Mikä home tuo mahtaa olla, ja mitä aiheuttaa? Ei löydy suomeksi mitään tietoa!
Lecythophora-sieni
<3<3<3
26259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Onkohan tuo joku harvinainen kun ei näytä tietoa löytyvän?? Harmi vaan, että enkku ei niin hyvin hallussa, että sieltä löytyisi tietoa tuosta meidän kämpän vallanneesta.
http://www.ktl.fi/ttr/gen/luettelot/sienet_laaja.pdf
Handbook of water and wastewater microbiology - Google-teoshaun tuloskirjoittanut Duncan Mara, N. J. Horan - 2003 - Technology & Engineering - 819 sivua
... Mortierella, Penicillium, Phialophora (as Lecytho- phora), Phoma and Scytalidium. Of the isolates, 44% were capable of growth in the ...
....
...sivun googletin itsekin, vaan ei siitä mitään TIETOA löydy kyseisestä homeesta...
...siis mistä ihmeen VEDESTÄ kysymys, saiskos tarkennusta?? Jos olis pelkkää vettä, niin ei ois varmaan luokituksessa "Vahva viite vauriosta"...
T: nimimerkki "Olen tyhmä enkä ymmärrä mitä tarkoitat"
englanninkielisestä tekstistä lisää!
Minulla oli perseeessä moose- sieni. se oli tosi ilkeä. hometta joka paikassa. ei kannata antaa hirven työntää kullia perseeseen. Menin vielä raskaaksi ja synnytin hirven vasan!!!!
http://books.google.fi/books?id=T6biHTO4E3kC&pg=PA90&lpg=PA90&dq=Lecytho phora&source=bl&ots=hQW80Xt639&sig=P5rAU_JWzT4aTPMrcMw4lkzieis&hl=fi&ei=T3sZSt2hE5Wxsga92K2RAg&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1
Kosteusvaurioituneissa rakennuksissa indikaattoriorganismeja ovat mm: Aureobasidium, Acremonium, Aspergillus versicolor, Aspergillus ochraceus, Exophiala, Eurotium, Fusarium, Phialophora, Rhodotorula (hiiva), Trichoderma, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia ja aktinomykeetit.
"Ilmanäytteiden koetulosten tulkinta
Ruotsin kansanterveyslaitos (Folkhälsoinstitutet) on vuonna 1995 eri Pohjoismaista tulleisiin ehdotuksiin nojautuen esittänyt ehdotukset ilmassa esiintyvien mikro-organis-mien määrien raja-arvoiksi. Ehdotetut raja-arvot perustuvat ilmanäytteiden elävien mikro-organismien viljelyanalyysiin. Homesienten osalta raja-arvoksi ehdotetaan 500-1000 CFU/m³ ja bakteerien osalta 4500-5000 CFU/m³.
Eri tyyppisten kasvavien organismien suhteen on esityksessä seuraavat raja-arvoehdo-tukset:
1. Patogeenit, kuten Aspergillus fumigatus ja toksiinintuottajat, kuten Stachybotrys atra
(= Stachybotrys chartarum): 0 CFU/m³
2. Yksittäinen laji yhdessä ja samassa näytteessä riippumatta lajista: 50 CFU/m³
3. Näytteessä useita eri lajeja: 150 CFU/m³
4. Cladosporium: 300 CFU/m³
Ilmanäytteiden analyysiä tulisi täydentää samasta tilasta otettujen pölynäytteiden analyysillä, koska homeitiötä voi ilman lisäksi olla muiden hiukkasten joukossa lattialla. "
http://www.pkgroup.se/koetulokset.html
***
Phialophora kuvahaus tulos"!
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Phialophora&lr=lang_fi&um=1&ie=UTF-8&ei=P30ZSsa1AYKB_AaHg4TnDA&sa=X&oi=image_result_group&resnum=1&ct=title
...ts. viitearvot ovat tiedossa jo -ja meidän kämpässä ko. hometta (josta siis kovasti toivon tietoa, sitä saamatta) on ~ 150 000 CFU...
joka tapauksessa muistan että kyseinen homelaji on pitkän ketjun tulos, ei siis ensimmäisiä homelajeja vaan vahinko on ollut jo pitkään.
Näin kertoi omassa oikeudenkäynnissämme akreditoidusta labrasta todistaja.
Joo kiitos tiedosta!!!! Meillä tuleekin just ongelmaksi todistaa, että vaurio ei ole tullut meidän aikanamme, kun edellinenkin omistaja on asunut talossa vain vähän aikaa, onko tullut sitten hänenkään aikana vielä...
P.S. Mikä muuten on "akreditoitu"?
http://www.jalora.fi/tutkimustoiminta/talolaakarit/naytteenotto_akreditoitu_talolaa/
"
Terveyssuojelulain 49 § muutoksessa 1.9.2001 annettiin määräyksiä tutkimuksia tekevän henkilön ja laboratorion valmiudesta, pätevyydestä ja luotettavuudesta.
Esimerkiksi tutkimuksia tekevällä laboratoriolla tulee olla asianmukainen laadunvarmistusjärjestelmä ja laboratorion on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritelmien luotettavuus.
Talolääkäreiden laboratorion rakennusmateriaalien mikrobimäärittelyyn kohdistunut akreditointi valmistui jo vuonna 2000.
Laboratorion laadun varmistusta valvoo Ruotsin valtio Swedac (Styrelse för ackreditering och teknisk kontroll).
Laadunvarmistusjärjestelmä on ulotettu meillä nyt myös näytteenottajiin. Näytteenottajan pätevyyden asiakas voi varmistaa pyytämällä erityisen lupakortin nähtäväkseen "
*lainaus tuolta sivustolta.
ttl on akreditoitu labra jonne lähetetään runsaasti näytteitä hometaloista.
Voi olla että Turun aerobiologian laitoksen labrakin on, en ole varma.
Yleensä terveystarkastajan ottamat näytteet analysoidaan paikkakunnan
omassa labrassa ja tutkimus on suppeampi kuin näiden "konkareiden".
Jos sitä todisteluvelvollisuutta on, voisi olla järkevää lähettää näytteet akreditoituun
labraan, mutta teillä on kaiketi materiaalinäytteet jo otettu?
meillä materiaalinäyte on otettu, mutta nyt tarvitaan kuitenkin (kuulemma) ilmanäyte. Mietitään just että kuin paljon siitä pitää maksaa,otetaanko ns. yksityiseltä firmalta vai kunnalta (vaan kun ei terveystarkastajia kiinnosta tulla käymään, kuulemma on usean kuukauden jono. Ymmärtääkseni terveystarkastajat usein ottanut nimenomaan ILMAnäytteen...)
Ja kiitos paljon vastauksestasi!! Kaikki info ja tieto tervetullutta (vaikka tais livetä tää keskustelu jo väärälle alueelle, toki ollaan myös sairasteltu hometalon takia, mutta koti ja rakentaminen/kosteusvauriot saattaisi nyt olla oikeampi osoite...)
...ollut tuostakaan tietoa, kiitti tiedosta. Tuntuu kyllä, että kaikenlaista räpeltäjää tulee näytteitä ottamaan ja kovia kirjoittamaan laskuja ;-) Ois pitänyt ajoissa tietää kysyä onko jotakin pätevän näytteenottajan lupakorttia esittää... :-(
hei,
otetttiinko teiltä yksi materiaalinäyte?
Ilmanäyte on tutkijoiden mukaan varsin epäluotettava ja ainakaan oikeudessa
todistajana olleet tutkijat eivät puoltaneet ilmanäytteen ottoa,vaan materiaalinäytteen. Ilmavirrat ja niiden vaihtelut muuttavat ilmanäytteet todellisuutta sekä jotkut lajit ovat niin raskaita etteivät jää kiinni. Jos ilmanäytteet otetaan muuna kuin pakkaskautena,pitää vertailun vuoksi ottaa näytteitä myös ulkoilmasta.
