Joitain vuosia sitten ammattioppilaitoksiin tulivat nuo erikoisammattitutkinnot.On tavallaan "yksi taso" lisää, mitä aiemmin ei ollut. Esimerkiksi Lähihoitaja voi suorittaa vanhustyön, psykiatrisen hoidon, kipsauksen tai päihdetyön erikoisammattitutkinnon. Ovatko nämä suoraansanoen turhia? Esimerkiksi ammattinimike ei muutu. Palkkakaan ei muutu, tosin jonkin pienen muutaman kympin lisän voi saada jos työnantaja niin katsoo. Työtehtävätkään eivät muutu. Esimerkiksi vanhustyön eat:n suorittanut lähihoitaja tekee samaa perustyötä. Kylläkai näistä koulutuksista tietoa saa, mutta miksi niitä kannattaa suorittaa, vain opiskelun ilosta? Kertokaapa näkemyksiänne näistä koulutuksista. Mitä hyötyä niistä saa, jos palkka eikä työtehtävät muutu? Jos olisin itse vanhustyöhön suuntautunut lähihoitaja, niin en näkisi tarpeelliseksi opiskella vuoden suuntaavien jälkeen 1,5-2v mittaista erikoisammattitutkintoa lisää. Saman perushoitotyön pystyy tekemään ilman sitäkin.
Erikoisammattitutkinnot
5
7817
Vastaukset
- kaveri kävi
ton vanhus....jne koulutuksen, eikä tee muuta kuin sitä samaa vanhaa...pikkasen viisaampana vaan. IOte kävin ammattitutkinnon, niin sain uuden nimikkeen...ja palkkaa muutaman kympin kuussa lisää! ja jatkokoulutuksessa nyt,niistä tiedoista ON hyötyä!
- ilo.
jne koulutuksen, eikä tee muuta kuin sitä samaa vanhaa...pikkasen viisaampana vaan Eli käteen jäi vain opiskelun ilo.Lisääntyneestä asiantuntemuksesta ei maksettu mitään, eikä vaikuttanut työtehtäviin. Itse harkitsin aiemmin psyk.eat:ia, mutta tulin siihen tulokseen ettei kannata. Jos haluan opiskella, niin jatkan sairaanhoitajaksi. Saan sentään sitten 200 euroa lisää palkkaa ja monipuolisuutta työtehtäviin. Mutta ei sekään suoraansanoen kannata. Pienet on edut vuosien työstä ja vuosien opiskelu tietää kymmenien tuhansien ansionmenetyksiä. Ei tästä lähihoitajasta suoraan sanoen kannata jatkaa mihinkään.
- kö?
Riippuu alasta. Et varmaan ole oikein kirjavasti lähihoitajan eri aloilla työskennellyt, koska et osaa erikoistumista arvostaa. Kaikki lähihoitajan työhän ei ole perustyötä. Ja lisäkoulutuksella voi saada itselleen jopa tietoa ja taitoja jolla omaa työtään ja sitä mukaa hoidon laatua voidaan kehittää!
- näin...
Kyllä mä arvostan erikoistumista. Lh koulutukseen kuuluu vuoden erikoistuminen, joka antaa tarpeeksi tietoa ja taitoa tehdä ne työt, joita ammatissa on tarvis tehdä. En vain ymmärrä miksi kannattaisi käydä parin vuoden lisätutkinto, jos ammattinimike, palkka ja tehtävät pysyvät samoina. Täydentävällä koulutuksella voi varmaan kehittää omia tietojaan ja taitojaan, mutta pitäisihän se koulutus näkyäkin jossain kuten tehtävissä, palkassa, ammattinimikkeessä ym. Ei erikoisammattitutkintoja ennenkään ollut. Tuntuu että on haluttu keksiä yksi ylimääräinen "linja" jolle ei ole työelämässä käyttöä ja jota ei käytännössä arvosteta.
- Anonyymi
Siivousteknikon koulutus on ollut olemassa vuosia, siihen vain tuli perään joskus tuo "erikoisammattitutkinto".
Polku tutkintoon oli 1990-luvulla koti- ja laitostalousalalla peruslinjan yleisjakso, siitä laitoshuoltajaksi ja siitä siivousteknikoksi. Yleisjakson jälkeen oli vaihtoehtoina linjat: maatilan emäntä; laitoshuoltaja; kokki tai jokin vastaava ruokapuolen ammatti, varmaksi en ammattinimikettä muista.
Teknikon perään ja/tai tilalle suunniteltiin myös pidempää koulutusta, ammattinimike olisi ollut siivousinsinööri tms. Koti- ja laitostalous oli vielä maa- ja metsätieteiden alainen tiedekunta.
Tuon jälkeen tuli koulutusmuutos, tuli laitoshuoltajan jälkeen ensin siivoustyönohjaaja ja sitten siivoustyönjohtaja. Välissä piti tehdä töitä 1-2 vuotta ennen seuraavaa tutkintoa.
Siivousteknikot siirrettiin kaikessa hiljaisuudessa poistuvien tutkintojen/ammattinimikkeiden joukkoon ja ala siirtyi palvelualojen nimikkeisiin.
