tunteesi mua kohtaan... Jos olen oikein tulkinnut erästä kirjoitusta, olisit edelleen rakastunut minuun...mutta kerrothan Nyt, kuitenkin ;)
kerro minulle Nyt,
mitkä ovat
17630
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kaikkien nähden, no tota, öhöm, ookko sä sitte hän?
ei minulle.
ei kaikille sanota, jos sanotaan niin se on varmasti vitsi.
...sitten. Eipä tää tästä muutu. Rakkaus pysyy.
jotain...
http://www.youtube.com/watch?v=CAVMluF29nc
http://www.youtube.com/watch?v=CAVMluF29nc
Kun luin viestisi, huomasin että kiteytit ajatuksesi hienosti ;) Voisin jopa ajatella, että tuo biisi oli se olennaisin ;D
http://www.youtube.com/watch?v=BfqJsYGCeQ
n -------> n
http://youtube.com/watch?v=BfqJsYGTCeQ
ole muuttuneet vuosien varrella.
Mikä se olikaan rakastuneen rukous?
välitin paljon hänestä....nykyään en ole enään varma tunteistani.
toivon että voisin herätä viellä aamuun ,milloin tuntisin oloni niin vahvaksi ja hyväksi ,ettei nämä tunteet häritsisi minua enään.
Olen sinun Suojausenkelisi, se sininen kukka !!!! Muistatko?
http://www.youtube.com/watch?v=KbqkZA0NeGY
tunteet, voidaan puhua monesta tunteesta. Mä olin suhun ihastunut kovasti, sillain että oksat pois oli muusta, en pelännyt mitään, olin vain. Sit jossain vaiheessa todella pettynyt, välillä vihainen, hyvin ärsyyntynyt, välillä oletin, että olet inin poissa tolaltasi jostain jutusta, että sulla on mennyt arvostelukyky, nyt mä olen järkeillyt tunteeni neutraaleiksi. Jos niitä tositunteita miettii, niin siellä on sellanen sekoitus silti typerää ihastusta, mahdotonta toivoa päiväunissa, järjenpuolelta ärtymystä, välillä jopa ylenkatsetta, halveksuntaa, et olis helpompi olla ja unohtaa ja sit vielä jotain luottamuksen toivoa pikkuisen, vaikka toisaalta tiedän, etten voi suhun luottaa enää.
Sit on jopa jotain itsensä satuttamisen pelkoa sun kanssa. En arvosta pinnallisuuttasi pätkääkään, ja tiedän, ettet piittaisi musta esimerkiksi siinä valossa mitään, mutta hullunrohkeuttasi jossain asioissa ihmettelen, toisaalta pelkoa toisiin asioihin kummastelen. Ja toisaalta sellanen tunne, että järjellä kun ajattelee, kyllähän minä paremmankin ja oikeasti välittävän löytäisin. Toisaalta siitä pistän pääni pantiksi, että sulla on joku kriisi?!? ollut pitkään ja menossa, ja että asiat muuttuu kun on aika.
Melkoinen sekamelska, josta en ota itsekään selvää. Siitä kun alat purkaa vaan.
Mä en tiedä itsekään miten reagoisin mihinkin asiaan. ETtä mikä noista nousee pintaan vai monta asiaa yhtä aikaa.
on pakko olla naiselta miehelle... Muuten liian läheltä liippaa... :)
Tähän ei voi sanoa muuta kun mitä jos juttelisit asianomaisen kanssa ja selvittäisit mitä se oikeasti miettii. Moni on sekaisin elämässään!
joo oli se. ei pysty enää jutella, kai se tommosen sotkuna saan luvan unohtaa vaikka olis helpompi jos ees joku asia selviäis. Ja aiemminkin kun joskus koitti, ei ollut huomaavinaankaan tai teeskenteli, ettei tajua. Ei ole enää musta kiinni ja hän on järjestänyt elämänsä visusti niin, ettei sitä tilaisuutta enää koskaan ole eikä tule. Tää ei tule selviämään tästä koskaan yhtään enempää, kyllä sen tajuan, ja toisaalta hyvä että tajuan. Vois tohon hajottaa itsensä jos haluais, mut mitä sekään auttais.
Siksikin ärsyttävä tapaus. Toisaalta jos itseensä arvostaa enemmän tajuaa, että itsellekin saa toivoa parempaa, joka kykenis edes jutteleen ihan normaalisti jostain pikkuasiasta edes.
Joskus pitää vaan purkaa, tää pitää jotenkin vaan jättää taakse. Ei se tonkimalla enää muuksi muutu mun osalta, kun mihinkään omaan tunteeseen ei saa selkeyttä. Tää on vaan ihan nolo ja typerä juttu.
nää on pelkkiä vitsejä,, ja kyselet nimettömällä viestillä..!
hyvin sulla ,, viestistäs päätellen.