Pumpun paikka

On kolmitie venttiili ja puskee kuormaan eli on menopuolella. Tuo lämpötila pitää kaukolämmössä varmaan paikkansa, mutta nykyisin tietääkseni näin. Minulla on oikein kaavioita.

Kerran viel poijaat! http://www.grundfos.com/web/homefi.nsf/GrafikOpslag/Esite1/$File/Vedenkäyttäjän kaveri esite.pdf

Kavitoinnin takia pumppu on joko meno tai paluupuolella. Mulla on kattilalle oma pumppu ja verkolle oma ja tämä pumppu on menopuolella. http://www.rica.fi/?article_id=381

Jos pumppu on paluupuolella se voi imeä alipaineen ylimpiin pattereihin, etenkin jos on korkea talo. Jos on vähänkin vuotoa vaikka patteriventtiileissä, se pyrkii silloin imemään sieltä ilmaa järjestelmään. Mikä on tietysti huono juttu.

MiQui kirjoitti:

Jos pumppu on paluupuolella se voi imeä alipaineen ylimpiin pattereihin, etenkin jos on korkea talo. Jos on vähänkin vuotoa vaikka patteriventtiileissä, se pyrkii silloin imemään sieltä ilmaa järjestelmään. Mikä on tietysti huono juttu.

Lue lisää

Jos pumppu on menojohdossa, se voi myös imeä alipaineen ylimpiin pattereihin, etenkin jos on korkea talo. Jos on vähänkin vuotoa vaikka paterriventtiileissä, se pyrkii silloin imemään sieltä ilmaa järjestelmään.
Piirrä kattila, pumppu ja patteri ja niitä yhdistävät putkistot, niin tajuat.

Eli imee se sieltä menojohdostakin samalla tavalla. Ei kattila mikään taivas ole missä paineet tasaantuu.

Paisunta-astian tehtävänä on pitää putkiston sisäinen paine korkeampana kun ympäröivän ilmakehän, eli että sitä vettä riittää myös ylimpään patteriin.
Paisunta-astia ottaa vastaan myös laajentuvan veden tilavuuden.
Pumpun tehtävä on VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa.

missäh kirjoitti:

Jos pumppu on menojohdossa, se voi myös imeä alipaineen ylimpiin pattereihin, etenkin jos on korkea talo. Jos on vähänkin vuotoa vaikka paterriventtiileissä, se pyrkii silloin imemään sieltä ilmaa järjestelmään.
Piirrä kattila, pumppu ja patteri ja niitä yhdistävät putkistot, niin tajuat.

Eli imee se sieltä menojohdostakin samalla tavalla. Ei kattila mikään taivas ole missä paineet tasaantuu.

Paisunta-astian tehtävänä on pitää putkiston sisäinen paine korkeampana kun ympäröivän ilmakehän, eli että sitä vettä riittää myös ylimpään patteriin.
Paisunta-astia ottaa vastaan myös laajentuvan veden tilavuuden.
Pumpun tehtävä on VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa.

Lue lisää

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

MiQui kirjoitti:

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

Lue lisää

Laskeppa myös tilanne pumpun imu puolella jos pumppu on menojohdossa.
Eli painesuhteiden kannalta ei ole väli onko pumppu meno- vai paluujohdossa.
Kattilalla on pieni painehäviö, ei muuta.
Muuten, se paisunta-astian kytkentäjohto on yleensä paluujohdossa, pumpun vieressä ja 1,5 bar ylipaine vallitsee KOKO verkossa. vrt Pascalin laki.

Ihan maallikko pohjaltako tolalsia kirjottelet?
Kyllä se pumpun sijoittaminen menojohtoon on peräisin kavitaation estämisesta.
Kyllä tähän mennessä jokainen on saanut sijoittaa pumpun meno- tai paluujohtoon mielensä mukaan.

MiQui kirjoitti:

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

Lue lisää

Entäs sitten kun suntti on kiinni?

Patteriverkko on hullunkierrolla ja pumppu on käytännössä samassa paikassa riippumatta siitä että onko se meno vai tuloputekssa.

MiQui kirjoitti:

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

Lue lisää

Jos korkeseroa on 10m niin ehkä on syytä vähän nostaa painetta?

Tai sitten olisi pitänyt asetaa niin päin että ylin pateri on imupuolella viimeisenä.

