Elokuvateollisuus muuttunut?

mitä mieltä kirjoitti:

Tuntuu että elokuvissa käymisen luonne on muuttunut siitä mitä se oli vielä 90-luvulla. Itse olin silloin vielä aika nuori enkä siksi voi sanoa varmaksi seuraavia asioita mutta silti on sellainen käsitys että elokuvateollisuus on muuttunut. Tässä havaintojani: Miksei nykyään enää ison budjetin leffat floppaa kuten ennen? Renny Harlinin Kurkunleikkaajien saari oli aikoinaan todella kallis elokuva eikä leffassa ole mitään sen huonompaa kuin muissakaan Hollywood-leffoissa. Tietenkin kollektiivisesta huonosta itsetunnosta ja kateudesta kärsivät suomalaiset haukkuvat leffan vain koska se on Renny Harlinin ohjaama. Mutta isolla perspektiivillä katsoen leffassa ei ole mitään vikaa. Silti se floppasi pahasti. Kun Harlinin esimerkkiä vertaa nykypäivään, kaikki ison budjetin leffat kerää aina valtavat voitot vaikka ne haukuttaisiin arvosteluissa miten lyttyyn tahansa. Ennen, jos yleisö ja/tai kriitikot kritisoi jotain leffaa paljon, sen katsojaluvut jäivät pieniksi. Nykyään sillä ei tunnu olevan mitään väliä, vaan ison budjetin leffat tuottaa aina vähintään tyydyttävästi ellei sitten erinomaisesti. Onko elokuvissa kävijöiden määrä räjähtänyt 90-luvusta niin paljon että kohderyhmän rakenne on muuttunut? Eli niiden hyvää leffaa vaativien katsojien lisäksi osa kuluttajista käy joka tapauksessa katsomassa leffan kuin leffan koska heille elokuvan katsominen on kertakäyttöviihdettä joka unohdetaan heti lopputekstien alkaessa? Onko 90-luvun MTV-sukupolvi, jota on aina haukuttu keskittymis- ja arvostelukyvyn puutteesta, korvautunut vielä entistäkin voimakkaammin kertakäyttöviihteeseen tottuneella 2000-luvun sukupolvella, jonka ympärillä on ollut MTV:n lisäksi Internet? Goldeneye oli vuonna 1995 ensimmäinen James Bond-elokuva vuosiin sitten 80-luvun lopun. Odotukset ja paineet elokuvaa kohtaan olivat luonnollisesti korkealla koska 007:n rooliin oli palkattu uusi näyttelijä ja lisäksi jännitettiin sitä, kiinnostaako uutta yleisöä enää niin "vanha" juttu kuin 007. Goldeneyehän oli käsittääkseni melkoinen kassamenestys ja se takasi Bond-elokuvien sarjalle elinvoimaisen jatkon. Kun Daniel Graig astui Bondin rooliin 2000-luvulla, useat kritisoivat voimakkaasti rooliin valittua näyttelijää vääräksi valinnaksi, Bondin kun pitäisi kirjojen perusteella olla tumma ja pitkä kun Graig on vaalea ja lyhyt. Silti kaksi Graigin tähdittämää Bond-elokuvaa ovat tahkonneet valtavat voitot. Mielipidehän tämäkin tietysti on, mutta mielestäni Graigin Bondeista puuttuu lähes kaikki se, joka kuuluu Bond-elokuviin. Aiemmat Bond-näyttelijät toivat aina omanlaisensa leiman salaisen agentin rooliin, mutta silti niissä oli jotain yhteistä ja ennenkaikkea jotain sellaista, joka teki Bondin hahmosta sympaattisen. Graigin Bond on täysin epäsympaattinen, yhden ilmeen kylmä tappokone joka ei muistuta ollenkaan aiempia Bondeja. Tuottajat ovat selvästi halunneet ottaa eroa tutuista Bond-kliseistä, mutta mitä sellaisesta Bond-elokuvasta jää jäljelle, josta poistetaan kaikki Bondin tutut ainekset? Vastaus: Ison budjetin toimintaelokuva. Miten on mahdollista että Graigin Bondit, joissa ei enää ole mitään samaa kuin vanhoissa Bondeissa, voi menestyä niin hyvin? Olen varma, että jos samaa temppua olisi yritetty Pierce Brosnanin kohdalla 90-luvulla, se ei olisi mennyt läpi ja elokuvasarja olisi kokenut kovan kolauksen. Ihmiset olisivat kritisoineet, "Eihän tässä elokuvassa ollut mitään Bondin tunnusmerkkejä!"

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä