohjattuja puhelimessa omille ystävilleni tehtyjä liiketoimintaesittelyjä tehtiin en soittanut kenellekään oikesti tärkeälle ystävälleni. Yksi kaveri taisi mennä planin kertomisella, mutta ehkäpä tuo jossain vaiheessa tulee takaisin. Ekalla puhelinkierroksella ohjaaja soitti minun numeroihini ja sponssi oli oppimassa. Sitten huomasin että sponssi kirjoitti muistivihkoonsa puhelinnumerot, siis ystävieni puhelinnumerot! Myönnän, tyhmältä kuullostaa mutta noissa se ryhmän mukaansatempaavuus on sellaista ettei sitä osaa selittää. Se vain vie mennessään, kaikki ideat tuntuu hyviltä ja päässä soi; täysi tyytyväisyystakuu, ei ostopakkoa jne.
Tuotteethan ovat hullunkalliita. Hyviä ne ovat, mutta eivät enää hinta-laatusuhteessa. Siksi noita aivopesupäiviä pidetään jotta saadaan väki pidettyä nuhteessa etteivät ala yhtäkkiä käyttää muita tuotteita kuin oman kaupan. Kuuli uskomattomia väitteitä miten on parannuttu kuolemantaudista nutriwayn rohdoksilla ja että 800 vedenpuhdistaja on käytännössä ainoa puhdistaja maailmassa.
Alkushokin jälkeen alkaa painostusvaihe, pitää heti liittyä N21seen. Eli ostaa kuukausittain motivointimateriaalia jota ilman ei kuulemma bisneksessä voi mitenkään pärjätä. Vähän kun asiaa yritti kysyä/tarkentaa, oli vastauksen sävy sellainen että ymmärsin tuon olevan vähemmän sallittuja puheenaiheita. En koskaan liittynyt N21seen. Ehkäpä siksi raadan nykyhommassani elämäni eläkkeelle asti.
Tämän jälkeen muutuin epähenkilöksi. Vanhat linjalaiset eivät tervehdi kaupungilla, parempikin niin. Pitäisiköhän ostaa laskukone joululahjaksi? Niitä kun ei noissa piireissä tarvita, kuten jo totesinkin aiemmissa säkeissä.
Unelma vain on se asia mikä tarvitaan. Tukholmaan seminaariin kuuntelemaan kun amerikkaiset kertovat miten loisteliasta elämää elävät. Tuhatpäinen yleisö katselee jonkun lomakuvia! ilmeisesti timanttien lomat ovat hienompia kuin muiden.
Amazombit ovat uhreja. Omaa harkintakykyä ei ole ja ylälinjaa palvotaan. Edes linja-autossa et itse päätä istumapaikkaasi, saattaisit mennä ristilinjalaisen viereen ja se ei ole sallittua. Ylälinja ohittaa kaikki muut tekijät joilla on aiemmin ollut sananvaltaa asioihin, kuten vanhemmat, puolisot.. bisnes tulee normaaliin elämääsi. Perhe-elämään ja talouteen. Kaveita ei ole, sukulaiset karttavat planin kuulemisen pelosta. Normaalityöllä rahoitetaan tuo sirkus. Työmatkoilla kuunnellaan motivaatio cd:tä missä ulkomaan elävä kertoo kuinka iso bisnes hänellä on.
Taannoin siivosin roskiin Amway-matskua, avasin jonkun tervetuloa bisnekseen-kansion ja
arvatkaas mitä, SILTI tuli haikea olo ja muisteli noita seminaarimatkoja ja keskinäisen kehumisen iltoja!! Eli tuolla pelleilyllä on todella kova ote ihmismieleen. En todella ihmettele jos joku ei pääse tuosta kultista eroon vaikka haluaisi. Ammattiapu voisi olla hyvinkin tarpeen.
Rahaahan minulla ei mennyt kaikkineen kuin maks tuhat euroa, ja aikaani en käyttänyt muiden tulonhankkimsiten kustannuksella, ainostaan mitä nyt vapaapäiviä/iltoja kului, mutta oppimista tapahtui. Enää vaan ihmetyttää miten nerokkaan systeemin on joku luonut. Itse pidän N21stä sitä pedon järjestelmänä, Amway on siinä vain tuo väline.
