Tällä palstalla ja sähköasentajien että maallikoiden keskuudessa on yltiöpäin sekalaisia käytäntöjä, tietoa ja mutu-tietoa, vanhojen määräysten mukaista tulkintaa ja vaikka mitä epäselvyyttä.
Kyllä Sähköinfon ja TUKESin viranomaisina ja alan ylimpinä ohjeistajina tulisi mielestäni tehdä selkeämpi koottu teos tai käsikirja asennuksista, varsinkin kun sähköalan oppikirjat mm. sähköasennukset 1 /1995 ja D1- käsikirja sähköasennuksista ovat auttamattomasti vanhentuneet.
Tekisivät jotain järkevää, eivätkä sikahintaisia kursseja joissa lätistään tuttuja turhia asioita ja kaikenmaailman muuta rahastusta. Heh, onhan tietty ST-kortistot ja kaikenmaailman lomakkeet helvetin kalliilla lisensseillä, mutta mitään järkevää siitä talosta ei ole tullut pitkään aikaan, muuta kuin laskuja ja kurssitarjouksia jostain höpöhöpö- rahanmaku suussa tehdyistä kursseista. Tällaiset selkeät teokset pitäisi olla ihan ilmaiseksi STUL-jäsenillä tai miksei kaikilla haluavilla käytössään. Se tuskin työnä maksaa yhdeltä heidän inssiltään paria kuukautta enempää koota yhteen valmiiksi kirjoitetut tiedot ja tulkinnat ja asennuskäytännöt, jos vain nuo insinöörit osaavat kirjoittaa.
Pari fiksua kaveria heillä on kursseja pitämässä ja siinä se sitten koko sähköinfon osaaminen onkin. Olen vain pitkään ihmetellyt, miten antavat tasonsa laskea noin, kun pitäisi olla sähköalan lippulaiva. Ylipäänsä laatu kärsii heillä kun selkeästi tärkeämpää on liiketoiminta kuin viranomaiskaltainen tiedon ja turvallisuuden tuottaminen. Itsekin voisin varmaan pitää parempia kursseja ja kirjoittaa ko. "opas sähköalan asennusmääräysten ja käytäntöjen soveltamiseen" - kirjan tms.
SÄHKÖINFO JA TUKES, HUHUU..
kipuna
12838
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
meitin insinöörit ei osaa edes lukea sitä materiaalia minkä ovat joutuneet ostamaan ja itteä ei jaksa kiinnostaa niitä paperimuodossa kahlata.. kaikki vaan nettiin tarjolle, niin sais suorittava porras ja innokkaimmat/hämmentyneimmät asiakkaat katella miten homman piti mennä. turvallisuudestahan tässä kuitenkin on kyse, eikä minkäänlaisilla standardien mukaisuuksien lupauksilla voi korvata sitä tosiseikkaa että piiloon jäävät asennukset on tehty ihan miten sattuu..
toi turhanpäivänen kurssittaminenkin alkaa aina siinä vaiheessa kun oikeat työt meinaa loppua ja sopimusehdoissa on maininta että jengiä pitää kouluttaa ennen ku pistetään pakkolomille.. ja mistä nää valmistajien/myyjien/vuokraamojen kurssit on ilmestyny.. onko mitään järkeä pitää kokeita yms soopaa kurssin päätteeks, kun diplomit kirjottaa kaveri joka menettää rahaa jokaisesta hylätystä.. kokeita täytetään koko firman voimin saman pöydän ääressä iloisesti mekastaen, eli tasan joka jannu pääsee niistä läpi =D .. mullakin on lompakossa 6 korttia jotka pitää esittää työmaalle mennessä.. pari on saatu "koulutuksesta" joka oli suurinpiirtein pullakahvit myyjäliikkeessä.. kyllä sitä tuntee ittensä ammattilaiseks, kun kortissa niin kerran lukee..
Nyt on alkanut pikkuhiljaa netistäkin löytymään "ohjeita"
esim. virtuaali AMK ja stekin sivut. Luulen, että jos
talkoohenkeä, halua ja osaamista on niin virtuuali AMK:ta
pääsisi kehittämään yhteistyössä Tampereen AMK:n kanssa.
