http://www.biovita.fi/uusi/articles.php?lang=fi&id=218
Ja d-vitamiinia vähintään 20µg / vrk
II-tyypin diabetes
ja VHH
9408
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tri Timo Kuuselan blogi: http://www.foorumi.info/hiilaritietoiset/ Sisältää paljon viestejä.
"Ja d-vitamiinia vähintään 20µg / vrk" Jos tarkoitat että LCHF vaatii lisäannoksen D vitamiinia niin haluaisin kuulla perustelusi asialle. terveisin
Luonnollinen d-vitamiinin lähde on auringonvalo. Sitä saa riittävästi vain osan vuodesta. Kala on käytännössä ainoa syötävä, jossa on d3-vitamiinia. Kasvipohjaiset d2-vitamiinit eivät ole läheskään niin tehokkaita kuin d3. Uusimpien tietojen mukaan ei näillä leveysasteilla saa tarpeeksi d-vitamiinia edes päivättäisellä kalan syönnillä. Sopivaksi saantimääräksi on arvioitu jopa 50 mikrogrammaa/vrk. D-vitamiinin puutos ei ole siis kiinni VHH-ruokavaliosta, vaan puutosta on kaikilla ruokavalioilla. Hyvää luettavaa asiasta Lääkelaitoksen Tabu-lehdessä 6/2009. D etelän hormoni ja pohjoisen vitamiini Ilari Paakkari http://www.nam.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/laakelaitos/embeds/TABU_6_2008.pdf "Taulukko 2. Matalan D-vitamiinin tasoon liittyviä sairauksia tai haittoja (41) Sairaus tai haitta Näytön vahvuus Osteoporoosi Kaatuilu (vanhukset) Tyypin I diabetes Syöpä Autoimmuunisairaudet Kohonnut verenpaine Ientulehdus MS-tauti Alttius infektioille/ Infektioiden vakavuus Nivelrikko = vahva näyttö mukaan lukien yksi tai useampia satunnaistettuja tutkimuksia = vahva ja toistettava useiden epidemiologisten tutkimuksien näyttö, mutta ei satunnaistettuja tutkimuksia / = näyttö vähemmän vakuuttava, mutta silti suuntaa antava"
Pitää paikkansa. Anostukset näyttävät vaihtelevan. Oma ptarkoitukseni on syksyllä aloittaa kuuri joka vastaa päivittäin muutamassa minuutissa saatavaa D vitamiini määrää. Sillä syksystä kevääseen ja sitten auringosta. terveisin
Vaikka nykyään vhh:lla syön terveellisemmin kuin koskaan aikaisemmin, tuo D-vitamiini jää kuitenkin liian matalalle. Virallisesti suositellut määrät ovat myös kovin alhaisia, joten ainakin minä otan suurempia annoksia kuin suositellaan (50µg/vrk). Myös kesällä. Olen ostanut D-vitamiinia myös läheisilleni, koska sen puute on vaikuttamassa monien sairauksien puhkeamiseen. Sitä ei Suomessa tunnuta tajuavan.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka suosittelee Diabetes -lehdessä 5/2009 D-vitamiinilisän nauttimista muulloin kuin kesäaikana. Määrästä ei ole mainintaa. Kesälläkään ei muuten välttämättä saa tarpeeksi D-vitamiinia, jos ei oleile ulkona klo 10 - 14 välillä vähintään puolta tuntia pari kertaa viikossa ainakin käsivarret ja sääret paljaana. Enemmästä auringonotosta ei ole D-vitamiinin saannin kannalta hyötyä.
Kerta toisensa jälkeen törmään vhh sivuilla ja keskustelissa seuraavan. Lainaus hilaritietoisten keskustelusta Ensinnäkin en ole niin kauhean kiinnostunut tuijottaman PELKKÄÄN glykeemiseen indeksiin. Niinpä esimerkiksi porkkana kuuluu päivittäiseen ruokavaliooni. Maa-artisokassa on hiilareita 8,2 g /100 g Palsternakassa 11,8 g Punajuuressa 6,9 g Porkkanassa 5,6 g Perunassa sen sijaan 17,6 grammaa, eikä juuri lainkaan kuitua. Näma tiedot filelistä: Näen kyllä mistä ylläolevat numerot on poimittu. http://www.fineli.fi/food.php?foodid=310&lang=fi http://www.fineli.fi/food.php?foodid=309&lang=fi http://www.fineli.fi/food.php?foodid=305&lang=fi http://www.fineli.fi/food.php?foodid=300&lang=fi http://www.fineli.fi/food.php?foodid=2033&lang=fi Missä väärinkäsitys. Kyllä minä elän energiajakautuman mukaan jolloin liukenevat hiilihydraatit mainituissa raakaineissa ovat aivan toista luokkaa kuin kirjoittajan listassa. terveisin
Olen myös törmännyt hiilaritietoset.net:ssä ainakin itselleni liian hiilaripitoisiin aineksiin. Hedelmien nauttiminen ei oikein sovi omaan VHH-ruokavaliooni. Avokado on ainoita poikkeuksia. Juurekset ovat raakoina yleensä paljon hitaammin imeytyviä kuin kypsennettyinä. Kannattaa huomioida tämäkin. Hiilaritietoisissa on joka tapauksessa selitetty hiilareiden rajoittamisen hyötyjä sekä tutkimusten pohjalta että omiin kokemuksiin perustuen. On otettava huomioon, että joukossa ilmeisesti suurin osa on ns. terveitä ihmisiä. Joissakin kirjoituksissa omasta mielestäni piilee ravintolisien tekstimainontaa. Tutkimustulokset joihin vedotaan eivät ole yleistettävissä siinä määrin kuin annetaan ymmärtää. Mielestäni Karppaajien ateriamatriisi antaa hyvän perustan asioille. http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Ateriamatriisi Tuossahan on jaottelu nautittavan vuorokautisen hiilarimäärän perusteella kolmeen ryhmään, joista voi katsoa itselleen sopivimman ohjeistuksen. Meitä diabeetikkoja asiassa auttaa myös verensokerimittari.
Lenkki oli hyvä koska en ole ennättänyt kyseisiin sivuihin tutustumaan. Keskustelusivuilla on kysymysmerkkejä kasaantunut. Dieetit ovat lähellä toisiaan mutta olennaisia eroja löytyy. Olen vähän varpaillani koska LCHF toimii minulle erittäin hyvin, tarkemmin sanottuna paremmin ja paremmin joka päivä vaikka olen ruvennut nostamaan hh määrää salaatissa. Ehkä selityksenä on se että käyttämäni kastike on ollut "ylimitoitettu". Paino on kuitenkin pudonnut hyvin ja olo on kuin nuorella leijonalla. Kirjoittelen Antti Heikkilälle ajatuksistani saadakseni hänen näkökantansa. Palataan astialle. terveisin