Materiaalinäytteet kun on otettu ja todettu että pitoisuudet ylittävät STM Asumisterveysohjeen terveyshaittarajan, ei siitä pääse minnekään pakoon siinä ajatuksessa että jos rakenteissa on nämä riittävät pitoisuudet, ne eivät sinne kuulu eikä talo ole terve ja voi aiheuttaa terveyshaittaa.
jos sellainen on tulossa. Moni siellä oikeudessa on saanut kummia kuulla, ja huomata ettei järjellä ja oikeudella ole mitään tekemistä keskenään. Sama juttu vakuutuslääketieteellä ja lääketieteellä.
Joten kysele miten järjettömiä tuomioita on tullut ja miksi. Mitä kaikkea syyttömän, sairastuneen tulisi ottaa selville ja mistä hän onkin yhtä äkkiä selvitysvastuussa.
Sitä ei ole kiva kuunnella oikeudenkäynnin kokeneiden suusta, eikä varmasti itse kokea. Joten varmista selustasi tarkoin.
..just pelkäänkin. "Mitäs menitte ostamaan vanhan talon, ansionne mukaan saitte kun olitte noin tyhmiä..."
Ilmanäytteitä EI kannata ottaa, ainakaan sulan maan aikaan.Vauriot ja niiden levinneisyys selvitetään AINA ensisijaisesti materiaalinäytteistä. Matala ilmapitoisuus ei pois sulje vakaviakaan vaurioita rakenteissa.
Phialophora on kosteusvaurioindikaattori mutta ei ole terveyshaitoiltaan sieltä pahimmasta päästä eli ei ole toksiineja tuottava.
Kannattaa katsoa Asumisterveysopas www.stm.fi sivuilta.
Teillä on siis otettu jo materiaalinäytteet, mikä tarkoittaa sitä, että rakenteita on availtu.
Jos ilmanäytteistä saataisiin positiivinen tulos, vastapuoli voisi vedota asiaan näin:
a) pöpöt peräisin avatuista rakenteista, ei vastaa todellista tilannetta
b) pöpöt ovat tulleet ulkoa
c) jos ilmanäyte on puhdas - siinäs näette, ei siellä mitään ole!
Todistakaa siis sisäilmayhteys jotenkin: Onko höyrynsulut tiiviit, onko rakenne muuten OK, onko korvausilmaventtiilit OK jne.
Tätä labraa ei ainakaan kannata käyttää, sillä eihän Suomessa ole samat viitearvot, kuin Ruotsissa! Samoin, jos näytteenottajalla on Ruotsista hankittu pätevyys ja lupakortti, niin ei sitä Suomen oikeuslaitos miksikään noteeraa :).
Rahan haaskuuta tämä!
näytteet kuitenkin lähettää Ruotsiin? Jos lääkärit pettävät luottamuksen tuosta noin, kun kyseessä on kosteusvauriot, miten labroihin voi luottaa?
Jos tarvitset Suomen oikeuslaitoksen hyväksymät tulokset, käytä suomalaisia viitearvoja käyttävää labraa. Ruotsissa jos olet, niin sitten ei suomalaista.
Viranomaisten käyttämät labrat kelpaavat, esim. työterveyslaitokset, kuntien laboratoriot jne. Voit vielä varmentaa asian sieltä, mitä aiot käyttää.
näin saa vertailutietoa miten suomalainen ja ruotsalainen tutkimustoiminta erotaa toisistaan vai eroaako. Mutta ÄLÄ kerro, että lähetät tutkittavaksi myös Ruotsiin!
Uskoisin, että rahalleen saa vastinetta kyllä!