Suomen paras puolue
Tietäjä
19499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://www.keskusta.fi/keskusta/historia
Enpä kiistä. Kyllä keskusta todellakin on menneisyyden puolue, ei ihan vielä, mutta kohta.
http://www.sosialidemokraatit.fi/cgi-bin/iisi3.pl?cid=sdp&mid=2&sid=170
http://www.sfp.fi/page/1/
http://www.vihreat.fi/
http://www.vasemmistoliitto.fi/fi.html
http://www.perussuomalaiset.fi/
Varsinkin kunnallisvaaleissa on kokoomuksen totuuden hetki.
Tällä nykyisellä sosialisteja nuolevalla touhulla ei pärjätä kunnallisvaaleissa.
Esim. 1
Presidentinvaalit 2000
Kokoomus hajosi totaalisesti, kehotettiin äänestämään SOSIALISTIA, PÖYRISTYTTÄVÄÄ
Esim. 2
Eduskuntavaalit 2003
Ben z kehotti äänestämään SOSIALISTI LIPPOSTA, PÖYRISTYTTÄVÄÄ
Esim. 3
ei omaa komissaariehdokasta
Ilmeisesti sama peli jatkuu
Kokoomus on sosialisti lipposen takana, hakipa se mitä virkaa vaan, PÖYRISTYTTÄVÄÄ
Nyt sitten ihmetellään,
KOKOOMUKSEN KANNATUksen LASKUA.
Kokoomus ei puolueena ottanut kantaa
vaalien toisella kierroksella kenenkään
ehdokkaan puolesta, vaan antoi kansan/äänestäjien suorassa kansanvaalissa
I T S E ratkaista asian.
Asioiden oikein muistaminen ei ole vahvimpia puolisia
Kokoomus presidentintekijänä
Presidentinvaaleissa vuosina 1988, 1994 ja 2000 kokoomuslaiset ratkaisivat presidentinvaalin lopputuloksen sosialidemokraattien ehdokkaan hyväksi. Vuonna 1994 ratkaisevassa asemassa olivat kokoomusmiehet ja vuonna 2000 kokoomusnaiset. Vuonna 1988 valinnan ratkaisivat kokoomuksen ehdokkaan Harri Holkerin valitsijamiehet.
Viimeksi käydyissä eli vuoden 2000 presidentinvaaleissa äänet keskittyivät voimakkaasti kahdelle pääehdokkaalle jo ensimmäisellä kierroksella, kun vasemmistopuolueiden yhteisehdokas Tarja Halonen keräsi 40 ja Keskustan Esko Aho 34,4 prosenttia äänistä.
Kokoomuslaiset hylkäsivät oman ehdokkaansa jo ensimmäisellä kierroksella, kun Riitta Uosukainen joutui tyytymään 12,4 prosentin äänisaaliiseen. Edellisvaalien kakkoselle Elisabeth Rehnille kävi vielä huonommin. Hän jäi 7,9 prosentin kannatukseen.
Toisella kierroksella Halonen voitti Ahon luvuin 51,6 – 48,4. Uosukaisen ja Rehnin äänet olisivat tuoneet Aholle valintaan riittävän kannatuksen. Kokoomus ei puolueena ottanut kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta, mutta yksittäiset edustajat kylläkin. Nykyinen puheenjohtaja Ville Itälä ja Ilkka Kanerva asettuivat avoimesti Esko Ahon tueksi. Osa kokoomusedustajista, muun muassa KIRSI PIHA liputti avoimesti TARJA HALOSEN puolesta.
Silloinen puheenjohtaja SAULI NIINISTÖ ja suurin osa muista kokoomuksen kansanedustajista meni vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Vaalien jälkeen tehdyt kyselytutkimukset osoittivat, että nimenomaan KOKOOMUKSEN kannattajat ratkaisivat vaalin Halosen eduksi.
EI IKINÄ !
estivät Esko Ahon pääsyn presidentiksi. Saattaa olla montakin syytä, mutta Harri Holkeri kirjassan kertoo "miksi (hän) missään tapauksessa voi tukea Esko Ahoa". Syyt ovat, kuten Holkerista kyseenollen voi odottaakin, hyvin isänmaalliset. Laman häämöttöessä Holkeri oli keskustellut Ahon kanssa synkkenivistä talusnäkymistä. Aho oli sanonnut "Se juna meni jo".
Kepu panee aina pienetkin ja lyhytnäköiset, jopa hetkelliset omat edut maan ja kansan edun yläpuolelle.
Sauli Niinistö tosiaankin ratkaisi vaalit. Isänmaan onneksi, Esko "sököaho" ei päässyt presidentiksi.
