ole pelastusta"
SRK:n puheenjohtaja sanoi radiohaastattelussa 17.3.2009: Me koemme olevamme luterilaisen kirkon ydintä.
Martti Lutheristahan tuli tahtomattaan uskonpuhdistaja, kun hän naulasi anekauppaa vastaan laatimansa teesit Wittenbergin linnankirkon oveen lokakuun viimeisenä päivänä v. 1517.
Lutherin kirjoituksiin tutustumalla saa vaikutelman, että Luther ei olisi ollut vanhoillislestadiolaisuuden ydintä. Esimerkiksi otettakoon Lutherin opetusta seurakunnasta. Vaikka opetuksessaan seurakunnasta Luther yhtyi vanhoihin kirkkoisiin siinä, että seurakunnan ulkopuolella ei ole yhtään Kristusta eikä Pyhää Henkeä, on kuitenkin selvitettävä, miten Luther seurakunnan olemuksen ymmärsi.
Luther opetti johdonmukaisesti, että seurakunta on olemassa kaikkialla maailmassa, missä vain evankeliumi ja sakramentit. Seurakunnan pyhyys perustuu ulkonaisiin armon välikappaleisiin, jotka
pysyvät pyhinä ja muuttumattomina, olivat ne sitten hurskasten tai jumalattomien keskuudessa, jotka eivät voi saastuttaa eivätkä liioin pyhittää niitä. Lutherin mukaan tekopyhät kääntävät kolmannen uskonkohdan Minä uskon pyhän seurakunnan
ylösalaisin pannen uskon sijaan näen, he kun loukkaantuvat siihen, että seurakunnan pyhyyttä ei voi huomata: Jumala on sen niin kätkenyt ja peittänyt heikkouksin, synnein ja harhoin, erilaisin ristein ja pahennuksin
(lainaukset Lutherin Galatalaiskirjeen selityksestä, v. 1535, luvut 1 ja 5).
Kirjoituksessaan Kirje kahdelle papille uudestikastamisesta (v.1528) Luther toteaa:
muissa opinkohdissa hurmahengillä (Luther nimitti spiritualisteja hurmahengiksi) on Raamattu ja Jumalan sana. Jos joku kuulee sen heiltä ja uskoo, hän tulee autuaaksi, vaikka he ovatkin epäpyhiä harhaoppisia ja Kristuksen pilkkaajia. Luther menee samassa kirjeessään jopa niin pitkälle, että sanoo olevan suuri armo, kun Jumala lahjoittaa sanansa katalien konnien ja jumalattomien välityksellä, etteivät ymmärtämättömät joudu kiusaukseen tulla riippuvaisiksi enemmän ihmisten pyhyydestä kuin Jumalan sanasta. Tätä vaaraa ei ole, kun Juudas, Kaifas ja Herodes saarnaavat.
"Seurakunnan
ulkopuolella ei
4438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Seurakunnan Kirjoittanut: ulkopuolella ei 15.5.2009 klo 18.20 ole pelastusta"
suomennoksia löytyy ainakin suurimmista kirjastoista. Jokainen voi tarkistaa siteeraukset. Tieto lisää tuskaa...
ihmistä Lutheria Jumalana? Minä en pidä. Jos Luther opettaa, että pelastus löytyy vain seurakunnan sisältä, niin hän opettaa tässä vastoin Raamattua - joko tahallisesti tai tahattomasti.
Lestadius opetti että uskovia löytyy udestikastajien, mormorien, babtistien ja kaikkien kristittyjen joukosta. Lestadius ymmärsi pappina ja raamatun tuntija Sanan oikein, ettei Jumalan valtakunta ole näkyväinen vaan näkymätön jota Se omistetaan sydämmen uskolla. Kuolinvuotellaan Lestadius sanoi että hän keräsi Herran kansaa lukijaisten lauman ympärille. Sellainen oli hänen Jumalan valtakunta käsityksensä. Vanhoillislestadiolaisuudessa on muutos eksulsiivisuudessa, jonka käytännön käsitys nykymuodossa Jumalan valtakunnasta on siellä ja sellainen, että Jumalan valtakunta on sellaisissa rauhanyhdistyksissä jotka pysyttelevät yhteisessä rakkaudessa keskusyhdistys SRK:n kanssa, eikä missään muualla. Jumalan valtakunta on SRK lestadiolaisuudessa maallikoiden toimesta muutettu näkyväiseksi ja sidottu yhteen organisaatioon. Samaista organisaatiota käytetään myös poliittisena, kaupallisena ja kasvatuksellisesti ideologioituneena kattojärjestönä.