Mielenkiintoin juttu häivetekniikasta

Siellä näköjään pystyy kommentoimaan vaikka ei olis porukassa mukana. Ehkä ne ottaa kritiikkiäkin vastaan?

moka oli, kun ei sattunut silmään?

mikä se kirjoitti:

moka oli, kun ei sattunut silmään?

En tiedä mistä aikaisempi puhui mutta itse ainakin huomasin että siellä väitetään ionisoidun ilman olevan plasmaa, niin se ei siis ole, plasma on kaasua joka on kuumennettu vähintään 1700 asteen lämpötilaan (riippuen aineesta) joskin kaasu ionisoituu samalla, mutta ionisoitu ilma on ihan eri asia ja sitä voi tuottaa ilman kuumennusta. Plasma on yksi aineen olomuodoista. Muut ovat kiinteä, nestemäinen, kaasu ja Bosen-Einstein kondensaatti. No en jaksanut lukea pidemmälle niin en tiedä onko siellä lisää

minä voin ainakin yhden kirjoitti:

En tiedä mistä aikaisempi puhui mutta itse ainakin huomasin että siellä väitetään ionisoidun ilman olevan plasmaa, niin se ei siis ole, plasma on kaasua joka on kuumennettu vähintään 1700 asteen lämpötilaan (riippuen aineesta) joskin kaasu ionisoituu samalla, mutta ionisoitu ilma on ihan eri asia ja sitä voi tuottaa ilman kuumennusta. Plasma on yksi aineen olomuodoista. Muut ovat kiinteä, nestemäinen, kaasu ja Bosen-Einstein kondensaatti. No en jaksanut lukea pidemmälle niin en tiedä onko siellä lisää

...Mikäli vieraan sivilisaation lentolaitteet hyödyntävät liikkuessaan sähkömagnetismia (esim. magnetohydrodynamiikkaa), jossa esiintyy plasmaa, saattaisi tämä myös osin selittää tutkassa näkymättömyyden... Eihän tuossa ilmasta mitään puhuttu. Taisi kyseinen kohta mennä ohi silmien kun hätäisesti luin.

minä voin ainakin yhden kirjoitti:

En tiedä mistä aikaisempi puhui mutta itse ainakin huomasin että siellä väitetään ionisoidun ilman olevan plasmaa, niin se ei siis ole, plasma on kaasua joka on kuumennettu vähintään 1700 asteen lämpötilaan (riippuen aineesta) joskin kaasu ionisoituu samalla, mutta ionisoitu ilma on ihan eri asia ja sitä voi tuottaa ilman kuumennusta. Plasma on yksi aineen olomuodoista. Muut ovat kiinteä, nestemäinen, kaasu ja Bosen-Einstein kondensaatti. No en jaksanut lukea pidemmälle niin en tiedä onko siellä lisää

"siellä väitetään ionisoidun ilman olevan plasmaa, niin se ei siis ole," Vaan kun on. "Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja ioneista. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. sähkömagnetismi)." http://fi.wikipedia.org/wiki/Plasma

mikä se kirjoitti:

moka oli, kun ei sattunut silmään?

muuten asiantuntevassa kirjoitksessa. "Perinteisesti häiveteknologia on suunniteltu tietylle SM-taajuusalueelle, jolloin esimerkiksi alle kahden gigahertsin taajuudella toimivat tutkat voivat havaita kohteita häivetekniikasta huolimatta. Pienellä taajuudella tosin taajuus kärsii niin paljon, että kohdetta ei voida tunnistaa, eikä esimerkiksi ohjusta voida laukaista." Pienellä taajuudella ei taajuus, eikä edes erottelutarkkuus, jota varmaan tarkoitettiin, kärsi. Tutkalla ei muutenkaan kyetä tunnistamaan kohdetta (toisiotutkalla l.transponderilla tietysti, mutta se perustuu siihen, että kohde vastaa ja syöttää tietonsa.) Ohjus kyllä voidaan laukaista. Ohjukseen vaan ei pystytä rakentamaan 2 GHz tutkahakupäätä, koska tietyt komponentit ovat kooltaan kääntäen verrannollisia taajuuteen. Ei mahdu IT-ohjukseen.