Kiva jos jaksoit lukea, terapiamielessä kirjoitin, terveisin
Epähenkilö
Mielipide amwaysta
epähenkilö
81064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sinä pääsit melkoisen helpolla kokemuksestasi Amwayn parissa. En toki väheksy kokemustasi millään tavalla. Todennäköisesti olit paljon paljon fiksumpi kuin minä. Toisilla siihen menee kauan, varsinkin jos Amwayta tekee tosissaan. Minulla oli viiden vuoden rupeama tiukkaa työtä Amwayn eteen, kunnes oli pakko katsoa silmiin tosiasioita, perhettä ja miestäni. Intohimoni eteen otimme jopa lainaa jotta saisin ajoittain aaltoliikkeinä hiipuvan yritykseni nousuun ja pidetttyä itseni korkeammalla tasolla. Työ oli rankkaa ja vaati paljon aikaa. Lapset jäi vähemmälle, koti jäi vähemmälle, mies jäi vähemmälle. Ystävät, jotka eivät toiminnassa olleet mukana, jäivät kokonaan. Tätä ei surtu silloin kun painettiin täysillä ja tulosta haluttiin tehdä, hinnalla millä hyvänsä. Tottakai, seminaarimatkat oli ihania. Sitä en kiellä ja ne kaikki ihanat ihmiset. Sain todella paljon ystäviä Amwayn parissa ja heitä minulla on edelleen ajoittain ikävä. Turha kai sanoa että he pikkuhiljaa jäivät elämästäni kokonaan Amwaytyön lopetettuani. Osa `hylkäsi` minut oitis. Olinhan luopio ja takinkääntäjä. Se teki kipeää. Ihmiset osaavat olla todella ilkeitä toisilleen ja puukottaa kipeästi selkään. Noh, prosessi tähän päivään oli melko pitkä, lähes kaksi vuotta. Siinä käsiteltiin asiat, jotka oli todella kipeitä ja masentavia. Syyllistämistä, häpeää, lähes kaikkea inhimillisen ihmismielen kivun väliltä. En edelleen halua panetella ketään Amway -työn parissa hyörivää henkilöä. Minä tiedän osaltani mitä asia vaatii ja miten se vie mukanaan. Tunnistan täältä niin monen kirjoittajan tunteet entisinä ominani, ettei mikään mahti maailmassa päätä käännä. Mietin itse miten aikaisemmin reagoin Amwaysta kirjoitettuun/ sanottuun negatiiviseen palautteeseen. Olin ylimielinen. Pidin oikeasti muita idiootteina ja laput silmillä kulkijoina, joille kaikkein tärkein on oma napa. Kun sitten myöhemmin aloin ajatukseni sopukoissa tiedostamaan sen, ettei asiat ole ihan niinkuin niiden on jo niin kauan sanottu olevan, torjuin melko tehokkaasti kaiken kritiikin, edelleen. Kuitenkin minä olin jollain tapaa `pelonsekaisen` utelias kuulemaan myös niitä negatiivisia asioita, faktoja ja toisten kokemuksia. Tilanne oli melkein sama, kun pelaisi venäläistä rulettia. Haluat katsoa, mutta pelkäät sitä pommia, joka saattaa olla vastassa. Ja niitähän oli. No, menipä syvälliseksi. Toivottavasti ymmärsit mitä tarkoitin. Ihanaa tulevaa kesää sinulle!
Olen samaa mieltä että pääsin helpolla Amwayn kanssa, olinhan jo valmiiksi varuillani, eikä "mieleni ollut aivoin ja vastaanottava". Mahtava juttu että pääsit eroon noista kuvioista, ja en tosiaan ihmettele jos siihen pari vuotta meni! Moni ei pääse noista kuvioista vaikka oikeasti salaa haluaisi. Ryhmä toimii tukena mutta myös valvojana, vahtimassa. Hoetaan samaa mantraa ja vahditaan että muutkin hokee. Eli ymmärrän tosiaan mitä tarkoitat. Luin eilen tuon Pauliina Suden Pyramidin. Alku oli shokeeraava, aivan kuin elävästä elämästä, mutta sittenhän se muuttui romaaniksi. No sitähän se onkin. T.Epähenkiö
Olen tutkinut näitä juttuja alunperin hieman tilaustyönä. Eräs ystäväni lähti mukaan GLDN-verkostoon ja kysyi olisinko minä kiinnostunut. Totta ihmeessä olin kiinnostunut, seuraamaan näet sivusta. Olin ihan ällistynyt - koska hinnoittelurakenne tarkoitaa, että viimeisenä tulevat jäävät lopulta ilman korvausta, mutta kukaan ei kantanut siitä huolta. Eivät ylälinjalaiset, eivätkä uudet reryytit. Lopulta ystäväni huomasi, että Visalasku oli karannus käsistä, typeriä kulutusluottoja oli liikaa ja liikevaihto ihan mitätöntä. Lisäksi ylälinjassa oli eräitä hyvin häikäilemättömiä tyyppejä (lopulta ne savustettiin ulos), joten irroittautuminen kävi suht' ripeästi. Mutta V-käyrä oli kuulemman aika korkealla. Ulkomaiset lähteet ovat hyvin kaksijakoisia. Osittain verkosmarkkinointia pidetään huippusysteeminä, osittain sitä pidetään laillisena rosvouksena. Tosiasia on, että MLM-järjestelmät muistuttavat, varsinkin jenkeissä, enemmän uskonnollisia liikkeitä kuin järkevää businesta. Sitä olen ihmetellyt, että miksi kukaan ei uhraa ajatuksiaan sille, että mistä rahat tulevat? Minä EN ikinä möisi super-hyper laatuisia/hintaisia tuotteita sellaisille alalinjalaisille, jotka muutenkin ovat velkataakan rasittamia. Ihmettelen ylälinjan moraalia, tietysti ymmärtäen että raha yleensä sumentaa hyvin tehokkasti kohtuullisuuden. Mutta että ihan vain 30 hopearahalla!
En itse amwayhin ole ikinä kuulunutkaan, mutta ystäväni kuuluvat. Ovat olleet mukana jo reilut 5 vuotta ja yhä sanovat, että "parin vuoden päästä" ei tarvitse enää oikeita töitä tehdä. Lueskelin viime vuonna tuota vedenpuhdistajan ohjekirjaa, kun olimme ystäviemme kanssa mökkireissulla (meille he eivät kauppaa mitään, sen onneksi ovat ymmärtäneet). Olin iloisesti yllättänyt huomatessani, että se suodattaa hienosti useita sellaisia pieneliöitä, joita elää vain Amazonilla. En toki väitä, että ajatuksena vedepuhdistaja olisi potaskaa, mutta jos sellaisen saa marketista 10 eurolla, miksi kukaan maksaisi siitä tonnin? Siksikö, kun siinä on muodikkaat ledivalot? Ystäväni ovat todella hurmiossa mukana tuossa touhussa ja se on elämän ja kuoleman kysymys. Amway-ihmisiä jopa otettiin heidän lapsensa kummeiksi, koska "he varmasti pysyvät elämässä mukana toisin kuin tavalliset ystävät". Kyse on köyhistä perheistä tulleista nuorista aikuisista, jotka elättelevät utopistista unelmaa siitä, että he voivat asua kartanossa tekemättä työtä ja että kaikki olisi käden ulottuvilla. He tekevät "bisnestä". Ja kukaan ei voi sanoa, että he eivät olisi töitä tehneet! He tekevät kuin hullut ja ravaavat mielipuolisesti kaikki seminaarit ja itkevät, jos joutuvat olemaan poissa esim. lapsen sairastelun tai loman takia. Silti kaikkien näiden vuosien jälkeen he edelleen asuvat vuokralla pienessä talossaan ja joutuvat joskus lainaamaan meiltä, tavallisilta ihmisiltä, rahaa. He eivät näistä asioista ainakaan minun kuulteni puhu, mutta näkeehän sen sokeakin, missä suossa siellä tarvotaan. Mutta kai se on se sosiaalinen ympäristö ja tarve olla jotakin tärkeää, jotakin muutakin kuin vain pelkkä duunari. Jotenkin vaan on surullista. Heidän lapsensakaan ei saa juoda kuin amway-koneella suodatettua vettä. Nainen meinasi saada kohtauksen, kun mies tarjosi lapselle kahvilassa ihan tavallista vettä. Liekö yhteyttä vai ei, mutta heidän suodatin vedellä elävä lapsosensa on jatkuvasti sairaana, minun tavallista vettä hörppivä samanikäinen pienokaiseni on ollut kipenä pari kertaa elämänsä aikana. Ei sillä, etteivät nämä ihmiset olisi ihania ja pidän heistä suunnattomasti. Siksi ehkä tuo heidän ahdinkonsa minuakin masentaa, kun en voi mennä läppäsemään poskelle ja käskeä heräämään. He varmasti tekevät tuota maailman tappiin asti ja vielä kuolinvuoteellaan sanovat "parin vuoden päästä"...
