Tuntuu, kuin olisin tullut tieni päähän. En jaksa puhua normaalielämässä mitään. En jaksa enää edes ruikuttaa omaa oloani, sillä ketään vain ei satu kiinnostamaan sellainen. Ei edes ole Jumalaa, jolle voisin vuodattaa omat asiani. Kovasti olen rukoillut Jumalalta voimia ja apua ahdinkooni, mutta ei mitään vaikutusta. Olen käynyt terapiassa ja elän lääkityksellä. Kuitenkaan lääkkeistäkään ei ole ollut mitään hyötyä, kun ei ole sitä terapiaa. Alkuun kävin kerran kuukaudessa terapiassa, mutta nyt ne on lopetettu, vaikka olisin pikemminkin halunnut tihentää niitä. Olen mukamas terve. Olen kuitenkin aloitekyvytön ja hyvin väsynyt. Ei ole järkee ruikuttaa kellekkään huonouttani. Koen nyt vahvasti, että olen evoluution kannalta turha kappale, jolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Ihmetyttää vain, miksi Suomessa on eutanasia saatettu laittomaksi. Olisi kiva päättää päivät kivuttomasti, mutta miten. Yöunissani usein teen sen ampumalla. Tosielämässä se ei ole mahdollista, koska en omista edes pyssyä.
Toisaalta poislähteminen olisi helpompaa, jos sen hengen oton tekee jokin muu. Esim. nukutuksessa. Aina kun menen sänkyyn, toivon, ettei koskaan tarvisi herätä sieltä uudelleen.
Kaikki pitää mua yhä niin uskovaisena ihmisenä, vaikka tosiasiassa masennukseni ja turhuuden tunteeni ovat tappaneet uskoni jo aikakausia sitten!
Toisaalta poislähteminen olisi helpompaa, jos sen hengen oton tekee jokin muu. Esim. nukutuksessa. Aina kun menen sänkyyn, toivon, ettei koskaan tarvisi herätä sieltä uudelleen.
Kaikki pitää mua yhä niin uskovaisena ihmisenä, vaikka tosiasiassa masennukseni ja turhuuden tunteeni ovat tappaneet uskoni jo aikakausia sitten!
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.mielenterveysseura.fi/tukea_ja_apua/index.html
Nyt vaan heti rohkeasti. Jaksat kyllä kun jaksoit tänne kirjoittaakin.
Jos kotipaikkakuntasi köyhä kunta ei ymmärä asian vakavuutta niin
muualta kyllä autetaan!!!
olen elänyt hyvin raskaita aikoja, yhteen aikaan ajattelin juuri tuota, että kun ei tarvitsis enää herätä uuteen aamuun. Kuitenkin kahlasin ne ryteiköt läpi...Voimia sulle!
Nytkin saat huomata, että kyllä äänesi on kuultu. Ja tässä ketjussa on annettu tieto mihin otat yhteyttä.
Et ole ainoa ihminen jota uupumus tai masennus on kohdannut. Silloin ei pidä jäädä yksin asioiden kanssa.
En tiedä antaako seuraavat sanat sinulle lohtua ja toivoa;
Ei rakkaus hävinnyt, ei kuollut,
se vain hetkeksi levolle meni,
voimia uusia kerämään,
jaksaakseen kantaa kaksinverroin.
Virtuaalihalaus minultakin. Olet yhtä arvokas ihminen kuin kaikki muutkin. Tuo Mielenterveysseura tuntuu hyvältä paikalta ottaa yhteyttä.
Minultakin runsaasti halauksia ja Jumalan puoleen syvä rukouksen huokaus puolestasi. voimia lisää toivon Sinulle! Et ole noissa tuntemisissa yksin maailmassa.
Sinusta tuntuu nyt siltä, että kaikki on mustaa ja seinä on ikäänkuin pystyssä. Mutta ei se ole. Se on vain sitä nyt Sinun omassa mielessäsi. Sinä vielä nouset siitä.
Sinä todennäköisesti aliarvioit itseäsi. Muista, jokainen ihminen on arvokas ja hyvä ihan omanlaisenaan. Sinun tulee ensimmäiseksi hyväksyä ja rakastaa itseäsi, juuri sellaisena Jumalan luomana kuin olet. Muuta ei Sinun tarvitse olla, riittää kun itsellesi ja Jumalalle kelpaat, muille ihmisille ei tarvitse yrittää aina kelvata. Niitä muitten mielipiteitä maailmassa riittää ja ne jääkööt omaan arvoonsa.
Älä edes mieti kuolemaa, uskovaisena tiedät, että elämämme on Jumalan kädessä. Ennenaikainen elämän lopettaminen on väärin, ethän halua itsellesi iänkaikkista vahinkoa. Kyllä sinua Rakastetaan, mutta et näe nyt sitä niiden mustien lasiesi läpi. Hae apua ja sano, että sinun on pakko saada terapiaa ja heti.
Ja muista katsoa joka päivä peiliin ja sano sille "mörtsinaamalle", HYMYILE, RAKASTAN SINUA. :)
SL 131.
1. "Älä pelkää morsiameni, vaikka tunnet uupuvas.
Olen Hyvä Paimenesi, minä kannan sinua."
2. "Minä nostan uupuvaiset
helmahani lepäämään,
juotan sielut janoovaiset rakkauden oljyllä."
3. "Niin sä jaksat kilvoitella kohti kotikunniaa,
tääll, kun monet murheet kohtaa
korpimaassa kulkijaa."
4." Lepäile vain pelvotonna
helmassani lapseni,
anna sydämesi olla aina asuinsijani."
5. " Ole uskollinen vielä,
kanna kihlojasi vaan.
Tulen silloin, kun et tiedä,
kotia sua noutamaan."
6. Odota viel' pieni hetki, vaikka onkin ikävä.
Kohta pääset iäisesti riemujuhlaa viettämään.
7. Siellä sitten päähäs painan
kultakruunun keveän
vielä valtakunnan kanssa,
jonka tuet perimään."
8. "Siispä Rakas Jeesus sulle
kiitosvirren viritän.
Koska haluni on sinun
rakkauttas yistää."
9. "Rakkautes tunteminen
sieluani tyydyttää.
Sinä, rakas Jeesukseni, olet paras ystävä."
Tuntematon
kantavia käsivarsia. Luulen , että jokaisella on tuonkaltaisia ajatuksia ja tuntemisia jossain vaiheessa elämässään.Kannattaa kuunnella tosi paljon toisten mielipiteitä, ja noudattaa niitä, ettei joutuis vielä syvemmälle omien masentavien ajatustensa vangiksi. Melkein kannattais antaa kokeneiden viedä vanavedessään...he kuitenkin sinun parastasi ajattelevat. Sitä vain ei matalapaineeltaan usko. Ole avoin kyselemään selviytymistapoja...moni on kahlannut syvät masennuksen suot...se on vain elämää ..ja kasvattaa meitä kärsivällisyyteen ja toisten mielipiteen kunnioittamiseen.
ja pilkkaa heidän mielipiteitään. Älä ota neuvoja SRK/lyyleriltä.