Myöhemmin kuitenkin huomattiin, että työnjohtajien koulutus oli suppeaa verrattuina entisajan teknikkokoulutukseen. Teknikot pääsivät takaisin kartalle ja siivoustyönjohtaja nimike lautettiin syrjään. Teknikoita alettiin paikoittain kouluttaa non-stoppina, vaikka työpaikoista ei aina ollut tietoakaan.
Alkoi ammattikorkeakoulujen aika. Siivousteknikot pääsivät halutessaan hakemaan alempaa amk-tutkintoa eli tutkintonimike restonomi- muuntokoulutuksen kautta.
Joitain vuosia sen jälkeen restonomeiksi hakivat enemmän matkailualan ja hotelli- ja ravintoalan ihmiset ja siivouspuolen ihmisten piti joko unohtaa koko juttu tai hakeutua joko matkailun tai hotelli-ravintola-alan hommiin. Paikoin kun hakijoita oli paljon, siivousalan ihmiset eivät päässeet tutkintoaan muuntamaan ilman vuosien työnjohtokokemusta.
Samaan aikaan vielä työnjohdon homma yksityisellä palvelualalla oli lopsahtanut työaika 24/7 - muottiin, mikä puolestaan johti helposti loppuunpalamiseen ja alan vaihtoon tai ihan siivoojan töihin hakeutumiseen. Tämä 24/7 muotti alkoi 1990-luvun alussa ja oli silloin uutta ja hienoa edistystä.
Suurinpiirtein tässä vaiheessa seuraava muutos luokitteli tutkinnot nykyiseen muotoonsa.
1990-luvulla siivousteknikko sai opettaa ns virkaatekevänä mm ammatillisissa oppilaitoksissa ja kurssikeskuksissa. Kun opetustyötä oli tehnyt pari vuotta, pystyi hakemaan opettajakoulutukseen.
Nykyään hakemiskriteerit ovat tiukemmat eikä ilman opettajan papereita opetustyöhön pääse ja kasvatustieteiden lukeminen on eduksi.
Silloin, kun siivousala oli maa- ja metsätieteellisen alaista, oli olemassa myös opintoasteet maisteri ja tohtori, mutta nimikkeitä en muista. Käytännössä maisteri ja tohtori pääsivät ihan samoihin hommiin ja samoilla palkoilla kuin teknikot eli työnjohtoon, konsulteiksi, asiantuntijatöihin (erikoisasiantuntijoita ei vielä ollut), siivoussuunnittelijoiksi sekä yrittäjiksi. Lama-ajat tosin verottivat alaa tavalla ja toisella, ja asiantuntijatyöt olivat yksi ensimmäisistä työntekijäryhmistä, joille ladottiin lopputili eteen. Heidän "korvattiin" monesti myyjillä, joilla ei ollut mitään tietoa miten siivousala toimii ja miten siivoustyön mitoitukset oikeasti lasketaan. Mokat korjasi siivooja siivoamalla nekin alueet, jotka oli unohtunut työalueeseen laskea tai ei oltu ymmärretty laskea. Työn jälkihän ei tuollaisesta kiireestä ainakaan parantunut.
Nykyään en tiedä onko olemassa enää varsinaisia puhdistusalan maistereita tai tohtoreita, koska viimeksi asiaa selvittäessäni suuntaus oli tuohon restonomin (alempi ammattikorkeakoulututkinto) ja siitä palvelujohtajaksi (ylempi) eikä nuokaan varsinaisia puhdistusalan hommia vaikka amk tutkinnolla siivoustyönjohtajaksi pääseekin. Ja siivousliikkeillä toki on palvelujohtajia korkeahkosti koulutettuina.
Tässä viimeiset 30 vuotta noin suurinpiirtein kerrottuna.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nasima löi Jussille luun kurkkuun
Nasima kertoi ettei Jussi sovi puhemieheksi, koska sallii rasismin. Mihin toimiin perussuomalaiset ryhtyvät? Kuka nouse4688432Razmyar on säälittävä - puhemiehellä ei ole mitään syytä ottaa kantaa tähän "silmäkohuun"
jonka toimittajat sai aikaan. Asia ei kuulu puhemiehelle millään lailla. Razmyar haluaa taas vaan huomiota. Mutta jos r1195800Miten Eerolan silmäkuvat voivat levitä muutamassa tunnissa ympäri maailmaa?
Seuraako koko maailma persujen ja erityisesti Eerolan somea reaaliajassa? Edes kansanedustajan itsemurha eduskuntatalos2544738Siviilipalvelusmies Halla-aho normalisoi rasismin perussuomalaisissa
SMP:n tuhkille perustettu puolue ei ollut ihmisiä vastaan, vaan instituutiokriittinen. "Missä EU - siellä ongelma", oli564589Suomalaisilta vaaditaan valtavasti suvaitsevaisuutta - miksi sitä ei vaadita muslimeilta
Suomalaisilta vaaditaan kaikkea, pitää olla suvaitsevainen ja hyväksyä vieraiden tavat, rasisti ei saa olla jne. Miksi s624089Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun
ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta1603920SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat
Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha1673722- 901688
- 921171
- 42837