Kun eräs yhtiö aikoinaan testasi markkinoille tuotavaa vedensuodatusjärjestelmää, se teki sen vaativimmissa mahdollisissa olosuhteissa: Venäjällä. Edellytettyä laatutasoa ei koskaan saavutettu ja suodatinta ei tuotu markkinoille. Mutta: Sillä välin kun kuulimme että testit on aloitettu, aloin tehdä markkinatiedusteluja: Olisiko muka Puhtaan Veden ja Kehittyvien Maakuntien Suomessa muka tarvetta puhdistaa vettä? Soitin terveysvalvontaan, jossa minulla on tuttuja. Vastaus tyrmäsi: Suuri osa maaseudun käyttövedestä sisältää arseeniyhdisteitä, radonia jne ja maatilojen talousvedet ovat ureaa, kokkeja ja kokkelia täynnä, että varmasti saatte suodattimianne kaupaksi, koska nykysillä kaupan suodattimilla ei niihin ole mitään vaikutusta. No, meiltä jää kaupat tekemättä, mutta pankaas Amwayn tykit tykittäen. Lapsetkin ovat tyytyväisempiä, kun saavat puhdasta vodaa. Tapasin tuossa terveysmessuilla erään pariskunnan joka oli ennen meidän yhtiössämme. Heillä on myynnissä jonkinsortin vedenmuunnin. Sen hinta on tajuton ja tulokset tuskin mitattavissa. Sen laitteen toimintaperiaatteesta tuli mieleen enkeliterapia, mutta varmasti se on laadukas ja hinta kohdallaan, kuin Hedin pölynimureilla, kun ei ole verkostomarkkinointikamaa. Fiilikset verkostomarkkinoinnissa avaaja kuvasi hyvin ja toinen 5 v tehnyt samoin: Mitäs väliä muulla on kunhan uskot tuotteisiisi, menestys tulee ennemmin tai myöhemmin: Kun löydät oikeat ihmiset, se on väistämätöntä. Siinä puhuvat ainoastaan nmumeroiden lait: Kun käyt läpi sata ihmistä, tuskin saat mitään aikaiseksi, mutta kun käyt läpi 100.000, on jotakin jo tapahtunut. Ihan varmasti. Paradoksi on, että jotkut kuvittelevat kiirettä ja seminaarihulinaa menestykseksi.
Kaikki tuo liiankin tuttua. Vaimo on ollut mukana jo useamman vuoden. Kun katson hänen tekemiään veroilmoituksia, havaitsen niiden olevan jatkuvasti 2000-3000 euroa tappiollisia. Oma perhe on jäänyt todella vähelle. Amwaylaiset menevät perheen muiden jäsenien tarpeiden edelle. Syntyy hirveä sota, jos ehdotankin jonkin seminaaritilaisuuden väliinjättämistä perheen vuoksi. Ja ne cd:t, yök ! Olen aika neuvoton, miten saisin hänet huomaamaan tosiasiat?