Mistähän johtuu kirjoitti:

muuten asiantuntevassa kirjoitksessa. "Perinteisesti häiveteknologia on suunniteltu tietylle SM-taajuusalueelle, jolloin esimerkiksi alle kahden gigahertsin taajuudella toimivat tutkat voivat havaita kohteita häivetekniikasta huolimatta. Pienellä taajuudella tosin taajuus kärsii niin paljon, että kohdetta ei voida tunnistaa, eikä esimerkiksi ohjusta voida laukaista." Pienellä taajuudella ei taajuus, eikä edes erottelutarkkuus, jota varmaan tarkoitettiin, kärsi. Tutkalla ei muutenkaan kyetä tunnistamaan kohdetta (toisiotutkalla l.transponderilla tietysti, mutta se perustuu siihen, että kohde vastaa ja syöttää tietonsa.) Ohjus kyllä voidaan laukaista. Ohjukseen vaan ei pystytä rakentamaan 2 GHz tutkahakupäätä, koska tietyt komponentit ovat kooltaan kääntäen verrannollisia taajuuteen. Ei mahdu IT-ohjukseen.

Yritän parhaani mukaan vastata tuohon "mokaan". Tutkan tehtävät: - Määrittää maailn etäisyys. - Selvittää maalin suunta. - Paikantaa maalin sijainti etäisyyden ja suunnan perusteella. - Määrittää maalin korkeus elevaatiokulman ja etäisyyden avulla. - Arvioida maalin nopeus etäisyyden ja suunnanmuutoksen perusteella tai tutkakaiun dopplertaajuuden avulla. - Määrittää maalin koko ja keskeiset muototekijät. - Tunnistaa maali. Tutkan yksi tärkeitä ominaisuuksia on kyetä havaitsemaan pieniä liikkuvia kohteita. Toisaalta taas tarkkuuteen vaikuttaa antennin keilanleveys, joka on verrannollinen taajuuteen. HF-alueella (3-30 MHz) erottelykyky ja mittaustarkkuus ovat aivan... huonot. Kantama tosin on pitkä. VHF-UHF (130 - 300 MHz, 300 - 3000 MHz) alueiden tutkissa on suuri kantama, ja sen lisäksi vielä horisontin yläpuolinen kantama. Erottelyky on kyllä valittettavasti huono tai keskimääräinen. Tällä taajuusalueella ei kuitenkaan ole sään haittoja paitsi L-alueella jonkin verran (1-2 GHz), jossa erottelokyky on keskimääräinen. Tarkkuus on vielä keskimäärinen S-alueellakin (2-4 GHz). Tällä taajuusalueella myös sään haitat tuntuvat kovassa vesi- ja lumisateessa. C-alueella (4-8 GHz) päästään jo hyvään tarkkuuteen, mutta kovassa vesisateessa sään haitat ovat tuntuvia. X-alueella (8-12 GHz) on myös hyvä tarkkuus ja kantama kirkkaalla ilmalla seurantakäytössä. Sateessa lyhyt kantama. Taajuuden valintaan vaikuttaa se, että sadevaimennus on verrannollinen toiseen potenssiin taajuuksilla 6-40 GHz. Sadepisaroiden ja muiden partikkeleiden tutkapoikkipinta-ala on likimain verrannollinen taajuuden neljänteen potenssiin suurimmalla osalla mikroaaltoaluetta. Siinä olet ihan oikeassa että hakupää, joka toimii esimerkiksi 94 GHz taajuudella tarvitsee pienen antennin. Taajuuden lisäksi komponenttien kokoon vaikuttaa lähetysteho, mikä hakupäässä on esimerkiksi 10-20 W. Tuossa lainaamassasi kohdassa oli lähteenä wikipedian Stealth-teknologiaa käsittelevä artikkeli. "However, low-frequency radar is limited by lack of available frequencies which are heavily used by other systems, lack of accuracy given the long wavelength, and by the radar's size, making it difficult to transport and making for an easy target. A long-wave radar may detect a target and roughly locate it, but not identify it, and the location information lacks sufficient weapon targeting accuracy." http://en.wikipedia.org/wiki/Low-frequency_radar Puolustusvoimien sivuilta löytyy myös tietoa tutkista. "MSTAR-tutkalla voidaan havaita, valvoa, paikantaa ja tunnistaa liikkuvia kohteita sekä johtaa oman tykistön ja kranaatinheittimistön tulta." http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00022.dsp

old_profile_25608 kirjoitti:

Yritän parhaani mukaan vastata tuohon "mokaan". Tutkan tehtävät: - Määrittää maailn etäisyys. - Selvittää maalin suunta. - Paikantaa maalin sijainti etäisyyden ja suunnan perusteella. - Määrittää maalin korkeus elevaatiokulman ja etäisyyden avulla. - Arvioida maalin nopeus etäisyyden ja suunnanmuutoksen perusteella tai tutkakaiun dopplertaajuuden avulla. - Määrittää maalin koko ja keskeiset muototekijät. - Tunnistaa maali. Tutkan yksi tärkeitä ominaisuuksia on kyetä havaitsemaan pieniä liikkuvia kohteita. Toisaalta taas tarkkuuteen vaikuttaa antennin keilanleveys, joka on verrannollinen taajuuteen. HF-alueella (3-30 MHz) erottelykyky ja mittaustarkkuus ovat aivan... huonot. Kantama tosin on pitkä. VHF-UHF (130 - 300 MHz, 300 - 3000 MHz) alueiden tutkissa on suuri kantama, ja sen lisäksi vielä horisontin yläpuolinen kantama. Erottelyky on kyllä valittettavasti huono tai keskimääräinen. Tällä taajuusalueella ei kuitenkaan ole sään haittoja paitsi L-alueella jonkin verran (1-2 GHz), jossa erottelokyky on keskimääräinen. Tarkkuus on vielä keskimäärinen S-alueellakin (2-4 GHz). Tällä taajuusalueella myös sään haitat tuntuvat kovassa vesi- ja lumisateessa. C-alueella (4-8 GHz) päästään jo hyvään tarkkuuteen, mutta kovassa vesisateessa sään haitat ovat tuntuvia. X-alueella (8-12 GHz) on myös hyvä tarkkuus ja kantama kirkkaalla ilmalla seurantakäytössä. Sateessa lyhyt kantama. Taajuuden valintaan vaikuttaa se, että sadevaimennus on verrannollinen toiseen potenssiin taajuuksilla 6-40 GHz. Sadepisaroiden ja muiden partikkeleiden tutkapoikkipinta-ala on likimain verrannollinen taajuuden neljänteen potenssiin suurimmalla osalla mikroaaltoaluetta. Siinä olet ihan oikeassa että hakupää, joka toimii esimerkiksi 94 GHz taajuudella tarvitsee pienen antennin. Taajuuden lisäksi komponenttien kokoon vaikuttaa lähetysteho, mikä hakupäässä on esimerkiksi 10-20 W. Tuossa lainaamassasi kohdassa oli lähteenä wikipedian Stealth-teknologiaa käsittelevä artikkeli. "However, low-frequency radar is limited by lack of available frequencies which are heavily used by other systems, lack of accuracy given the long wavelength, and by the radar's size, making it difficult to transport and making for an easy target. A long-wave radar may detect a target and roughly locate it, but not identify it, and the location information lacks sufficient weapon targeting accuracy." http://en.wikipedia.org/wiki/Low-frequency_radar Puolustusvoimien sivuilta löytyy myös tietoa tutkista. "MSTAR-tutkalla voidaan havaita, valvoa, paikantaa ja tunnistaa liikkuvia kohteita sekä johtaa oman tykistön ja kranaatinheittimistön tulta." http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/00022.dsp

"- Määrittää maalin koko ja keskeiset muototekijät.
- Tunnistaa maali."

Mikä nykytutka pystyy tuohon. Ei mikään.


"...antennin keilanleveys, joka on verrannollinen taajuuteen."
Osittain oikein. Verrannollinen taajuuteen ja antennin kokoon. On kyseessä sitten vanha kunnon paraboli, tai nykyinen 3D aktiiviantenni. Pienellä taajuudella sama keilaleveys vaatii isomman antennin.

"...sen lisäksi vielä horisontin yläpuolinen kantama. " Tarkoitit kai "ylihorisontin" Lähinnä VHF-taajuuksilla toimivat älyttömällä pulssiteholla lähettävät tutkat ovat toimineet ennakkovaroitusjärjestelminä -70 luvulla suurvalloilla. Radiohorisontin takaa tulevat kaiut ovat perustuneet lähinnä sirontaan. Pulssitehot jopa useita kymmeniä megavatteja. Suunta ja etäisyystieto hyvin heikko.


