Arvosanat, tutkinnot ja työpaikkahaastattelut ovat oikeastaan aika turhia. Pelkkä älykkyystesti riittäisi. Melko harva akateemisen tutkinnon suorittanut pääsee käyttämään juuri niitä taitoja, joita kursseilla ja luennoilla opetettiin, eikä heiltä välttämättä niitä kaivatakaan. Akateeminen tutkinto on vain signaali työnantajille siitä, että henkilö on älykäs ja kykenee pitkäjänteiseen työhön, eli toisin sanoen kykenee oppimaan uuden työpaikan vaatimat taidot ja pärjää uusissa tilanteissa. Tällaisten signaalien kustantaminen ja hankkiminen tulee kuitenkin kalliiksi sekä veronmaksajille että opiskelijoille, kun korkea ÄO vastaisi samaa asiaa.
Massaopiskelijoiden enemmistö ja yhteiskunta ministeriöineen pitää yliopistoa nimenomaan työelämän kannalta hyödyllisten tutkintojen ja signaalien tuottajana. Enemmistölle yliopisto ei ole yhtä kuin tutkijanura ja ylevät tieteelliset pyrkimykset. Suurin osa akateemisista tutkinnoista on siis järjetöntä tuhlausta.
Meidän pitäisi yhteiskuntana jo pikku hiljaa alkaa siirtyä pois tästä liukuhihnamaisesta ja kalliista tutkintoteollisuudesta ja CV-keskeisyydestä ja alkaa pohtia ÄO-testien ja työtehtäviin liittyvien täsmätestien mahdollisuutta.
Yliopisto = ylipitkä, kallis ÄO-testi
Pekka K.
7990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mitään työelämässä tarvittavia taitoja. Harva ihminen asettelee työssään kuvoita jonoon järjestelmällisellä tavalla mahdollisimman nopeasti. Työelämässä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, sosiaalista älyä, muistia, kielitaitoa, käytöstapoja, siistiä ulkonäköä, sinnikkyyttä, motivaatiota, ja ÄO-testi ei mittaa näistä osa-alueista yhtäkään. ÄO-testin mukaan huippuälykäs ihminen voi olla sosiaalisesti täysin autistin tasolla, hajamielinen, haiseva, änkyttävä, sikaileva, laiska, periksiantava pessimisti (ja jos ikinä olet käynyt Mensan testitilaisuuksissa, voit havaita, että aika moni heistä onkin ;-)).
Juurikin näin. Itse kävin kaverini kanssa aikoinaan mensan testissä itse sain jotain vähän reilut 100 pistettä kun taas "ääliö" kaverini veti yli 140. Itse työskentelen HR-tehtävissä, eikä "tyhmyyteni" ole koskaan näkynyt työtehtävissäni, mutta kaverillani on ollut vaikeuksia toimia taksirenkinä (ei osaa käsitellä asiakkaita), vaikka hänen älykkyytensä oli ainakin mensan testin mukaan huomattavasti minua korkeampi.
Korkea ÄO ennustaa menestystä työelämässä ja hyviä pisteitä kaikilla luettelemillasi alueilla, mutta toki niitäkin voidaan testata ja osittain juuri niihin viittasin "työtehtäviin liittyvillä täsmätesteillä". En väitä, että testeillä onnistuttaisiin mittaamaan kaikkia ominaisuuksia täydellisesti tai edes yhtä hyvin kuin nykymenetelmillä, mutta jos verrataan testipohjaisten ja tutkinto- ja CV-pohjaisten valintamekanismismien hyötyjä ja haittoja yhteiskunnan kannalta, niin uskoisin testeillä päästävän samoihin tuloksiin halvemmalla.
Kyllä, yliopistolla ja koulutuksella on tärkeä signaaali-merkitys. Mutta se ei ole yliopiston päätehtävä. Yliopistot ovat olleet paitsi tutkimuksen tuottajia, myös virkamiesten kouluttajia. Virkamiehiltä edellytetään laajaa yleissivistystä, jota yliopisto tarjoaa. Virkamiehille ei riitä pelkkä älykkyys vailla tietoja. Huomaa, että yliopistosta valmistuvista karkeasti sanoen 50/50 menee yksityiselle ja julkiselle sektorille. Toisaalta kyllä siellä yksityiselläkin sektorilla tarvitaan yliopiston antamia valmiuksia. On toki monia aloja, joille ei mitään suoranaista koulutusta ole, mutta sitten löytyy aloja kuten laki ja talous, joissa koulutus on välttämätöntä. Lakimiehen täytyy tuntea oikeusjärjestelmä, pankin analyytikon täytyy hallita taloustieteen matemaattiset ja tilastolliset työkalut.
Tätä ei tietenkään pidä ymmärtää mustavalkoisesti niin, että kannattaisin pelkkiä testejä. Jos asteikolla 1-10 pelkkään testaamiseen perustuva yhteiskunta olisi 1 ja pelkkään signaloimiseen perustuva yhteiskunta olisi 10 niin tällä hetkellä olemme liian lähellä kymppiä. Ehdotan muutaman pykälän siirtymistä ykkösen suuntaan. Yhteiskunta saisi saman lopputuloksen huomattavasti halvemmalla.
Yksi asia Suomessa ja monissa muissakin Euroopan maissa on pielessä: ylempi korkeakoulututkinto on standardi, joka käytännössä vaaditaan joka alalla. Yhdysvalloissa taas kandi riittää. Syventävät opinnot ovat kuitenkin jo useimmilla aloilla selvästi tutkijaksi kouluttamista. Bolognan prosessi on vain muodollisesti ratkaissut ongelman, mutta käytännössä kandin asema on heikko muun muassa Suomessa.
"Melko harva akateemisen tutkinnon suorittanut pääsee käyttämään juuri niitä taitoja, joita kursseilla ja luennoilla opetettiin, " Lähde? (Oliko lähteesi MuTu vai HaRe?)