Tuntuu hieman siltä, että pojat eivät osaa lopettaa suhdetta kunnolla tai sanoa asioita päin naamaa. Muuten esitetään kovaa tyyppiä mutta kun pitäisi kertoa tytölle, ettei halua jatkaa suhdetta, menee kovinkin jätkä kuoreensa, lopettaa yhteydenpidon ja tapaamisen, eikä ole pokkaa vastata jos toinen vaikka yrittää soittaa ja kysyä missä tässä suhteessa nyt mennään, että miks sä välttelet mua.
Se on oikeasti aivan helvetin raivostuttavaa.
Itselleki on käynyt noin pari vuotta sitten. Eräälle kaverilleni kävi noin ihan hiljattain myös!! Se ei ole kivaa, että ensin riutuu monta kuukautta epätietoisuudessa ja surussa, ja lopulta saa jonkun kaverinkaverinkaverin kautta tietää että se poika on sanonut ettei ne ole enää yhdessä - muttei ole sitten tytölle ilmoittanut asiasta halaistua sanaa!
Sen voisi melkein laskea pettämiseksikin, kuten kaverilleni kävi, että poika ei ottanut pariin kuukauteen yhteyttä ja sitten saatiinkin tietää että se oli alkanut tapailemaan jotain muuta tyttöä, vaikkei ollut edellistäkään suhdetta kunnialla lopettanut.
Mikä tässä nyt oikein on? Joku poikien yleinen tapa? En nyt yleistä, että kaikki tuota tekisivät, mutta niin monesti olen asiaan monissa yhteyksissä törmännyt, että alkaa epäilyttämään.. Oletteko te vain munattomia kusipäitä, vai mikä siinä on, että pitää jättää toinen tuskiinsa kierimään kun ei kehtaa (vai missä vika on??) lopettaa suhdetta.
Se on oikeasti aivan helvetin raivostuttavaa.
Itselleki on käynyt noin pari vuotta sitten. Eräälle kaverilleni kävi noin ihan hiljattain myös!! Se ei ole kivaa, että ensin riutuu monta kuukautta epätietoisuudessa ja surussa, ja lopulta saa jonkun kaverinkaverinkaverin kautta tietää että se poika on sanonut ettei ne ole enää yhdessä - muttei ole sitten tytölle ilmoittanut asiasta halaistua sanaa!
Sen voisi melkein laskea pettämiseksikin, kuten kaverilleni kävi, että poika ei ottanut pariin kuukauteen yhteyttä ja sitten saatiinkin tietää että se oli alkanut tapailemaan jotain muuta tyttöä, vaikkei ollut edellistäkään suhdetta kunnialla lopettanut.
Mikä tässä nyt oikein on? Joku poikien yleinen tapa? En nyt yleistä, että kaikki tuota tekisivät, mutta niin monesti olen asiaan monissa yhteyksissä törmännyt, että alkaa epäilyttämään.. Oletteko te vain munattomia kusipäitä, vai mikä siinä on, että pitää jättää toinen tuskiinsa kierimään kun ei kehtaa (vai missä vika on??) lopettaa suhdetta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joo se on ihan perinteinen tapa että kun ei kiinnosta niin eristäytymispolitiikka käyttöön eli luuri kiinni eikä enää mitään yhteyttä tyttöön. Niin se vaan on. Ei kiinnosta jutella mitään tunteista tai muusta paskasta. Jos homma ei toimi niin kaikki yhteydet vaan poikki ja miettikööt kumpikin ite oman päänsä sisällä että mikä meni vikaan...
Mielestä toi on vaan merkki epäkypsyydestä.. mä oon itsekin käyttäytynyt tollai mut hieman eri syystä, nimittäin masennuksen takia. Oikeassa varsinaisessa tilanteessa kuitenkin tekstasin tytölle, että tavattaisko ja kerroin asian päin naamaa (ofc hienovaraisesti) miten se oli. Tommonen eristäytymispolitiikka nyt vaan kuulostaa aika yläastemeiningiltä.
Mielestä toi on vaan merkki epäkypsyydestä.. mä oon itsekin käyttäytynyt tollai mut hieman eri syystä
hei haloo!!! ensin haukut kaikki epäkypsiksi ja siihen perään selität että oon itekki tehny näin mut hieman erisyystä, vittu oot uuno!!!
joo, tuollasta sattuu teininä, kun ei jätkää enää kiinnosta, se elää vaan niinku toista ei oliskaan ja olettaa että se asia hoituu sillä. mutta aika hassua on mielestäni myös se, että jos moista toimintaa on jatkunut jopa parikin kuukautta, niin eikö siinä ajassa olisi jo pitänyt tytönkin tajuta että ehkä se poika ei ole enää kiinnostunut, ja mennä itte sanomaan suorat sanat? se, että poika lopettaa yhteydenpidon tyystin, on toki epäreilua ja NIIN lapsellista, mutta ei se kovin kypsää ole sekään että vain jäädään "riutumaan moneksi KUUKAUDEKSI epätietoisuudessa ja surussa" ---ottaa nyt itse asiasta selvää! jos suhde on edennyt edes niin pitkälle, että tiedät missä poika asuu niin sehän on vielä suhteellisen helppoa. jos ei olla niinkään pitkällä, niin voisikohan tuota edes suhteeksi kutsua...