Oma elämäni on tällä hetkellä tasapainoista. Tällaista ei ole ollut pitkiin aikoihin ja ehkä tästä syystä kun elämä on tasoittunut ja olen ihan kunnossa on menneisyydellä aikaa tulla käsiteltäväksi. Se menneisyys on läsnä usein unissa. Hylätyksi tuleminen on yleisin teema koulukiusaamisesta johtuen varmaankin. Vaikka siitä on aikaa jo yli 10 vuotta, ei se noin vain unohdu.
Näen unia, joissa joku on ensin todella mukava ja ihan yhtäkkiä vain julmasti hylkää. Menee kavereidensa luokse ja haukkuu, että kuvitteliko toi, että oikeasti haluaisin olla sen kanssa. Sitä tapahtui usein silloin aikanaan. Ja kuten joku tuolla aikaisemmassa ketjussa totesi, usein nämä ihmiset olivat juuri niitä opettajien lemmikkejä, muka sosiaalisia, muka kilttejä, niin reippaita. Susia, jotka etsivät itselleen omaa lammasta. He voivat olla ulkoisesti kunnon partiolaisia, auttaa muita jne. Mutta kun ei kukaan ole näkemässä, asiat kääntyvät päälaelleen. Ja kai moni kysyy, että miten niin ihana ihminen viihtyy jonkun sellaisen luuserin kanssa (mikä se lammas monen mielestä on). Useinhan se pukeutuminen jo kertoi paljon. Susi on usein huomiotaherättävästi pukeutunut värikkäisiin vaatteisiin kun lammas on mustissaan. Kaikki kehuvat sutta, kukaan ei huomaa lammasta.
Lapsuusmuistoni ovat valoa täynnä, mutta pikku hiljaa muistoni synkkenivät. Koulumaailmassa oli niin selkeä hierarkia. Sellainen, jossa herkkä, eläinrakas taiteilijasielu on alakastia. Meni vuosia, että tavallaan tallasin- vielä kiusaamisen jälkeen- jossain mustassa maailmassa. Viime aikoina asiat ovat muuttuneet ja olen päässyt enemmän niihin lapsuudentunnelmiin. Jäljellä ovat painajaiset. En tiedä, ehkä on tyypillistä, että ne tulevat vuosia myöhemmin? Onko muille käynyt niin?
Ymmärsin aika varhain, miten maailma toimii. Sillä, mitä olet, ei ole oikeastaan mitään väliä. Ainoastaan sillä, mitä muut kuvittelevat sinun olevan. Omien kokemusteni myötä olen kuitenkin alkanut paljon paremmin huomaamaan näitä susia lammasten vaatteissa: hymytyttöjä ja poika, joiden ilme kuitenkin muuttuu kun kukaan ei ole näkemässä tai kun kamera ei ole suunnattukaan sinne päin. Onneksi en ole sellainen, painajainen menneisyydestä.
Painajaiset
menneisyydestä
3398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
surunsa ja painajaisensa. Niin susilla kuin lampaillakin. Jollekin sä olet susi ja jollekin se susi on lammas. Jos ensi kerralla, kun valokeila kääntyy pois sudesta, katsot sen silmiä, saatat yllättyä. Se mitä luulit ylimielisyydeksi tai ilkeydeksi voikin olla surua. Susia ja muita villejä luontokappaleita kohdatessa on hyvä muistaa se, että susi pelkää ihmistä aivan yhtä paljon kuin ihminen sutta. Ja kun miettii miten ihmiset susia Suomessakin on kohdelleet niin voin kyllä sanoa että täysin syystä sudet on varovaisia.
Kuinka oletkaan onnellinen. Olet nyt tasapainoinen vaikean kiusaamisen jälkeen. Unet vain kuuluvat siihen. Mutta muista kuinka oletkaan nyt onnellinen. Aurinkoista kevättä Sinulle!
entiset ajat kummittelevat unissa sekä joskus jopa arkipäivän tilanteissa esim. Kassajonossa jos joku juttu muistuttaa minua vähänkin menneisyydestä...silloin ajatukset saattavat piinata seuraavien päivien, ellei viikkojen ajan...olen kuitenkin yrittää toistaa itselleni maailman kuuluvan myös minulle. Se ajatus antaa mulle jotain lisä buustia hetkellisesti... Mutta sekin riittää, toistaiseksi.