Olenko ainoa? Olen aina ollut yksin, koska ihmiset eivät näytä pitävän minusta, lietson heissä outoa vihamielisyyttä. Olen tottunut siihen, mutta viime aikoina on tullut ongelma: minä en osaa elää. Tarkoitan sitä, että kaikki näyttävät tasapainoisesti olevan ja elävän, onnistuvan ja epäonnistuvan, minä yritän mutta en osaa, en ymmärrä miten se toimii. Olen halunnut peräti kadota sen takia. Haluaisin pysäyttää ihmisiä kadulla ja pyytää kuulla heidän elämäntarinansa, miten se toimii. 40-kymppisiksi päässeet puhuvat kokemuksistaan helposti kuin olisivat eläneet tuosta vain ikuisuuden, minä voin vain ajatella asiaa sivusta. Olen kuitenkin vielä nuori, mutta muurin takana, enkä tiedä miten sen yli päästään. Kuulostaa kai helpolta ongelmalta, mutta tuntuu kuolleelta, enkä oikeasti ymmärrä kuin sivustakatsojana. Itsetuntoni on surkea, en kestä vertailua, eikä mikään näytä onnistuvan. Auttakaa...
Apua elämiseen!
.?.
5368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
The Secret - Salaisuus (Rhonda Byrne)
Olen tuntenut yksinäisyyttä aina lapsuuden jälkeen, joskus 15-vuotiaana aloin sitä todella tuntemaan aina tähän päivään asti. Vihamielisyyttä en sentään ihmisissä herätä, mutta koska olen aina ollut todella ujo en ole kyennyt pitämään minkäänlaista ystäväpiiriä, joitain hyvänpäiväntuttuja sieltä täältä. Myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa on ollut varmaan kymmenen vuotta, ja tuntuu kuin elämäni olisi pilalla. En saa mitään loppuun mitä aloitan, en ole käynyt mitään koulua loppuun peruskoulun jälkeen. Näyttää kuin muut eläisivät elämää "helposti", minulta ei mikään onnistu. Kaikki on vaikeaa, en saa mitään aikaiseksi. Minulta taitaa puuttua joku mysteerinen taito, jota elämässä tarvitaan. En vain osaa elää! Elossa, mutta elänyt en ole päivääkään.
Minullakin on todella surkea itsetunto ja usein olen myös leikitellyt ajatuksella, että vain "katoaisin." Juuri tuo huono itsetunto on jo syy siihen miksi tuntuu, että elämä on jossain muualla.
Moikskukkuu ootko nyt minkä ikänen kun et peruskoulun jälkeen oo opiskellut..ite oon 17 ja tavallaan toinen välivuosi, mutta kerennyt tehä kaikkee tässä välissä. Entiiä mitä itsetunto tarkottaa..en välitä mitä muut ajattelee sun muuta..henkisesti ei voi satuttaa mikään asia. Ihmisten seurassa pystyn olemaan ja mutta keskustelun avaaminen viä vähän hankalaa. Ei mulla kyllä kavereitakaan oo..kahteen vuoteen pahemmin soiteltu tai kyselty minnekään..kuntosalilla tulee juteltua paljon. Vietän aika paljon aikaa kotona vaan..syöminen, nukkuminen, telkka, musiikkia..ei muuta.
Olen 22. Peruskoulun jälkeen olet käväissyt opiskelemassa parissa eri paikassa ja mitään en saanut loppuun, työt veivät mennessään. Tietty aion jotain jossain vaiheessa opiskella. Kaikki on vaan niin hiton vaikeaa kun jo puhelimella soittaminenkin jännittää. Vaikuttaa että sinulla on ihan hyvä itseluottamus jos pystyt juttelemaan vieraillekin ihmisille vaikka kuntosalilla. Kyllä sunkin varmaan kannattaa jatkaa opiskeluja pian, kokemuksesta sanon että mitä kauemmin paiskii hommia sitä vähemmän kiinnostaa enää palata mihinkään koulun penkille.