Vanha totuushan on ettei mitään muuteta ellei jotain tapahdu. Pitäisi olla tilanne jossa puolisosi joutuisi kohdata tosiasiat, rahaa menee rajusti enemmän kuin mitä on mahdollista koskaan tulla. Ne tosiasiat ovat vaan niin julmia, kuten tuo 5v alalla ollut jo tuossa kertoikin. Se on aivan sama tilanne kun jos yrittäisi alkoholista tai pelihimosta eroon. Joutuisi myöntää itselleen että on ollut pahasti hakoteillä. Totean edelleen että ammattiapu voisi tulla kyseeseen. Mistä tuollaista saisi, en osaa vastata. Tiedän kyllä amazombeja jotka muuten vaan saavat apua yhteiskunnalta ongelmiinsa, mutta ne eivät koske kultista vieroittumista. Joku tukiryhmä amwaysta irti voisi olla tarpeen,heh. Epähenkilö
Tilanne on melko vaikea. Itse olin aikanaan avioliitossamme tuo Amwaytyötä tekevä osapuoli ja yrittäjähenkisenä ihmisenä hyvin päättäväinen, määrätietoinen ja tietyllä tapaa hyvin itsepäinen. Amway oli minulle niin suuri asia että reilun parin vuoden kuluttua myin oman yritykseni ja Amwaysta tuli täysipäiväinen toimeni. Mieheni oli kovasti tätä muutosta vastaan. Eihän minulla ollut oikeasti hätäpäivää, mieheni teki töitä omassa firmassaan ja jäi valitettavasti ainoaksi varsinaiseksi päätulonhankkijaksi perheeseemme. En huomannut edes sitä, miten hänen työpäivänsä pitenivät ensisestään. Oli toki monia riitoja ja yhteenottoja Amwayn vuoksi ja ne oikeastaan pahenivat firman myynnin jälkeen. Olin todella paljon pois kotoa, mutta tunteja ja työmäärää ei lasketa jos haluat oikeasti menestyä. En kuitenkaan haluaisi ajatella, että lapseni varsinaisesti kärsivät tilanteesta, sillä isona apuna tässä tilanteessa olivat lähellä asuvat vanhempani. Kirjoituksestani tulisi äärettömän pitkä ja `tylsää`luettavaa, jos kertoisin koko tarinani. Mutta, kertomukseni punaiseen lankaan. Koitti sitten sekin kaunis aurinkoinen päivä, kun mieheni istutti minut tupakeittiömme pöydän ääreen oikein tosissaan. Hän oli valmistellut huolella `kohtaamisemme`laskelmineen, tosiasioineen, päätelmineen ja lopputuloksineen. Meillä oli talo lähdössä alta, perheemme käytännössä katsoen `maailmalla`ja avioliittomme kärjistetysti sanoen eron partaalla. Mitä tein minä? Vihasin miestäni, vihasin hänen näköalattomuuttaan, pikkumaisuuttaan, kateuttaan?, ja lopuksi en oikeastaan edes tiennyt, mitä asiassa vihasin. Mutta, nyt oli selkä seinää vasten ja tehtävä valintoja. Tämäkään ei oikeastaan riittänyt täysin Amwaytyöstä luopumiseen. Vähensin kalenteristani seminaareja, karsin pitemmät Plan -matkat ja tein muita järjestelyjä. Minulle väläyteltiin jopa eron mahdollisuutta Ylälinjani taholta. Mieheni olisi jarru minun pyrkimyksissäni ja este eteenpäin pääsylle. Kuitenkin se lopullinen kipinä ja tosiasioiden myöntäminen lähti omasta itsestä. Mieheni oli henkilö, johon kuitenkin loppujen lopuksi luotin kaikkein eniten. Teki todella kipeää löytää asiaan muutakin tietoa ja tutkiskella laskelmia. Tärkein laskelma, jonka ensimmäistä kertaa Amwayurani aikana tein, oli tulot vastaan menot. Eihän se itselaatimani lista menoista ollut kummoinen, mutta mieheni avustuksella alkoi löytymään tosiasiallisia menoja. Oli se myönnettävä, tilanne oli hirveä. Tunnen olevani todella huono neuvomaan ketään, mutta oman tilanteeni ja kokemukseni vuoksi voin ainakin kertoa omasta kokemuksesta. Jos vaimosi Amwaytyö häiritsee talouttanne ja suhdettanne, minusta sinun tulisi rohkeasti ottaa asia puheeksi oikein kunnolla. Muistathan olla loukkaamatta ja syyllistämättä häntä ja Amwayta. Esität asiat vain asioina. Sinulla on siihen suhteenne toisena osapuolena oikeus. Muista mitä sinulla on `vastassa`. Minä nautin suunnattomasti bisneksen tekemisestä, ihmisistä, seminaareista, siitä että sai omalle työlleen tunnustusta, jota normaalissa työelämässä varsinkin yrittäjänä harvoin saa -jos koskaan. Sinua arvostetaan ja olet `yhteisölle` tärkeä. Amwayn parissa sai ihania ystäviä ja tutustui jatkuvasti uusiin mielenkiintoisiin ystäviin. Minä nautin myös Planien pitämisestä. Se mahanpohjaa kutkuttava tunne siitä, että tänään pidän hyvän Planin laitan koko sydämmeni siihen. Ole rakentava ja keskustelkaa asioista. Älä syyttele tai tuomitse. Kyse on teidän yhteisestä elämästänne, ei muiden. Jos vaimosi rakastaa sinua, hän kuuntelee sinua. Loppujen lopuksi. Kaikkea hyvää teille molemmille toivottaa 5vuotta Amwaylle kaikkensa antanut