Siellä näyttää olevan valmiiksi hyvä konsepti materiaalin
levittämiseen.
Toisaalta voithan itse perustaa nettisivun jonne teet
materiaalia talkootyönä. Jotkut saattavat asiasta suuttua,
mutta eivät voi aikeitasi estää.
Hyötylinkkejä:
https://www.amk.fi/opintokokonaisuudet/5gAp9jP6f.html.stx
http://www.sahkoturva.info/index.php?id=333
http://www.sahkoasentajat.com/forum/portal.php
http://www.sstl.fi/
Ja hyvillä kuvilla varustettuna. Suomessa on tulossa valtava määrä vanhoja taloja saneerausikään, joissa nuoret asentajat "seikkailevat" vanhojen määräysten mukaan tehtyjen asennusten parissa. Kysymyksiä leijuu ilmassa:
a) miten kannattaa tehdä?
b) miten voi tehdä?
c) miten varmennetaan turvallinen asennus asiakkaille pienissä korjauksissa?
d) mikä on kustannustehokasta?
e) miten "sekoitetaan" turvallisesti uutta ja vanhaa tekniikkaa?
f) mitä värejä ja ominaispiirteitä on käytetty eri aikakausien tekniikoissa?
g) mitä dokumenttejä voi ja pitäisi jättää "seuraavalle kierrokselle"?
Itse olen ottanut digikuvia kriittisistä kohteista aivan omaan käyttöön. Varmaankin kokeneitten asentajien tiimi yhdessä hyvien kirjoittajien kanssa saisi aikaan hyvän kirjan, josta tulisi myyntimenestys. Muistan 60-luvulta yhden hyvän kirjan kuvineen. Samanlaista kaivattaisiin nykypäivään sovellettuna. Nettiversiokin olisi hyvä tuoreine päivityksineen. Hyviä kirjoittajia, hyviä realistisia kuvia, hyviä sääntötulkkeja ja hyvä projektijohto. Siitä se kirja voisi syntyäkin (tai sitten taas yksi "tiiliskivi" kirjahyllyn täytteeksi). Tiivistä hyvää tekstiä tarvitaan muistaen, että "paras" kirja on "hyvän" kirjan vihollinen.
...vapaammin sähköalan materiaali on netissä jaossa, sitä enemmän luvattomat "urakoitsijat" sitä käyttävät. Niin kauan kuin sähköurakointi ja -asennukset ovat lailla säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, pitää materiaalin pysyä maksullisena "salatieteenä". Eri asia on sitten kun/jos sähköasennuksista tulee jokamiehenoikeus, sitten pitää valistaa eri tavalla.
Aivan kuten kaikki muukin yleinen laki, ketään ei velvoiteta sitä opiskelemaan, mutta kaikkien pitää tietää kuinka lakeja ei rikota.
..että virikset jää tekemättä, jos tietoa ei ole tarjolla?
paskanmarjat.. kyllä ne hommat tehdään, ne vaan tehdään päin vittua ja taas saadaan nimi lehteen.. eikö se kuitenkin olis parempi, että hämärämmätkin urakoitsijat tekis hommansa oikein, ettei kenenkään tarvi kuolla sen takia? onko ne verotulot oikeasti sen arvoisia?
...kauan kun laki kieltää sähköasennukset muilta kuin luvan omaavilta, ei luvatonta toimintaa tule suosia, esimerkiksi julkaisemalla netissä "asennusoppaita".
Eri asia kun/jos sähköasennuksista tulee jokamiehenoikeus.
vaikeutta löytää sekä paikkakunnan kirjastosta että kirjakaupasta
lukuisia sähköasennusalan ammattikoulun kirjoja.
Kyllä niistä löytyy, suoarstaan väännetään rautalangasta, kaikki
perusasentajan tarvitsemat tiedot.
