Olisikohan täällä ketään joka osaisi sanoa matikan merkityksestä pääsykokeissa. En lukenut pitkää matikkaa ja pitkän matikan kahlaaminen läpi yksin tuntuu aika toivottamalta. En lukenut pitkää fysiikkaa enkä kemiaa, mutta ne pystyn opiskelemaan itsekin läpi, ja olenkin pääsääntöisesti jo opiskellut. Matikkaa osaan sen verran, että pärjään fysiikan ja kemian laskuissa (siis tyyliin kaksi- ja kolmiulotteiset vektorit ja yhden/kahden muuttujan 1-3. asteen yhtälöt on halussa kyllä), mutta geometriat ja derivoinnit tms on aika hukassa.
Lyhyt matikka meni lukiossa varsin huonosti kun ei kiinnostanut, ja sen matikan mitä osaan olen oppinut nimenomaan fysiikasta. Fyssan ja kemian kanssa ongelmaa ei ole, mutta tosiaan onko pääsykokeessa tuon pidemmälle meneviä laskuja jotka edellyttävät koko pitkän matikan lukemista?
Matikan merkitys lääkikseen pyrittäessä?
Taas yksi pyrkyri
9848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
suuri tuolla matikalla. Hyvä matikan osaaminen parantaa loogista päättelykykyä, ongelmanratkaisutaitoja ja antaa täten onnistumisen mahdollisuuden kokeessa. Kokeessa pärjää vuodesta toiseen matikassa lahjakkaat. that´s the fact.
Siis en ole matikassa suinkaan lahjaton, olenhan oppinut fysiikassa tarvittavan matikan ominpäin. Fysiikassa olen kyllä lukiotasoa huomattavasti edistyneempi ja kemiassa varmasti aivan samalla tasolla kuin lukiossa pitkän kemian lukeneet. Minulla on myös opintojen johdosta hyvä laskurutiini molemmista. Kyse onkin nyt lahjakkuutta enemmän siitä, että en osaa kaikkia pitkän matikan osa-alueita. Minun ei ole tarvinnut fysiikan tai kemian vuoksi opiskella kuin about niiden kannalta perusjutut. Sen sijaan lukion pitkä matikka tarjoaa aika paljon muutakin joista ei ole lukiotason (tai vähän edistyneemmänkin) fysiikan ja kemian kannalta järkyttävästi hyötyä. Eli siis mietin onko kokeessa puhtaasti fysiikan ja kemian laskuja vai onko ihan puhtaasti matematiikan laskuja (jos niin minkänlaisia?). Matemaattinen lahjakkuus ja matikan kaikkien osa-alueiden osaaminen ei ole sama asia. Lähinnä siksikin kyselen, että inhoan ajatusta matikan opiskelusta koska matikka on minulle vain fysiikan ja kemia työväline. Sen itseisarvoinen opiskelu on ällöttävä ajatus ja innostuin siitä vasta myöhemmin kun tajusin sitä tarvitsevani fysiikassa. Matematiikka ei ole minulle suinkaan vaikeaa mutta se ei vaan kiinnosta muuten kuin fysiikan työkaluna.
Terveyskeskuslääkärin virassa et tarvitse muita taitoja kuin kirjojen selaamista ja tietokoneen käyttötaitoa. Koulussa opittu nippelitieto ja taito katoaa ensimmäisen töissä olo vuoden aikana. Tästä lähtien löydät tiedot kirjoista ja tietokoneelta, jos tilanne sitä vaatii, esim tavanomaisista sairauksista poikkeavissa tilanteissa, mutta näitä tilanteita tule kerran 3 kuukaudessa. Yleensä kysymyksessä on tavanomaisia nuha, haavat sairauksia ja mittaamista. Lähete ylensä erikoislääkärille, joka taas tietää ainoastaan erikoistumisalastaan ja kaikki lääkiksessä opittu on unohdetu. Pääsykokeet tulevat olemaan vaikeinta mitä tulet kohtaamaan lääkäriksi projektissa.
...kokemuksen syvä rintaääni puhuu. Vai olisiko mahdollisesti näin, että yleislääkärin työ on oikeastaan yksi vaativimmista, koska siinä toimitaan ensimmäisenä hoitoketjussa ja siinä pitäisi periaattessa bongata joka ikinen vaiva ja hoitaa/ohjata eteenpäin potilaat sen mukaan.
Terveydenhoitajilla on aivan samanlainen työpaivä kuin lääkäreillä. Siinä saa olla moniosaaja, kun joutuu olla tekemisissä laaja-alaisesti lääketieteen kanssa.
terveydenhoitajilla on paska palkka verrattuna lääkäreihin.
"terveydenhoitajilla on paska palkka verrattuna lääkäreihin." Hyvä että tavoitit olennaisen tästä keskustelusta... Hus, lukemaan Galenosta kakara
Niin, tähän toiseen keskusteluun, jossa medisiinarit on leimattu kusipäiksi. Tuntuu lähinnä, että ne täällä palstalla roikkuvat erikoislääkärit (=galenosta lukevat abit) on niitä ääliöitä. Ei ainakaan meidän kurssilla ole pahemmin mitään nirppanokka-kermaperse-assholeja.
Mullakaan ei ole pitkää matematiikkaa taustalla, eikä fysiikkaa tai kemiaa ollenkaan. Opiskelin vaadittavat tiedot kustakin aiheesta preppauskurssin ohella. Eli ne mitä Galenoksessa käsitellään pitää osata, muuta matematiikka ei tarvitse miettiä. Käytä siis aikasi paremmin kuin pitkän matematiikan kahlaukseen. Lääkiksessä niitä ei todellakaan enää tartte. Ja kuten ketjussa aiemmin todettiin, pääsykoe on tiukin paikka; muu menee helpommin. Nii, ja pääsin ekalla yrityksellä sisään.