"C-alueella (4-8 GHz) päästään jo hyvään tarkkuuteen, mutta kovassa vesisateessa sään haitat ovat tuntuvia."
I Lindell: Radioaaltojen eteneminen esittää vesisateen merkityksen kasvavan vasta n. 10 GHz taajuuksilla. Mikä on lähteesi?

Valvontatutkat (vanhat parabolit) toimivat S- tai C-alueella. Niiden keilaleveys saadaan riittävän kapeaksi kasvattamalla antennin mittoja. Parabolin G= pii kertaa peilin halkaisija jaettuna aallonpituudella ja koko roska toiseen. Sitten kun se kerrotaan vielä valaistusfunktiolla saadaan vahvistus ja sitä kautta keilaleveys.

Erotteluun vaikuttaa toisena tekijänä pulssin pituus. 150 m/us on tutkamulkkujen valonnopeus. Jos ekamaalin takareuna ja tokamaalin etureuna menevät päällekkäin, ei tutka eroita maaleja etäisyyssuunnassa. Tutka vaatii jumalattomia lähetystehoja. Lyhyt pulssi tarkoittaa hyvää etäisyyserottavuutta, mutta vähän tehoa. Siirtolinja on mitoiltaan ja myös tehonkestoltaan kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Korkea taajuus- pieni teho. 3,2 GHz- 4,9 GHz -> 1,6 - 2.2 MW. 8-12,5 GHz 0.2 - 0.3 MW pulssiteho. (ihan piti luntata. ei enää muista) Johtuu aaltoputken mitoista ja sitä kautta läpärikestävyydestä.

Vastaanotin tarvii maalin hiffaamiseen keskimääräistä tehoa. Kompanderi/ekspanderilla pulssia voidaan kompressoida vastaanottimessa ja näin saada näennäisesti lyhyellä pulssilla herkkä etäisyyserottelukyky. Perustuu lähetettävän pulssin taajuus sviippaukseen.

En viitsi jatkaa MTI:sta ja PRF:n haroituksesta.
Halusin vaan kertoa, että moka mikä moka. Selitys oli aivan liian yksinkertainen ja antoi virheellisen kuvan. Paikkauksesi ei ollut paljoa sen parempi.

mutkatulkku kirjoitti:

"- Määrittää maalin koko ja keskeiset muototekijät.
- Tunnistaa maali."

Mikä nykytutka pystyy tuohon. Ei mikään.


"...antennin keilanleveys, joka on verrannollinen taajuuteen."
Osittain oikein. Verrannollinen taajuuteen ja antennin kokoon. On kyseessä sitten vanha kunnon paraboli, tai nykyinen 3D aktiiviantenni. Pienellä taajuudella sama keilaleveys vaatii isomman antennin.

"...sen lisäksi vielä horisontin yläpuolinen kantama. " Tarkoitit kai "ylihorisontin" Lähinnä VHF-taajuuksilla toimivat älyttömällä pulssiteholla lähettävät tutkat ovat toimineet ennakkovaroitusjärjestelminä -70 luvulla suurvalloilla. Radiohorisontin takaa tulevat kaiut ovat perustuneet lähinnä sirontaan. Pulssitehot jopa useita kymmeniä megavatteja. Suunta ja etäisyystieto hyvin heikko.


"C-alueella (4-8 GHz) päästään jo hyvään tarkkuuteen, mutta kovassa vesisateessa sään haitat ovat tuntuvia."
I Lindell: Radioaaltojen eteneminen esittää vesisateen merkityksen kasvavan vasta n. 10 GHz taajuuksilla. Mikä on lähteesi?

Valvontatutkat (vanhat parabolit) toimivat S- tai C-alueella. Niiden keilaleveys saadaan riittävän kapeaksi kasvattamalla antennin mittoja. Parabolin G= pii kertaa peilin halkaisija jaettuna aallonpituudella ja koko roska toiseen. Sitten kun se kerrotaan vielä valaistusfunktiolla saadaan vahvistus ja sitä kautta keilaleveys.

