Ensimmäinen neuvolakäyntini on kesäkuun alussa, nyt menossa viikot 9 3. Niskapoimututkimukseen osallistuminen pitäisi päättää muutaman päivän kuluessa, jotta ehdittäisiin tehdä ennen 11 viikkoa.
Olen nyt kahden vaiheilla, että kannattaisiko minun osallistua siihen. Viikolla 20 asia sitten varmistuisi kuitenkin rakenneultrasta. Abortti ei ole vaihtoehtona minulla, vaikka rakkaani syntyisikin sairaana. Pohtiiko joku muu tätä samaa asiaa? Vaikka olenkin tehnyt päätökseni, etten joka tapauksessa tekisi keskeytystä, olisi kiva saada muidenkin mielipiteitä esille.
niskapoimututkimus
tk86
4698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos menet niskapoimututkimukseen niin silloin teillä on ainakin aikaa varautua/sopeutua tulevaan, mikäli kävisi niin että turvotusta löytyisi. Niskapoimuturvotusta saattaa olla kyllä ihan terveilläkin lapsilla eli ei ole ihan sata varma merkki. Toisaalta taas, jos tällä tiedolla ei ole sinulle mitään merkitystä niin miksi oikeastaan stressata asialla sen enenpää. Voithan mennä ultraan ilman, että haluat niskapoimuturvotuksesta tietää mitään.
on vaan eka ultra jossa saan tietää mitä vauvalle kuuluu ja onhan ´raskaus todellinen (kun siihen mennessä ei muuten ole elonmerkkejä havaittavissa ellei kuulu sydänäänet..) En ole kummankaan lapsen kohdalla murehtinut sitä niskapoimuasiaa, se on ollut vaan semmoinen vauvan "katselu" käynti.. ja laskettua aikaa on molemmissa vähän jännitetty, ja ainahan se on siirtynytkiN! ja sama ois meillä, jos ois ollu jotain ongelmaa np:ssa niin ei ois vaikuttanu mitenkään meidän päätöksiin! Mutta oishan se ainakin antanut aikaa sopeutua ja valmistautua että kaikki ei ehkä olekaan kunnossa! Mutta toivotaan että teillä on kaikki ok ja vauva siellä möngertelee mukavasti :)!
Meillä lapsi on vasta "tilauksessa", mutta itse ainakin ajattelisin sitä ensimmäistä ultraa sitten enimmäkseen semmoisena välikatselmuksena, että eka kertaa näkee että siellä masussa tosiaan on se vauva kasvamassa ja kuulee sydänäänet :) ja saa tietysti ultrakuvat mukaan.. Monilla myös tuo laskettu aika muuttuu ultrassa niin olisihan se kivempi saada uusi LA jo nyt eikä vasta sitten raskauden puolivälissä.
Rakenneultrassahan ei kaikki poikkeamat välttämättä näy. Kun vauvan poikkeamista tietää jo etukäteen, niin on mahdollista hoitaa vauvaa alusta alkaen hänen vammansa huomioiden. Itse osallistuin ja en ole katunut, vaikka löydös oli se vähemmän toivottu. Nyt lääkärit ovat selvittäneet jo, että jotakin kromosomivikaa on (ei mitään yleisesti tunnettua) ja uskon, että mulla on mahdollisuus saada tietää, että miten tämä vika lapseen tulee vaikuttamaan ja millaista erikoistukea hän tulisi tarvitsemaan (en voi vielä olla edes täysin varma, että vauva syntyy edes suurin piirtein terveenä). Tosin mun on pakko myöntää, että itse olisin kyllä keskeyttänyt raskauden, jos vauvalla olisi ollut joku niistä harvinaisemmista trisomioista, sillä ne voivat olla hyvinkin kivuliaita vauvalle ja niin kauan kuin vauva on kohdussa, niin vauvan kipua ei voi lievittää.