Yksinkertainen kysymys teille, jotka puolustatte nykyistä yksityisautoilun näivettämistä Suomen pääkaupungin (ja mikäettei muidenkin kaupunkien) keskusta-alueilla:
Miten aiotte ratkaista sen, että nykykehitys vie palvelut 'kehäteiden' varsille, koska yrityksillä on siellä liikenneyhteyksien myötä myös paremmat toimintaedellytykset? Samaan aikaan keskusta-alueen palveluiden edellytykset heikkenevät koska enenevä osa 'autoilevasta kansanosasta' on pois heidän kaupoistaan/palveluistaan.
Onko Teillä tähän joku toimintasuunnitelma vai kuinka?
Miten aiotte ratkaista sen, että nykykehitys vie palvelut 'kehäteiden' varsille, koska yrityksillä on siellä liikenneyhteyksien myötä myös paremmat toimintaedellytykset? Samaan aikaan keskusta-alueen palveluiden edellytykset heikkenevät koska enenevä osa 'autoilevasta kansanosasta' on pois heidän kaupoistaan/palveluistaan.
Onko Teillä tähän joku toimintasuunnitelma vai kuinka?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomessa on vain kaksi kuntaa, jotka edes yrittävät saada nykymenoon jotain järkeä. Espoo kaavoituspolitiikalla ja Helsinki rajoittamalla yksityisautoilua. On hyvä tiedostaa, että rajatulla (maapallo) alueella jatkuva kasvu on mahdotonta!
Nykymenolla siis tarkoitat mitä? Itse nimenomaan näen nykymenon johtavan joko keskusta-alueen monialaiseen näivettämiseen tai vaihtoehtoisesti saastumiseen ja entistä pahempaan ruuhkautumiseen. Visionahan näillä autottomien keskustojen puolustajilla on arkkitehtien mainoskuvien piirrosvisioiden mukaiset aurinkoiset keskustapromenadit, joilla iloiset kauniit ihmiset käyskentelevät autereiset autottomat maisemat taustallaan. Totuushan ei välttämättä tule olemaan ihan näiden 'visioiden' mukainen. Aina tulee olemaan alueella asuvien ihmisten autoilua, liikkeiden huoltoajoa, katualueiden kunnossapitoa yms. autoilla tai vastaavilla laitteilla hoituvaa liikennettä, jota varten täytyy säilyttää mahdollisuus autoiluun. Ilmeisesti taksi ja bussiliikennettäkään ei olla ihan lähiaikoina lopettamassa?
Helsingin keskustan nopeusrajoituksia tiputtamalla en usko (Relluviitosen tavoin) pystyttävän vaikuttavan maailmanlaajuiseen kasvuun. Jos sillä jotain saadaan aikaan, niin lisääntynyttä melu/pöly/pakokaasusaastetta keskustaan, lisääntyneen ruuhkautumisen myötä stressaantumista sekä turhautumisesta aiheutuvaa kasvavaa liikennesäännöistä piittaamattomuutta. Jos toki on mahdollista sekin, että muutoksen myötä joku tilanteesta hyötyy esimerkiksi lievemmällä loukkaantumisasteella, niin varmaa on se, että muutoksella saadaan aikaan KAIKKIA liikkujia ja alueella asuvia koskettava JOKAPÄIVÄINEN haitta. Todennäköistä, tai ehkä paremminkin varmaa on se, että muutoksella saatu terveydellinen 'hyöty' liikenneturvallisuuden mahdollisesti parantuessa nollautuu muutoksesta aiheutuvista haitoista esim. saasteiden ja ruuhkautumisesta aiheutuvan stressin määrän lisääntymisestä.
Helsingin keskusta on rajattu alue ja niin on itseasiassa maapallokin. Jo vuosia sitten tehtiin Helsingissa ulkopaikkakuntalaisten pysäköinnnin maksaminen kadunvarsilla lähes mahdottomaksi. Ja Espoo taas on Suomen ainoa kunta, jossa on edes yritetty kaavoituksella ryhmittää työ- ja asuinpaikat tukemaan toisiaan.
Todennäköisesti yritykset sijoittuvat niin, että asiakkaat voivat käyttää niiden palveluja. Jos henkilöautoliikenne vähenee, myös hypermarketit vähenevät ja lähikaupat lisääntyvät. Nythän suunta on vielä toisinpäin.