Jos jokin asia tuntuu mielestäsi mukavalta, näytät kutsuvan sitä "isänmaalliseksi". Holkeriin sanaa ei voi liittää ainakaan talousansioiden perusteella.
En yleensäkään ymmärrä, miten Suomen historian vaikeimman laman osasyyllinen Harri Holkeri edes ilkeää arvostella talouden nousuun kääntänyttä Esko Ahoa millään perusteella. Holkerin pitäisi polvistua Ahon edessä ja kiittää Ahoa omien virheidensä osittaisesta korjaamisesta. Osa Holkerin hallituksen munauksistahan on vieläkin korjaamatta.
Niinistön toiminta presidenttiasiassa oli erityisen vastuutonta ja turmiollista. Kokoomus maksaa laskua vieläkin ja tulee löytämään kiusallisen Halos-kysymyksen aina edestään. Ennen vaaleja joku rividemari uhosi, että lyödään porvaria Halosella päähän. Isku osui jostakin syystä vain kokoomukseen ja sattuu vieläkin.
Mietipä vielä itse kirjoittamaasi lausetta "kepu panee aina...omat edut maan ja kansan edun yläpuolelle". Mietipä todella, mitä tämä tarkoittaa ja millä kokemuksella ja asiatiedoilla olet tämän kirjoittanut. Sen jälkeen, häpeä!
Jos aloitetaan Kekkosen toiminnasta:
40-luvun lopussa hän toimi hyvin häikäilömättömasti omien etujensa ajamiseksi mm. sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.
50-luvun alussa pääministerinä ollessaan hänen toimintansa päämääränä oli,keinolla millä hyvänsä päästä presidentiksi. Juonittelu KGB:n kanssa presidentinvaaleissa 1956 ja sitä ennen ja sen jälkeen.
Tilatut "Yöpakkaset", mm. keputoimittaja Keränen antaa kirjassaan Ikuinen Evakko, Kekkosen toiminnasta varsin selkeän kuvan. Se ei ole minun mielestäni isänmaallinen.
Kekkosen ensimmäiseen persidenttikauteen ei mahdu kuin kaksi parlamentaarista enimmistöhallitusta, nekin lyhytikäisiä. Muut olivat "presidentin hallituksia" ts. virkamieshallituksia tai maalaisliiton vähemmistöhallituksia. Tämä on juuri oman edun asettamista kansakunnan edun edelle.
Kekkosen "isänmaallisuuden" huippu ns. Noottikriisi. Tämä jatkuva Moskovan kortilla pelaaminen omaksi eduksi on täysin todistettu arkistojen avauduttua. USA:n arkistot todistavat samaa, luin juuri viimeyönä.
Maataloustukin kasvattaminen mailman suurimmaksi, hekeä kohti laskettuna, on juuri keskustan kannatuksen ylläpitämistä veronmaksajien rahoilla ja samalla kehityksen jarruttamista. Se mitä annettiin maataloudelle oli pois tuottavasta kehityksestä.
-60, -70 ja -80luvuilla sama tahti jatkui aina kun siihen oli vähäkään mahdollisuuksia. Oli Miettusen hätätilahallituta, joka myi voita alennuksella köyhille. Miettunen ei tiennyt ettei köyhillä ole rahaa ja niimpä hän aloitti voin alennusmyynnin rikkaille.
Väyrysen tahtopolitiikka, varisnaisen suomalaisen kaunapolittkan alku, oli juuri täysin tosiasiat sivuuttavaa puolueöykkäröintiä.
Keskisuomalaisessa pakinoi nimimerkkin suojissa erään toisen lehden(Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen) päätoimittaja Keijo Korhonen. Entisenä ulkoministerinä hänellä oli salaista tietoa,jota hän käytti häikäilemättä silloista hallitusta ja samalla omaa maataan vastaan. Muistatko Keijo Korhosen nimimerkin Keskisuomalaisessa?
Nykyään KK lienee USA:ssa.
Väyrysen esitys Viktor Vladimiroville Suomen asettamisesta kauppasaartoon. Tai ainakin PV halusi Suomen aseman vaikeutuvan neuvotteluissa ja näin Ahti Karjalainen asemat olisivat parantuneet tiellä kohti presidententin virkaa. Eli jälleen sama Moskovan kortti ja 250 miljoonaa oteääntä.
Tämä aluksi, pitää laittaa ruokaa, ja teen sen ilman häpeän tuntua.
Ettekö te rakkaat kepulaiset lue muuta kuin Ilkka ja Keskisuomalaista?.
Kiitokset asiallisesta kirjoituksesta.