Erotteluun vaikuttaa toisena tekijänä pulssin pituus. 150 m/us on tutkamulkkujen valonnopeus. Jos ekamaalin takareuna ja tokamaalin etureuna menevät päällekkäin, ei tutka eroita maaleja etäisyyssuunnassa. Tutka vaatii jumalattomia lähetystehoja. Lyhyt pulssi tarkoittaa hyvää etäisyyserottavuutta, mutta vähän tehoa. Siirtolinja on mitoiltaan ja myös tehonkestoltaan kääntäen verrannollinen aallonpituuteen. Korkea taajuus- pieni teho. 3,2 GHz- 4,9 GHz -> 1,6 - 2.2 MW. 8-12,5 GHz 0.2 - 0.3 MW pulssiteho. (ihan piti luntata. ei enää muista) Johtuu aaltoputken mitoista ja sitä kautta läpärikestävyydestä.

Vastaanotin tarvii maalin hiffaamiseen keskimääräistä tehoa. Kompanderi/ekspanderilla pulssia voidaan kompressoida vastaanottimessa ja näin saada näennäisesti lyhyellä pulssilla herkkä etäisyyserottelukyky. Perustuu lähetettävän pulssin taajuus sviippaukseen.

En viitsi jatkaa MTI:sta ja PRF:n haroituksesta.
Halusin vaan kertoa, että moka mikä moka. Selitys oli aivan liian yksinkertainen ja antoi virheellisen kuvan. Paikkauksesi ei ollut paljoa sen parempi.

Väitit tekstissä olevan kaksi mokaa.



1. Väitit että pienellä taajuudella ei tarkkuus kärsi.
2. Väitit että kohdetta ei voida tunnistaa.



Et kertonut mitään lähdettä ensimmäiseen väitteeseesi. Kysyn siis: mikä on lähteesi? Oma lähteeni on 1. "Tutkatekniikka, Olli Klemola - Arto Lehto, Otatieto 585, 2. korjattu painos 1999, s. 20-21". Kerroin, että ohjusta ei voi laukaista taajuuden ollessa pieni viitaten wikipedia-lähteeseen. Tätä tukee myös epäsuorasti se, että maalinosoitustutkat toimivat yli 2 GHz taajuudella (C-X -alueilla) (1, s. 21).



"Tarkoitit kai "ylihorisontin" "



Lainaan pätkän kirjasta:
"VHF-UHF: suuri kantama, valvonta horisontin yläpuolella, huono tai keskimääräinen erottelukyky ja tarkkuus, ei sään haittoja."



Sama lähde (1) s. 20. Sen lisäksi, että olet mutkatulkku, taidan myös olla nulkun pissijä? :)

"Radiohorisontin takaa tulevat kaiut ovat perustuneet lähinnä sirontaan. Pulssitehot jopa useita kymmeniä megavatteja. Suunta ja etäisyystieto hyvin heikko."



Näinpä, mutta ei ole relevantti tieto tämän keskutelun kannalta.

"Radioaaltojen eteneminen esittää vesisateen merkityksen kasvavan vasta n. 10 GHz taajuuksilla. Mikä on lähteesi? "

Yli 10 GHz tuntuu olevan kirjallisuudessa esitetty nyrkkisääntö, tarkistin tuossa nimittäin parikin radiotekniikkaa käsittelevää raamattua. Oma lähteeni on sama 1. s. 21 tai s. 55 kuva 4.7 (sadevaimennuskuvaaja). Huomioi kuitenkin ero kovan vesisateen ja vesisateen välillä. Epäolennainen tieto tässä kohtaa tämäkin.



Et sitten kommentoinut noita tunnistamiseen liittyviä lainaamiani pätkiä wikipediasta ja mil-sivuilta mitenkään. Et sitten yhtään mitenkään. Molemmat puhuvat vahvasti sen puolesta, että kohteita pyritään myös tunnistamaan tutkan avulla. Lainaan pätkän lähteestä 1 luku 2.1 "Tutkalla mitattavat suureet" s. 15:



"Usein maalista halutaan muutakin kuin pelkkä paikkatieto: joskus on tarpeen tunnistaa maali mahdollisimman yksiselitteisesti. Maalin havainnoimisessa voidaankin erottaa kolme tasoa: havaitseminen ("tuolla on jotain"), luokittelu ("siellä on lentokone") ja tunnistaminen ("sehän on JAS 39B"). Maalien tunnistaminen onkin tämän hetken suurimpia haasteita - olettaen tietenkin, että tunnistaminen halutaan tehdä pelkästään tutkalla ilman omatunnuslaitteita. Sotilasektorilla on yleistynyt datafuusio, jossa usealta erityyppiseltä sensorilta (tutkat, IR- ja optiset sensorit, aistivalonta ym.) tuleva tieto yhdistetään maalitiedoksi."



