Taloudelliselle riistolle on vaihtoehto -

Yksinkertaisesti sanottuna riisto on se kun työnantajalle jää lisää rahaa sinun työpanoksestasi kuin mitä itse saat käteen.

Päivystävä kommari kirjoitti:

Yksinkertaisesti sanottuna riisto on se kun työnantajalle jää lisää rahaa sinun työpanoksestasi kuin mitä itse saat käteen.

Onko riisto siis muotoa liikevaihto - työntekijöiden bruttopalkat - maksetut verot?

Yhteiskunnallinen riisto ilmenee kapitalismissa keskeisesti tuotantoprosessissa lisäarvontuotantona. Lisäarvoteorian perusajatus, idea, on melko yksinkertainen: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, eli työvoiman arvo ja hinta ilmenevät työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa työläinen luo kapitalistille lisäarvon. Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä. Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

old_profile_51324 kirjoitti:

Yhteiskunnallinen riisto ilmenee kapitalismissa keskeisesti tuotantoprosessissa lisäarvontuotantona. Lisäarvoteorian perusajatus, idea, on melko yksinkertainen: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, eli työvoiman arvo ja hinta ilmenevät työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa työläinen luo kapitalistille lisäarvon. Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä. Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

Sinäkin syöt ja paskannat. Vetäisetkö siis myös ystävällisesti tuon höpinän konkreetisesti kvantitatiisviseen reaalimaailmaan? Riisto, mitä se sitten lieneekään, on määrällinen käsite. Miksiköhän te kommunistit ette esitä mitään teoreettisesti kestäviä perusteitä oppinne keskeisimmälle periaatteelle?

Päivystävä kommari kirjoitti:

Yksinkertaisesti sanottuna riisto on se kun työnantajalle jää lisää rahaa sinun työpanoksestasi kuin mitä itse saat käteen.

"Yksinkertaisesti sanottuna riisto on se kun työnantajalle jää lisää rahaa sinun työpanoksestasi kuin mitä itse saat käteen."

No entäs se kun ajoittain tyonantaja ei tee voittoa ja joutuu kuitenkin palkkasi maksamaan vaikka sen kuukauden ajan oli miinuksella?

Puna1nenMeri kirjoitti:

"Yksinkertaisesti sanottuna riisto on se kun työnantajalle jää lisää rahaa sinun työpanoksestasi kuin mitä itse saat käteen."

No entäs se kun ajoittain tyonantaja ei tee voittoa ja joutuu kuitenkin palkkasi maksamaan vaikka sen kuukauden ajan oli miinuksella?

hallinnon palkkoihin, markkinointiin ja yms.

old_profile_51324 kirjoitti:

Yhteiskunnallinen riisto ilmenee kapitalismissa keskeisesti tuotantoprosessissa lisäarvontuotantona. Lisäarvoteorian perusajatus, idea, on melko yksinkertainen: kun palkkatyöläinen tuottaa työllään suuremman arvon kuin hänen työvoimansa uusintamiseen tarvitaan, työpäivä voidaan jakaa välttämättömään työhön, jonka aikana työläinen luo oman työvoimansa uusiintumiseen tarvittavan arvon, siis palkkansa, eli työvoiman arvo ja hinta ilmenevät työpalkan muodossa, ja lisätyöhön, jossa työläinen luo kapitalistille lisäarvon. Riiston aste määritellään sillä, kuinka kauan palkkatyöläinen työskentelee itseään ja kuinka kauan kapitalistia varten, eli mikä on lisätyöajan suhde välttämättömään työaikaan. Koska lisätyön tai lisätyöajan suhde välttämättömään työhön tai välttämättömään työaikaan on sama kuin lisäarvon suhde vaihtelevaan pääomaan, voidaan tästä lisäarvon suhteesta vaihtelevaan pääomaan mitata tarkasti riiston aste. Tätä suhdetta Marx nimitti lisäarvon suhdeluvuksi (m’). Lisäarvon suhdeluvun kaava on: m’ = m/v Välttämätön työaika ja lisätyöaika eivät kulje ajallisesti peräkkäin. Marxin mukaan työpäivän jokaiseen aika yksikköön kuuluu välttämätöntä työaikaa ja lisätyöaikaa. Näin ollen kapitalistista riistoa tapahtuu jokaisena aikayksikkönä. Lisäarvon paljous riippuu kahdesta tekijästä: a. yksittäisen palkkatyöläisen riistoasteen, lisäarvon suhdeluvun suuruudesta ja b. sijoitetun pääoman volyymistä tai riiston kohteena olevien palkkatyöläisten lukumäärästä ja työajasta. Marxin mukaan ”Tuotetun lisäarvon paljous on yhtä kuin sijoitetun vaihtelevan pääoman suurus kerrottuna lisäarvon suhdeluvulla, eli sen määrää moninainen suhde saman kapitalistin yhtä aikaa riistämien työläisten lukumäärän ja kunkin yksityisen työvoiman riistoasteen välillä.”

Voisiko paroni Munchausen ystävällisesti kertoa että miten tuossa sillisalaatissa
otetaan lukuun verotuksella ylläpidetty yhteiskunta?

Lisäarvosta suurin osa ylivoimaisesti menee erilaisten rakenteiden ylläpitoon
ja yllätys yllätys PALKKOJEN MAKSUUN!!!!

Helsingin kaupungillakin on, korjatkaa jos menee pieleen, reilut 40000
ihmistä töissä, joiden liksa saadaan verotetusta lisäarvosta.

Työeläkkeet, työttömyysturva?

Yritäs nyt päivittää teoriaasi vähän edes!

Vai odotattavatko punikit partapaskaa reinkarnaation tuleksena suorittamaan
updeittiä.

On siinä riistoa kerrakseen!

Julkisen sektorin työlliset, eläketurva, ansiosidonnainen työttömyysturva,
yleinen infrastruktuuri.

YLIPÄÄNSÄ KAIKKI MIKÄ VEROVAROIN JULKISESTI TUOTETAAN JA SIINÄ
IHMSIÄ TYÖLLISTETÄÄN ON SETUKAN USKONNON MUKAAN RIISTOA!

VAI LÖYTÄÄKÖ JOKU SETUKAN KIRJOITUKSESTA EDELLISIÄ ERITELTYINÄ?