Kekkosen toiminnasta: vanhoista asioista voidaan saada halutun kaltaisia mielikuvia eri lähteitä seuraamalla. Esittämäsi asiat ovat oikeita mutta niistä tekemiisi tulkintoihin ("häikäilemättömästi", "oman edun asettaminen kansakunnan edun edelle", "pelaaminen omaksi eduksi") en voi yhtyä.
Kekkonen oli ennen sotia melko oikeistolainen ja neuvostovastainen. Sodan jälkeen oli tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä Neuvostoliiton ystäväksi. Muuten olisi miehityksen uhka käynyt liian suureksi.
Ystävyys NL:n kanssa toi hyvää taloudelle mutta huonoa demokratialle ja kansainväliselle asemallemme. Se oli kuitenkin paras mahdollinen tae siitä, että suomalaiset saavat käyttää valtaa omassa maassaan. Ymmärrän Kekkosen politiikkaa myös siltä osin, että hän takertui valtaan liian tiukasti. Ehkä hän pelkäsi presidenttiyden ajautuvan revanssihenkisille sinipunapuolueille.
Moni ajatteli 1981, että Kekkonen oli ollut vallassa liian kauan. Nyt kun mietimme asiaa ja sosdem-presidenttien aikaansaannoksia, olisi ollut hienoa, jos Kekkonen olisi pystynyt jatkamaan vielä 1981 jälkeenkin.
Sosdem-presidenttien aikana Suomen Kehä III:n ulkopuolinen alue on kurjistunut, köyhtynyt, taantunut, se on menettänyt peruspalvelunsa ja ihmiset ovat menettäneet työnsä, toimeentulonsa ja itsetuntonsa. Tämä koskee yhtä lailla pienmaataloutta kuin teollisuuspaikkakuntiakin. Sen sijaan Helsingin seutu on rikastunut valtavasti. Ongelmia on täälläkin, mutta vähemmän.
Tasa-arvo on ollut työväenliikkeen hokema keskeinen aate. Se on minunkin lempiaatteeni. Työväenliike ei vain aikoihin ole toteuttanut aatettaan. Olen pettynyt melkein kaikkiin sosdem-poliitikkoihin.
Kokoomuksen politiikka on ollut lamassa Kekkosen pidettyä puoluetta oppositiossa. Isänmaallisuus käsitetään uhoamisena, eikä Venäjän voimaa, Suomen sijainnista puhumattakaan, ymmärretä. Talouspolitiikassa kokoomuksen tilillä on fiasko toisensa jälkeen.
Väyrysen toiminnasta olen kanssasi samaa mieltä sillä erotuksella, että kyllä Väyrysenkin toisaalta oli jotakin pakko tehdä sosdemien pysäyttämiseksi varsinkin, kun kokoomus melkein koko ajan demareita tuki. Väyrysen voimat eivät riittäneet, ja maata ovat 1980-luvun puolivälistä melkeinpä yksinvaltaisesti hallinneet demarit.
Kehitykselle ei näy loppua niin kauan kun kokoomus vain nuolee demareita.
Keijo Korhosesta esittämiäsi väitteitä en voi todistaa oikeiksi enkä vääriksi. Keskisuomalaista en myöskään 1970-luvulla lukenut.
Toivotan hyvää ruokahalua, ruoanlaittotaitoasi sinun tuskin kannattaa hävetä.
En ole kepulainen. En myöskään lue mainitsemiasi lehtiä, koska en asu niiden ilmestymisalueella.
En pane vastaan vaan pikemminkin myötäilen.
Juhani Suomi todistelee että Kekkonen oli suurmies vain hyvässä ja Hannu Rautkollio että Kekkonen oli suurmies vain pahassa, niin eiköhön totuus ole, että hän oli suurmies sekä hyvässä että pahassa.
Puolue- ja henkilökohtaisten etujen paneminen maan ja kansan etujen edelle oli räikeää -90 luvun laman ollessa ovella. Holkerin hallitus yritti saada jonkilaista "Korpilampi 2" aikaan. Silloin oli vielä määrävähemmistösäädökset voimassa. Tavalliset lait voi äänestää lepäämään yli vaalien 67- edustajaa ja jos oli merkittävämmästä taloudellisesta laista kyse tarvittiin 5/6 enemmistö. Tässä tilanteessa Väyrynen kampitti tyylipuhtaaseen kepu tapaan hallituksen toimet ja Esko Aho ilkkui Holkerille: "se juna meni jo."
Kun eduskunta purki määrävähemmistöt (muissa kuin perustuslaillisssa laissa) ihmettelin,että mikis Demarit tukevat oppositiosta tallaista esitystä. Toki kannatin niitä, mutta ne lyhytnäköiset edut olivat tyrkyllä....olisi voinnut hankaloittaa Ahon hallituksen työtä. Eräs demari kansanedustaja sanoi: "Tämä on eriluokan kysymys kuin yksi hallitus. Me smme sorru pikkupolitikointiin isoissa asioissa." Totisesti hän oli oikeassa. Olisimmekko koskaan päässeet "normaaliin parlametarismiin" silloin kuin kepu olisi ollut oppositiossa?
Lapseni tulevat, yhtä lukuunottamatta, täksi viikolopuksi kylään täytynee siivoilla. Hyvää kevättä.
Mielestäni Kekkonen oli suurmies enemmän hyvässä kuin pahassa. Ja tästä en enää tingi.
Miten mieleeni ei muistu mitään Holkerin "Korpilampi 2" -yritystä? Holkerin toilailuista mieleen tulee väärään aikaan tehty revalvaatio, työmarkkinoiden määrittäminen SAK:n mukaan ja "Verotus kevenee" -jokakodinmainos. Lisäksi Holkeri kielsi talouden huononemisen viimeiseen asti.
Ahon hallitus yritti yhteiskuntasopimusta, ja huolimatta Kalevi Sorsan ansiokkaasta toiminnasta yritys raukesi. Syynä se, että AY-pomot käyttävät vain valtaa eivätkä kanna vastuuta.
Yhteiskuntasopimuksen olisi tietysti voinut kiertää suurdevalvaatiolla, mutta EU-into oli jo niin kova, että markka kytkettiin ERM:ään kesällä 1991. Vieläpä yksipuolisesti. Tämä oli Ahon hallituksen suurin yksittäinen virhe.
Demarit suostuivat vähemmistösäännösten purkamiseen, koska he saivat saman asian aikaan "ilmaiseksi" AY-liikkeensä ja sen yleislakkouhkausten avulla. Jälleen vallankäyttöä ilman vastuuta.
Mielestäni normaali parlamentarismi alkoi Suomessa vuonna 1991, kun hallitus nimitettiin vaalituloksen ja puolueiden toiveiden mukaisesti ilman, että presidentti enää puuttui asiaan. Vuoden 1987 fiaskohan kostautui SDP:lle vuonna 1991 niin kuin Kekkosen toimetkin aikanaan vähensivät keskustan kannatusta.
Hyvää kevättä sinullekin.
ON ITSESTÄÄN SELVÄ.
NYT VAAN KOKOOMUKSELLE KYVYKKÄÄMPI JOHTAJA,
NIIN HYVÄÄ TULEE !
... vaikkapa Lipponen? Kyselkääpä.
Sehän on jo havaittu hyväksi tyypiksi kokoomuksessa ja vapautuu kohta SDP:n pj:n paikalta. Tosin ei Halonenkaan enää ehkä kauaa pressana ole...
Tosiaan yritysmaalimassa on joskus tapana otta johtaja talon ulkopuolelta. Oletamme, että kokoomus valitsee puheenjohtajansa puolueen uklopuolelta, siis kenet?
Vaikea arvailla, kepulla on tosi hyviä ehdokkaita.
Esim. Anneli Jäättenmäki.
Kokoomus usein vetoaa taloustuntemukseensa.
Mikä olisi taloudellisempaa, kun virkamatkat voisi tehda vankivaunussa. Muille matkoille ei tarvitsisi kalliita Vanhasen BMW:tä. Anneli vaan lentelis luudallaan.
Toisena tulee mieleen Kauko Juhantalo, talousmiehiä hänkin.
Paavo Väyrynen olisi tietenkin aivan ylivoimainen kaikissa asiossa, Kepun puoluekokueksessa "kaikki te rakastatte minua". Yksi hankaluus on tämä kokoomuksen vaalikäyttäytyminen ja historian valossa se ei tiedä hyvää Väysyselle...
Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes saataisi olla kova luu talouspuolella, hänhän junaili Postipankki-Leonia-Sampo jutussa Nalle W:lle muutaman sadan miljoonan tilin. Nalle tosin on vanha taistolainen ja vielä ruotsalainenkin.
Jaakko Laakso tulisi kysymykseen ehkä vain Paavo "Vladimirov" Väyrysen aisaparina.
Kristillisillä on hyviä ehdokkaota ihan pirusti.
Demareista tulee mieleen Lipponen -Lehtinen-Kalliomäki. Tuomioja tuskin tulee kysymykseen, kun isä Sakari Tuomioja oli sentään kokoomuksen presidenttiehdokaskin...