Ihan löytyi 2008-2009 painoksia.
mahdollisesti kuitenkin olla niin, että yltiöpäin sekalaisia käytäntöjä, tietoa ja mutu-tietoa yms. ei ole niillä ammattimaisilla toiminnanharjoittajilla jotka tuntevat vaatimukset ja toisaalta ovat perillä siitä miten nykyisessä toimintaympäristössä tieto hankitaan ja pidetään yllä, l. täyttävät sähköurakointitoiminnalle asetetut perusvaateet?
..yhtä paljon kun asentajiakin.. eli isossa yrityksessä vielä enemmän kun niillä pienillä ja/tai hämärillä toimijoilla.. pienessä piirissä erikoisemmat tilanteet tulee kahvitauolla koko firman tietoon --> tietää kollegakin seuraavalla kerralla ratkaista homman samalla tavalla.. sit kun otetaan vähän isompi firma, jossa toista kymmentä työnjohtajaa ja jokaisella kymmenkunta asentajaa, niin kukaan ei tiedä enää mitään..
saati sit kun toiminta lähtee lapasesta ja seikkaillaan ulkomaille tai pistetään jo tytäryhtiötä venäjälle, niin siinä niitä käytäntöjä rupeaakin jo piisaamaan.. eli jos jossain on asetukset hanskassa, niin parin miehen hiaceen mahtuvassa yhtiössä, jossa on joku puoliterve tukesin pelko kokoajan päällä.. viimemainittu todennäkösesti ratkasevassa asemassa, eiköhän niitä parin miehen putiikkejakin riitä, joissa ollaan valmiita vaihtamaan maisemaa kun käy kylällä isännät liian tuttavallisiks..
Yritin jo aikoja sitten markkinoida ajatusta "säkhöwikistä" eli talkoovoimilla ylläpidettävästä sähköalan oppaasta.
Sähköalan tiedon pihtaamien on välillä melko naurettavaa.
Kukaan ei pihtaa tietoa. Jos ei tiedä, eikä sitä osaa hakea, on parempi ettei tee sähkötöitä lainkaan. Oikeat ammattilaiset tietävät ja osaavat hakea tietoa ja vielä ymmärtävät saadun tiedon. Jos osaa jukea sfs6000 ja muut tarpeelliset standartit ja ymmärtää ne ja osaa soveltaa käytännössä niitä, niin on oikeilla jäljillä. Ainut huono puoli on, että noista tiedoista pitää maksaa jotain.
Joo joo. Seli seli. Kyllä standardi löytyy hyllystä monelta ja varmaan osalla tentittynäkin, mutta kyllähän se vaan niin on, että kun saat sähkösuunnitelman eteesi niin siellä nykyään viitataa jos vaikka mihin IEC ja EMC ja St-kortiston direktiiviin, standardiin, kortistoon. Ja nämä kaikki maksavat hunajaa jatkuvasti päivitettynä varsinkin pienurakoitsijalle.
Toinen asia on, että väitän ettei Suomessa löydy saneerattua kerrostaloa tai vaikkapa uudis-omakotitaloa joka olisi kaikkien rakennusajankohdan voimassaolevien määräysten mukaisesti tehty.
Standardi on hyvin puutteellinen ja mm. asennuskäytännöt joihin monessakin paikassa viitataan ovat kirjavia.
Esimerkkinä esim. remonttirasian käyttö. Monikaan teos tai standardi ei tunne koko kapistusta. Esim. kiviseinään upottamisesta kuppiterällä tehtyyn reikään ei ole mainintaa. Valmistajalta Enstolta ei löydy ohjeita moiseen, muutakuin ohjeistus levyseinään asentamisesta. Tämä siis pitäisi tulkita niin että remonttirasiaa ei saisi käyttää kiviseinässä. Eli vaikka asennustapa olisi ylivoimainen ja onkin paljon käytetty, ei siitä ole missään mainintaa ja jos jotain kärhämää tulisi esim. asiakkaan kanssa asennustapaan liittyen tai muuten asiasta tapeltaisiin, olisi sähkäri rosiksessa häviäjän asemassa.
Kaikkialla kun viitataan näihin haistapaska hyviin asennustapoihin tai käytäntöihin, joita ei ole kuitenkaan missään kirjoitettu, kuin 20 vuotta sitten..