Väyrynen väitti juuri TV1:ssä , että kokoomus hallituksessa toimii vastoin hallitusohjelmaa ja kärjistää sekä luo vastakkainasettelua ulkopolitiikassa.
Edes presidentti Halonen ei tuota Väyrysen väitettä allekirjoita.
P.s. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari on sanonut vuosikausia, että Suomen tulisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteistyöjärjestöihin.
Edes presidentti Halonen ei tuota Väyrysen väitettä allekirjoita.
P.s. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Martti Ahtisaari on sanonut vuosikausia, että Suomen tulisi kuulua kaikkiin läntisiin yhteistyöjärjestöihin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Väyrynen vain sanoo itsensä irti nulkkien Nato kiimasta.
Hallitus on sopinnut aikoja sitten ettei tämä Eduskunta vie Suomea Natoon.
Väyrynen on Suomen kokeneimpia politiikkoja jolle ei kuoripojat pärjää.
Ei Vanhanen voi kommentoida mitenkään Väyrysen sanomisiin koska Väyrysellä on suurempi kannatus kuin Vanhasella se vain lisäisi puolueen sisäisiä riitoja.
No miksi tämä "suuri johtaja" ei saa kansalta kannatusta presdienttigallupeissa.
Nyt kannattaa rauhoittua ja lukea mitä yhteisesti sovittuun hallitusohjelmaan on kirjoitettu.
Hallituspohjelmassa puhutaan selkeästi "sotilaallisesti liittoutumattomasta Suomesta"
Itse asiassa Suomen kansainvälinen asema saattaa olla vahvempi liittutumattomana kuin sotilasliiton jäsenenä.
Kannatta muistaa Mauno Koiviston tokaisu, kun häneltä kysyttiin, misei Suomi halaja Natoon.
"Mitä me sieltä saisimme", veteraanipresidentti sanoi.
Suomi rakentaa turvallisuuttaan omalla ulkopolitiikallaan, kansainvälisellä yhteistyöllä, kansallisella varautumisella ja uskottavalla puolustuksella.
http://www.mil.fi/puolustusvoimainkomentaja/383.dsp
turvallisuuspoliittista selontekoa.
Taas impulsiivuus teki ne "tepposet"
Kustaa Hulkon ja Jorma Pöysän kirjasta ”Vakaa markka” (1998):
”Hallituksen ja Suomen Pankin työnjako heijastui myös julkiseen keskusteluun. Poliitikot ottivat liberalisointiin kantaa vain harvoin. Näkyvä poikkeus oli Paavo Väyrynen, ”Suomessa ei ole koskaan keskusteltu sen paremmin julkisuudessa kuin päätöksentekijöiden keskuudessa siitä, mikä on Suomen etu pääoma- ja rahamarkkinoiden yhdentymistä toteutettaessa ja miten sen vaikutukset on otettava Suomen sisäisessä kehityksessä huomioon”, hän sanoi kesäkuussa 1984 kepun puoluekokouksessa. ”Johtavien läntisten kapitalististen maiden tie ei tarvitse olla Suomen tie.”