MiQui kirjoitti:

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

Lue lisää

Katselin tuossa yhden pummputoimittajan käyriä ja siinä toimnta-aluen oli niin että pumppu tuottaa 10-40kPa, eli 0.1-0,4bar.

-1bar on fysikaalinen maksimi mitä pumpulla voi imeä. 0.9-0.8 barin alipaineisiin tarvitaan jo yleensä kilowattien pumpu ja silloin perässä on "pullo".

Patteriverkkohan on avoin systeemi jossa vesi virtaa suht vapaasi, vain putkisto- ja patterihäviöt tekee paine-eroa. Tuollaisella muutaman kymmenen watin pumpulla ei kyllä ihmeellisiä alipaineta tehdä.

missäh kirjoitti:

Laskeppa myös tilanne pumpun imu puolella jos pumppu on menojohdossa.
Eli painesuhteiden kannalta ei ole väli onko pumppu meno- vai paluujohdossa.
Kattilalla on pieni painehäviö, ei muuta.
Muuten, se paisunta-astian kytkentäjohto on yleensä paluujohdossa, pumpun vieressä ja 1,5 bar ylipaine vallitsee KOKO verkossa. vrt Pascalin laki.

Ihan maallikko pohjaltako tolalsia kirjottelet?
Kyllä se pumpun sijoittaminen menojohtoon on peräisin kavitaation estämisesta.
Kyllä tähän mennessä jokainen on saanut sijoittaa pumpun meno- tai paluujohtoon mielensä mukaan.

Lue lisää

Menojohdon pumpun imupuolen tilanne on laskettu tuossa edellisessä kirjoituksessani, paine siellä on suurinpiirtein sama kuin kattilan paine.

Minun pannussa paisunta-astian kytkentäjohto lähtee pannun yläpinnasta. Ja se ylipaine ei todellakaan ole sama KOKO verkossa. Vedessä paine pienenee ylöspäin noustessa 1 baarin per 10 metriä, johtuen veden painosta.

Ja joo, ihan maallikkopohjalta näitä kirjoittelen.

MiQui kirjoitti:

Menojohdon pumpun imupuolen tilanne on laskettu tuossa edellisessä kirjoituksessani, paine siellä on suurinpiirtein sama kuin kattilan paine.

Minun pannussa paisunta-astian kytkentäjohto lähtee pannun yläpinnasta. Ja se ylipaine ei todellakaan ole sama KOKO verkossa. Vedessä paine pienenee ylöspäin noustessa 1 baarin per 10 metriä, johtuen veden painosta.

Ja joo, ihan maallikkopohjalta näitä kirjoittelen.

Lue lisää

Siis kerrotko mitä sielä kattilassa tapahtuu sinun mielestä? Jos pumppu on menojohdossa niin sen imupuolella on kattilanpaine?? Joka on mikä?
Maalikkopohjalla voisit tutustua vaikka Pascalin lakiin ensin.

Kyllä se paine on ihan sama KOKO verkossa, koska se on suljettu systeemi.
Puhutaan siis absoluttisesta ylipaineesta jonka paisunta-astian esipaine saa aikaan. Paisunta-astian (esipaine)ylipaine mitoitetaan siten, että se on suurempi kun laitoksen vesipatsaan korkeusero, eli kattilan ja ylimmän patterin korkeus 0,2 bar.
Korkeuserolla ei ole mitään vaikutusta pumppuun kun järjestelmä on suljettu. Eli jos pumppu työntää litran vettä menojohtoon, saman verran vettä tulee paluujohdosta takaisin päin, korkeudella ei ole väliä.
Pumpun tulee voittaa vain verkoston painehäviöt, eli putkistopainehäviöt ja laitteiten painehäviöt. (kattila,venttiili patteri yms.)
Pumpun virtaama taas valitaan patteritehon ja lämpötileron mukaan.

missäh kirjoitti:

Siis kerrotko mitä sielä kattilassa tapahtuu sinun mielestä? Jos pumppu on menojohdossa niin sen imupuolella on kattilanpaine?? Joka on mikä?
Maalikkopohjalla voisit tutustua vaikka Pascalin lakiin ensin.