Jos tosiaan on näin kuten väitit, että tunnistamista ei voida tehdä, niin olen valmis myöntämään virheen. Ilmeisesti tunnistamiseen kuitenkin pyritään. Ihmettelen vain miksi siitä puhutaan joka paikassa. Ilmeisesti tunnistaminen perustuu kuitenkin enemmän tai vähemmän todennäköisyyksiin ja vertailudataan sekä maalista saatavaan kaikuun ja signaalinkäsittelyyn. Tai multistaattisessa järjestelmässä eri suunnista kerättyyn dataan.

old_profile_25608 kirjoitti:

Väitit tekstissä olevan kaksi mokaa.



1. Väitit että pienellä taajuudella ei tarkkuus kärsi.
2. Väitit että kohdetta ei voida tunnistaa.



Et kertonut mitään lähdettä ensimmäiseen väitteeseesi. Kysyn siis: mikä on lähteesi? Oma lähteeni on 1. "Tutkatekniikka, Olli Klemola - Arto Lehto, Otatieto 585, 2. korjattu painos 1999, s. 20-21". Kerroin, että ohjusta ei voi laukaista taajuuden ollessa pieni viitaten wikipedia-lähteeseen. Tätä tukee myös epäsuorasti se, että maalinosoitustutkat toimivat yli 2 GHz taajuudella (C-X -alueilla) (1, s. 21).



"Tarkoitit kai "ylihorisontin" "



Lainaan pätkän kirjasta:
"VHF-UHF: suuri kantama, valvonta horisontin yläpuolella, huono tai keskimääräinen erottelukyky ja tarkkuus, ei sään haittoja."



Sama lähde (1) s. 20. Sen lisäksi, että olet mutkatulkku, taidan myös olla nulkun pissijä? :)

"Radiohorisontin takaa tulevat kaiut ovat perustuneet lähinnä sirontaan. Pulssitehot jopa useita kymmeniä megavatteja. Suunta ja etäisyystieto hyvin heikko."



Näinpä, mutta ei ole relevantti tieto tämän keskutelun kannalta.

"Radioaaltojen eteneminen esittää vesisateen merkityksen kasvavan vasta n. 10 GHz taajuuksilla. Mikä on lähteesi? "

Yli 10 GHz tuntuu olevan kirjallisuudessa esitetty nyrkkisääntö, tarkistin tuossa nimittäin parikin radiotekniikkaa käsittelevää raamattua. Oma lähteeni on sama 1. s. 21 tai s. 55 kuva 4.7 (sadevaimennuskuvaaja). Huomioi kuitenkin ero kovan vesisateen ja vesisateen välillä. Epäolennainen tieto tässä kohtaa tämäkin.



Et sitten kommentoinut noita tunnistamiseen liittyviä lainaamiani pätkiä wikipediasta ja mil-sivuilta mitenkään. Et sitten yhtään mitenkään. Molemmat puhuvat vahvasti sen puolesta, että kohteita pyritään myös tunnistamaan tutkan avulla. Lainaan pätkän lähteestä 1 luku 2.1 "Tutkalla mitattavat suureet" s. 15:



"Usein maalista halutaan muutakin kuin pelkkä paikkatieto: joskus on tarpeen tunnistaa maali mahdollisimman yksiselitteisesti. Maalin havainnoimisessa voidaankin erottaa kolme tasoa: havaitseminen ("tuolla on jotain"), luokittelu ("siellä on lentokone") ja tunnistaminen ("sehän on JAS 39B"). Maalien tunnistaminen onkin tämän hetken suurimpia haasteita - olettaen tietenkin, että tunnistaminen halutaan tehdä pelkästään tutkalla ilman omatunnuslaitteita. Sotilasektorilla on yleistynyt datafuusio, jossa usealta erityyppiseltä sensorilta (tutkat, IR- ja optiset sensorit, aistivalonta ym.) tuleva tieto yhdistetään maalitiedoksi."



