Jos rahan määrä pidetään vakiona, niin eikö silloin inflaatio lopu ja siirrytä deflaation puolelle? Deflaatioprosenttiksi muodostuisi talouden tuottavuuden nousuprosentti.
Deflaatiolla pelotellaan, vaikka mielestäni se on paljon parempi kuin inflaatio. En siirrä nytkään kännykän ostoani, vaikka tiedän saavani vuoden päästä halvemmalla paremman. Ruokaakin on pakko syödä tänään. Entäs isommat ostokset esim. talo? Jos sen hinta pikkuhiljaa laskisi kauanko odottelisin? Pari vuotta? Viisi vuotta? kymmenen vuotta? Tuskin kovin kauaa, jos haluaisin tässä elämässä asua talossa.
Eli pikku deflaatio ei siirtäisi ostopäätöksiä loputtomiin ja siis vähentäisi taloudellista toimeliaisuutta. Päin vastoin olisi mukava paiskia töitä tietäen että palkaksi saadun rahan arvo vain pikkuhiljaa kasvaisi. Töitä siis kannattaa paiskia.
Olenko väärässä, niin väärässä?
Deflaatio on talouden
normaali tila.
201670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
väestön ja kulutuksenkin määrä vakiinnuttaa..?
mites toi liittyy asiaan?
Tekisitkö investointeja jos saisit täysin riskittömästi keskimääräisen talouden tuottavuuden vain pitämällä käteistä?
Pakkohan yritysten on investoitava tuotantolaitteisiinsa myös deflaation aikana jos meinaa yritystoimintaa harjoittaa. Ja jos lähes kaikki firmat lopettaisivat investoinnit ja pitäisivät vain käteistä, niin kohta tuotteita saisi ulos vain ne jotka ovat pitäneet tuotantokoneistonsa investoimalla kunnossa. He tietenkin pystyisivät hinnoittelemaan tuotteensa siten että voittoa kyllä tulisi, kilpailijoiden tuhotessa omaa kilpailukykyään pitämällä vain rahaa kourassaan. Markkinat hakeutuu aina tasapainoon.
Teoriassa olet oikeassa, mutta kysymyksenasettelu on väärä ja pohjimmiltaan moraaliton. Jotta rahakanta voitaisiin pitää vakaana, on rahatalouden oltava valtion tai keskuspankkien johtama; tällöin talous, eikä siis ihminen voi olla vapaa.
Keskusjohtoinen rahatalous on syvästi naimisissa sota-, tai sosialivaltion kanssa, koska ne eivät pysty rahoittamaan toimintaansa yksin verovaroin. Rahan vapauttaminen merkitsee sitä, että valtio menettää valtansa.
Vapaa raha merkitsee taas sitä, että todennäköisesti talous siirtyy käyttämään jalometalleja rahana, mikä merkitsee puolestaan jatkuvaa rahakannan (luonnollista) kasvua kaivostoiminnan seurauksena.
RFID-siru joka kolikon sisälle, ja jos sitä ei ole, kolikko ei kelpaa kauppoihin ja pankkeihin. Näin voidaan valvoa metallipohjaista rahaa. Ihmiset voivat toki vaihtaa arvoa keskenään vanhoilla kolikoilla joissa ei ole RFID-sirua.
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2009/07/31/kunnon-deflaatioon-viela-matkaa/200917436/12
Harmi vain että deflaatio johtuu lamasta, eikä rahamäärän vakioimisesta.
Kultakantaan siirtyminen ratkaisisi inflaatio ongelman.
selventää kultakantaa ja erityisesti, että miten se järjestettäisiin käytännössä.
tämä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kultakanta
käytännössä palautettaisiin Suomeen?
Ensin ostetaan kultaa ja sitten painetaan seteleitä.
Vissiin näin tai en minä tiedä.