Kyllä se paine on ihan sama KOKO verkossa, koska se on suljettu systeemi.
Puhutaan siis absoluttisesta ylipaineesta jonka paisunta-astian esipaine saa aikaan. Paisunta-astian (esipaine)ylipaine mitoitetaan siten, että se on suurempi kun laitoksen vesipatsaan korkeusero, eli kattilan ja ylimmän patterin korkeus 0,2 bar.
Korkeuserolla ei ole mitään vaikutusta pumppuun kun järjestelmä on suljettu. Eli jos pumppu työntää litran vettä menojohtoon, saman verran vettä tulee paluujohdosta takaisin päin, korkeudella ei ole väliä.
Pumpun tulee voittaa vain verkoston painehäviöt, eli putkistopainehäviöt ja laitteiten painehäviöt. (kattila,venttiili patteri yms.)
Pumpun virtaama taas valitaan patteritehon ja lämpötileron mukaan.

Lue lisää

Sähkömiehenä tiedän että jos on virtaa, niin on myös jännite-ero ja sama pätee myös putkistoon, jos siellä virtaa vesi, niin siellä on myös paine-eroja.

Jos putkistossa ei olisi korkeuseroja, ja pumppu on seis, niin verkossa on sama paine kaikkialla, mutta kun pummpu pannaan käyntiin, niin pumpun imupuolella on vähemmän painetta kuin toisella puolella, mutta ei se ero ole kiertävässä systeemissä kovin suuri.

missäh kirjoitti:

Siis kerrotko mitä sielä kattilassa tapahtuu sinun mielestä? Jos pumppu on menojohdossa niin sen imupuolella on kattilanpaine?? Joka on mikä?
Maalikkopohjalla voisit tutustua vaikka Pascalin lakiin ensin.

Kyllä se paine on ihan sama KOKO verkossa, koska se on suljettu systeemi.
Puhutaan siis absoluttisesta ylipaineesta jonka paisunta-astian esipaine saa aikaan. Paisunta-astian (esipaine)ylipaine mitoitetaan siten, että se on suurempi kun laitoksen vesipatsaan korkeusero, eli kattilan ja ylimmän patterin korkeus 0,2 bar.
Korkeuserolla ei ole mitään vaikutusta pumppuun kun järjestelmä on suljettu. Eli jos pumppu työntää litran vettä menojohtoon, saman verran vettä tulee paluujohdosta takaisin päin, korkeudella ei ole väliä.
Pumpun tulee voittaa vain verkoston painehäviöt, eli putkistopainehäviöt ja laitteiten painehäviöt. (kattila,venttiili patteri yms.)
Pumpun virtaama taas valitaan patteritehon ja lämpötileron mukaan.

Lue lisää

"Kyllä se paine on ihan sama KOKO verkossa, koska se on suljettu systeemi"

Tiedätkö miten suljetusta paineistetusta säiliöstä mitataan pinnankorkeus? Paine-eromittauksella. Paine säiliön ylä ja alaosassa on eri, josta voidaan laskea nestepatsaan korkeus.

Pascalin lain mukaan ULKOPUOLINEN paine leviää tasaisesti nesteeseen. Eli jos kortsuun laitetaan vettä ja upoteaan meren pohjaan niin kumin sisällä oleva vesi on samassa paineessa kuin ympäröivä vesi.

Putkistossa on korkeuserojen aiheuttamaa hyrdostaattista paine-eroa sekä pumpun tekemän virtauksesta johtuvaa virtausvastuksen aiheuttamaa paine-eroa.

Tästä syystä ok-talon lämmitysjärjestelmässä on noin 1barin paine, jolla estetään se että edes 110 asteinen vesi ei ylitä kiehumispistettä pumpun imupuolella.

on myös olemassa kirjoitti:

"Kyllä se paine on ihan sama KOKO verkossa, koska se on suljettu systeemi"

Tiedätkö miten suljetusta paineistetusta säiliöstä mitataan pinnankorkeus? Paine-eromittauksella. Paine säiliön ylä ja alaosassa on eri, josta voidaan laskea nestepatsaan korkeus.

Pascalin lain mukaan ULKOPUOLINEN paine leviää tasaisesti nesteeseen. Eli jos kortsuun laitetaan vettä ja upoteaan meren pohjaan niin kumin sisällä oleva vesi on samassa paineessa kuin ympäröivä vesi.

