On tullut jälleen esiin henkirikoksia, joissa uhrit ovat olleet vanhuksia ja kehitysvammaisia. Rikollisille hoitoalalla työskenteleville myös mielenterveyspotilaat ovat helpompia kohteita. Heidän epäilyjään ja kertomuksiaan ei oteta todesta heidän sairautensa johdosta ja he saattavat itsekin sitten niitä uudelleen tivatessa perääntyä ja epäillä juttujen totuudenmukaisuutta. Pitäisi olla jokin keino erottaa paranoidia ja oikeat vaarat? Joskus se on helppoa, jos jutut ovat aivan poskettomia, mutta hyvin usein henkilö määrätään juttujensa perusteella pakkohoitoon, kuitenkin tietämättä onko osassa juttuja perää, Ne tulisi huolellisesti kirjata ylös eikä kuuntelua lopettaa liian aikaisin. Joskus taru on totuutta ihmeellisempää, nimittäin on tapauksia, jossa henkilö on varmaankin ollut psykoosissa, mutta jutuissa on ollut pohjaa .
Viranomaiset valppaina.
-psyko
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.