Jos tosiaan on näin kuten väitit, että tunnistamista ei voida tehdä, niin olen valmis myöntämään virheen. Ilmeisesti tunnistamiseen kuitenkin pyritään. Ihmettelen vain miksi siitä puhutaan joka paikassa. Ilmeisesti tunnistaminen perustuu kuitenkin enemmän tai vähemmän todennäköisyyksiin ja vertailudataan sekä maalista saatavaan kaikuun ja signaalinkäsittelyyn. Tai multistaattisessa järjestelmässä eri suunnista kerättyyn dataan.

On tämä suolen remontti sitten hieno kun teksti on yhtä pötköä. Kyllä on helppo lukea. Sen lisäksi ketjuihin ei päivity uudet viestit Ufopalstan juuressa näkyviin.

old_profile_25608 kirjoitti:

On tämä suolen remontti sitten hieno kun teksti on yhtä pötköä. Kyllä on helppo lukea. Sen lisäksi ketjuihin ei päivity uudet viestit Ufopalstan juuressa näkyviin.

Ja varsin vaikea on seurata juuri mihin viestiin vastaukset oikein on kirjoitettu. Pitää tyyliin vatupassin kanssa mittailla...

Miksi aina jokapaikassa on joku helvetillinen tarve uudistaa, vaikka lopputulos on useasti edellistä paskempi? Ihme hötkiylyä...

old_profile_25608 kirjoitti:

On tämä suolen remontti sitten hieno kun teksti on yhtä pötköä. Kyllä on helppo lukea. Sen lisäksi ketjuihin ei päivity uudet viestit Ufopalstan juuressa näkyviin.

Ja uuden polven nousevia sellaisia. Lueskelin kirjaa ja asiaahan se tuntui olevan mitä suuremmissa määrin. Taitaa olla paras, mitä tähän mennessä tutkatekniikasta on suomeksi yleisesti julkaistu.
Jo jokin aikaa eläkkeellä olleena ammattilaisena pyydän anteeksi nulkun pissintää.
Mutkatulkut ovat siitä huolimatta tulkkuja.
Missä Kähmis luuraa? Hänhän on usein ottanut kantaa tutkatekniikkaan. Ettei vaan olisi samasta sylttytehtaasta kuin TUTKATEKNIIKKA- kirjan kirjoittaneet? Ei kai sentään?
Missä Kähmy luuraa?

mutkatulkkuja kirjoitti:

Ja uuden polven nousevia sellaisia. Lueskelin kirjaa ja asiaahan se tuntui olevan mitä suuremmissa määrin. Taitaa olla paras, mitä tähän mennessä tutkatekniikasta on suomeksi yleisesti julkaistu.
Jo jokin aikaa eläkkeellä olleena ammattilaisena pyydän anteeksi nulkun pissintää.
Mutkatulkut ovat siitä huolimatta tulkkuja.
Missä Kähmis luuraa? Hänhän on usein ottanut kantaa tutkatekniikkaan. Ettei vaan olisi samasta sylttytehtaasta kuin TUTKATEKNIIKKA- kirjan kirjoittaneet? Ei kai sentään?
Missä Kähmy luuraa?

Palstaa pidempään seuranneille lienee selvää, kuka kirjoittelee ebe-nimmarin takana artikkeleita. Pointtina vaan se, että jos artikkeliin tulee virheellistä tietoa, niin ei ole mikään ongelma korjata sitä, ja mielläni sen myös teen, jos vaan perusteet on. Kiitos kritiikistä joka tapauksessa.

Artikkeleita voi tosiaan kommentoida suoraan TUS:n sivuilla, ja se olisi oikeastaan suotavaakin, että saadaan sivustoa pikkuhiljaa heräteltyä eloon. Sivustolle voi myös rekisteröityä, eikä se velvoita mihinkään, mutta silloin pääsee kirjottamaan foorumille ym..

Jos herra mutkatulkulle tulee oikein tulkku hetki, niin voisit vaikka pyöräyttää sivulle artikkelin tuktista tai johonkin niihin liittyvistä. Tutkahavainnothan liittyvät läheisesti moniin ufohavaintoihin.