Putkistossa on korkeuserojen aiheuttamaa hyrdostaattista paine-eroa sekä pumpun tekemän virtauksesta johtuvaa virtausvastuksen aiheuttamaa paine-eroa.

Tästä syystä ok-talon lämmitysjärjestelmässä on noin 1barin paine, jolla estetään se että edes 110 asteinen vesi ei ylitä kiehumispistettä pumpun imupuolella.

Lue lisää

Aivan totta! Tämä ylipaine on juuri paisunta-astiaan "ladattu" paine jolla pidetään pinnankorkeus riittävän suurena ylimpään patteriin.
Sama ylipaine nostaa myös veden kiehumispistettä ja tosiaan 110 asteinen vesi ei kiehu barin ylipaineessa.

Huom.Lattialämmitys kohteissa kattilaveden maksimin määrittää käyttövesi, eli periatteessa 60 asteinen vesi voi riittää kesät talvet.
Ylipaineen tärkein tehtävä on pitää lämmitysverkko AINA täynnä vettä, myös ylimmän patterin ylälaidan.


Tietysti säiliön staattinenpaine mitataan ylä ja alapisteiden väliltä.

Tämä ULKOPUOLINEN paine on juuri paisunta-astian esipaine, kalvon takana. Se valitaan laitoksen korkeuseronmukaan (nestepatsas)

Kerroin vaan että suljetussa rengasmaisessa lämmitysverkostossa ei korkesasemilla ole väliä kunhan paisunta-astia on oikein mitoitettu.
Vain putkiston sisäiset painehäviät (kitka- ja kertavastuskertoimet yms.) tulee pumpun voittaa.

paine-ero kirjoitti:

Sähkömiehenä tiedän että jos on virtaa, niin on myös jännite-ero ja sama pätee myös putkistoon, jos siellä virtaa vesi, niin siellä on myös paine-eroja.

Jos putkistossa ei olisi korkeuseroja, ja pumppu on seis, niin verkossa on sama paine kaikkialla, mutta kun pummpu pannaan käyntiin, niin pumpun imupuolella on vähemmän painetta kuin toisella puolella, mutta ei se ero ole kiertävässä systeemissä kovin suuri.

Lue lisää

Ihan totta. Mutta jos luet koko viestiketjun, niin huomaat että ajan eri asiaa takaa. Pumpu aiheuttaa dynaamista painetta ja synnyttä tietenkin paineroa ylitseen. Edellinen kirjoittaja vaan saa eli imupaineen riippun siitä missä pumppu on. Pumppu imee vakio voimalla kun systeemi on suljettu. Eri asia on kuinka paljon pumpunvirtaama on. Jos pumppuventtiili pumpun edessä on kuristettu nollaan, virtaama on myös nolla. Oletus: Järjestelmä on täynnä vettä, siipipumppu ei kehitä paljoa paineroa jos väliaineena on ilma.

MiQui kirjoitti:

Tämä imemistilanne syntyy nimenomaan silloin jos paisunta-astiassa on liian vähän painetta, niin ettei paisunta-astia pysty pitämään ylipainetta koko järjestelmässä. Ja alipaine syntyy helpommin pattereihin jos pumppu on paluupuolella. Siksi, että pumpun yli on paine-ero. Pumpun tehtävä on todellakin VAIN pitää vesi liikkeessä putkistossa mutta tätä hommaa hoitaessaan se synnyttää paine-eron ylitseen.

Lasketaan: On 10 m korkea talo. Paisunta-astiassa on painetta 1,2 baaria. Pumpun yli on paine-ero vaikka 0, 5 baaria.

Pumppu menojohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun ottopuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 0,5 = 1,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 1,7-1,0 = 0,7 baaria.

Pumppu paluujohdossa:
Kattilan paine: 1,2 baaria (paisunta-astiasta). Pumpun lähtöpuoli: 1,2 baaria (kattilasta). Pumpun tulopuoli: 1,2 - 0,5 = 0,7 baaria. Ylin patteri (10 m korkeudessa): 0,7-1,0 = -0,3 baaria.

Oikeasti se ei ole noin selkeää ja suoraviivaista, mutta perusidea on tuossa.

Lue lisää

Mutsis imee!
Pysyttele sä vaan omalla alalla.. ojankaivuu?