Rivikansalainen ottaa lattialankkujen alta kilon kultaharkon ja vie sen suomen pankkiin ja saa esim. 10000 markkaa. Jos rivikansalainen tahtoisi kultansa takaisin hän kiikuttaisi pankkiin saman summan ja saisi kilon kultaa.
Tottapuhuen en tiedä kuinka kultakantaan siirrytäisiin.
kaikilla euroillaan ostaa kultaa ja viedä ne Suoman pankkiin ja saisi taas oikeaa rahaa tilalle. Siis rahaa jonka arvo nousisi. Kullan hinta kun on pääsääntöisesti aina pitkällä aikavälillä noussut.
EKP:n tavoite on euron parin prosentin inflaatio. Eli on tavoite köyhdyttää rahan omistajaa pikku hiljaa ja se on väärin se.
Eli ei muuta kuin oma valuutta takaisin kulta kannassa.
Selkeintä olisi että itse raha olisi oikeaa materiaalia. Tällöin vältyttäisiin siltä että rahan liikkeelle laskija voisi väittää esim. kultaa olevan kassaholveissa rahamäärää vastaava määrä, vaikka niin ei olisi.
Fyysinen kulta on pehmeää ja ei sovellu normaaliin kolikkokäyttöön. Lisäksi se on liian arvokasta pikku ostoksiin. Kultakolikoilla/harkoilla voitaisiin tehdä isompia ostoksia. Sen sijaan normaaliin arkikäyttöön sopisi hopeakolikot. Troy-unssi (31,1034768 grammaa) hopeaa on 19,87 dollaria, joten eri painoiset hopeakolikot sopisivat hyvin normaaleihin ostoksiin.
Jos minulla olisi kilon kultaharkko niin vaihtaisinkohan sen paperilappuihin?
"Jos rahan määrä pidetään vakiona, "
Rahan määrää ei pidetä vakiona, vaan rahan kokonaismäärä rahankierrossa kasvaa koko ajan, eli seteleitä painetaan lisää
http://en.wikipedia.org/wiki/Money_supply
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Euro_money_supply_Sept_1998_-_Oct_2007.jpg
rahan määrä kasvaa, mutta niin nousee myös BKT muutaman prosentin vuosittain, näiden suhteesta määräytyy inflaatio
Varmastikin on tarkoitettu sanoa että jos rahan määrä pidettäisiin vakiona.
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen on että hyvin toimivassa taloudessa deflaatio (rahan arvon nousu) on normaali kehityssuunta, jos rahan määrä pidetään vakiona.
http://en.wikipedia.org/wiki/Money_supply
That equation rearranged gives the "basic inflation identity":
%ΔP = %ΔM + %ΔV - %ΔQ
P is the average price of all the goods and services sold during the year. Inflation (%ΔP)
M is the total dollars in the nation’s money supply. The rate of money growth (%ΔM)
V is the number of times per year each dollar is spent. The change in velocity (%ΔV) =0,
Q is the quantity of assets, goods and services sold during the year. The rate of output growth (%ΔQ)
%ΔP = Inflaatio prosentti
%ΔM = Rahan määrän vuotuinen muutos
%ΔV = 0, voidaan jättää huomiotta
%ΔQ = GDP:n muutos prosentti
Yksinkertaistettuna
Inflaatio[%] = Rahan määrän muutos - GDP:n kasvuprosentti
Eli koska toimivassa taloudessa GDP kasvaa, inflaatio on negatiivinen, jos rahan määrä on vakio. Eli normaalisti rahan arvo nousee.
Vaikka rahaa painetaan tietty määrä joka vuosi, se ei tarkoita että rahan arvo laskee. Jos rahaa painetaan huomattavasti enemmän kuin GDP nousee, silloin rahan arvo laskee.
"The most important thing to remember is that inflation is not an act of God; inflation is not a catastrophe of the elements or a disease that comes like the plague. Inflation is a policy." (Ludwig von Mises, "Economic Policy")