olen nyt toipumassa anoreksiasta. aika hyvin olen toipunut, ja ehkä pian liiankin hyvin sillä paino on reilusti noussut lyhyessä ajassa mikä ahdistaa...
mutta nyt ainakin suhtautuminen ruokaan on AIVAN erilainen, siis paremmalla tavalla.. ennen kun ajattelin niinkun anorektikko, pränttäsin pikkusiskoni päähän kaikkea soppaa... pelkäsin että hän lihoo ja mua ärsytti että se syö ''epäterveellisesti'' (eli ihan niinku NORMAALI 8 vuotias tyttö, mutta ennen halveksin hänen ''mässäilyä''...)
mua hävettää niin suunnattomasti että mä oon sanonu kaikkee negatiivista ruuasta, ja sain hänet jopa itkemään kerran kun haukuin sen syömistä :'( .. hyi että... aivan itkettää nyt kun aattelen sitä... siinä se istu lattialla kyyneleet silmissä ja pääsiäiskarkkia kädessä (jonka hän sitten jätti syömättä..)
näin eilen miten hän ''puristeli vatsamakkaroita'', mitä ei siis TODELLAKAAN ole.. tiedän että tämä on minun vikani..
miten mä voin korvata tän? mä olin mm. sanonu että porsaanliha on karkkia ja sitä ei sais syödä (koska siinä on rasvaa). kaksnaamasta nyt jälkeenpäin sanoo että ''hei muuten, mä vaan valehtelin, on se terveellistä!'' vai pitäiskö niin vaan tehdä??
pakko purkaa tunteita tänne.. en voi tätä kellekkään kertoa..
:'(
mutta nyt ainakin suhtautuminen ruokaan on AIVAN erilainen, siis paremmalla tavalla.. ennen kun ajattelin niinkun anorektikko, pränttäsin pikkusiskoni päähän kaikkea soppaa... pelkäsin että hän lihoo ja mua ärsytti että se syö ''epäterveellisesti'' (eli ihan niinku NORMAALI 8 vuotias tyttö, mutta ennen halveksin hänen ''mässäilyä''...)
mua hävettää niin suunnattomasti että mä oon sanonu kaikkee negatiivista ruuasta, ja sain hänet jopa itkemään kerran kun haukuin sen syömistä :'( .. hyi että... aivan itkettää nyt kun aattelen sitä... siinä se istu lattialla kyyneleet silmissä ja pääsiäiskarkkia kädessä (jonka hän sitten jätti syömättä..)
näin eilen miten hän ''puristeli vatsamakkaroita'', mitä ei siis TODELLAKAAN ole.. tiedän että tämä on minun vikani..
miten mä voin korvata tän? mä olin mm. sanonu että porsaanliha on karkkia ja sitä ei sais syödä (koska siinä on rasvaa). kaksnaamasta nyt jälkeenpäin sanoo että ''hei muuten, mä vaan valehtelin, on se terveellistä!'' vai pitäiskö niin vaan tehdä??
pakko purkaa tunteita tänne.. en voi tätä kellekkään kertoa..
:'(
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juttele siskosi kanssa vakavasti, selitä että et ollut oikein terve ja korjaa asiat. Sano, ettei siskosi kannata lainkaan huolehtia painostaan ja syömisistään tai jotain sinne päin. Näytä itse esimerkkiä syömällä kunnolla ruokaa ja sen sellaista.
Itselläni on sama ongelma.. sisareni on myös 8 vuotta vanha.. eikä syö mielestäni terveellisesti.
Olen monesti haukkunut häntä pullukaksi vaikken sanojani ole tarkoittanutkaan. Myös hänen syömisiään olen jatkuvasti kommentoimassa.. Välillä pyydän, että saan laittaa hänelle aamupalan tai jonkun muun aterian.. ja silloin kun laitan sisarelleni aterian teen siitä mahdollisimman terveellisen. Huom terveellisen minun mielestäni, joten se on kasvavalle tytölle luultavasti liian pieni.
Yksi hyvä asia on, että äitini sanoo hänelle jatkuvasti, ettei minun puheistani kannata välittää ja nyt hän on osannut olla välittämättäkin..
Mutta pelkään kuitenkin, että puheeni laukaisevat hänelle syömishäiriön nyt tai hieman myöhemmin.. :'( en nimittäin halua hänen kokevan tätä kierrettä mihin itseni olen saanut..
mäkin tein tota et mä laitan sen aamupalan tai illallisen..
ollaan ihan törkkyjä ihmisiä .... mutta kehtaako puhua syömishäiriöistä 8 vuotiaan kanssa?! eikö sekin ole väärin? :/
olen yrittänyt nykyään sanoa usein että '' kuka on maailman kaunein ja ihanin pikkusisko?'' ''hei kaunokainen!'' ja semmosta, joka toivottavasti sais hänet ymmärtämään että hän on kaunis..