Ite opiskelen Kauppatieteitä.
Toiset ovat katkeria titteleistä ja kaikenlaisesta paremmuusjärjestykseen asettamisesta.
Henkilökohtaisesti tittelit eivät minulle merkitse juuri mitään, olen jo enennen opiskelujen aloittamista toiminut ammattimaisena sijoittana, luoden jo jokseenkin merkittävän omaisuuden.
Vaikka ikää on 24 vuotta, niin ei silläkään seikalla ole paljon merkitystä negatiivisessa mielessä. Ratkaisevaa on kohdallani ollut se,että tartun toimeen.
En ole saanut työpaikkoja ja liikesuhteita sähköisiä hakemuksia lähettelemällä. Olen toiminut kentällä, tehden välillä pölyisiäkin hommia.
Ihmettelen vaikka oon itsekkin C:n ylioppilas, et mikä noit ylioppilaita oikein vaivaa kun pitäis ottaa hiomalaikka käteen ja tehdä työtä. Vaikuttaa kun monella ois sellainen kammo, ettei voi tehdä muutakun joitain kivaa ja siistiä toimistotyötä. Joskus terve järkikin tuntuu puuttuvan (liekö syynä elämän helppous?). Miettää itseänne, pois näsäviisaus!
Ite kartan kun ruttoa sellaisia näsävisaita henkilöitä, joita tahtoo varsinkin kuoluista löytyä. Alkää valittako että ette saa töitä; jokainen on oman onnensa seppä !
Oikeastaan säälittä tilanne on silloin kun henkilö haluaa mennä laput silmillä isoon firmaan töihin, yhdeksi toimistorotaksi muiden joukkoon. Homehtua sinne ! Voi miettiä sitä, mikä on elämän tarkoitus, istua 8 tuntia päivässä neliön muotoisessa toimistossa ?
En nosta opintotukea , pyöritän firmaa ja suoritan tänäkin vuonna n. 60 opintoviikkoa. Ja olo on vielä kevyt !
T; Helsingin poika
Toiset ovat katkeria titteleistä ja kaikenlaisesta paremmuusjärjestykseen asettamisesta.
Henkilökohtaisesti tittelit eivät minulle merkitse juuri mitään, olen jo enennen opiskelujen aloittamista toiminut ammattimaisena sijoittana, luoden jo jokseenkin merkittävän omaisuuden.
Vaikka ikää on 24 vuotta, niin ei silläkään seikalla ole paljon merkitystä negatiivisessa mielessä. Ratkaisevaa on kohdallani ollut se,että tartun toimeen.
En ole saanut työpaikkoja ja liikesuhteita sähköisiä hakemuksia lähettelemällä. Olen toiminut kentällä, tehden välillä pölyisiäkin hommia.
Ihmettelen vaikka oon itsekkin C:n ylioppilas, et mikä noit ylioppilaita oikein vaivaa kun pitäis ottaa hiomalaikka käteen ja tehdä työtä. Vaikuttaa kun monella ois sellainen kammo, ettei voi tehdä muutakun joitain kivaa ja siistiä toimistotyötä. Joskus terve järkikin tuntuu puuttuvan (liekö syynä elämän helppous?). Miettää itseänne, pois näsäviisaus!
Ite kartan kun ruttoa sellaisia näsävisaita henkilöitä, joita tahtoo varsinkin kuoluista löytyä. Alkää valittako että ette saa töitä; jokainen on oman onnensa seppä !
Oikeastaan säälittä tilanne on silloin kun henkilö haluaa mennä laput silmillä isoon firmaan töihin, yhdeksi toimistorotaksi muiden joukkoon. Homehtua sinne ! Voi miettiä sitä, mikä on elämän tarkoitus, istua 8 tuntia päivässä neliön muotoisessa toimistossa ?
En nosta opintotukea , pyöritän firmaa ja suoritan tänäkin vuonna n. 60 opintoviikkoa. Ja olo on vielä kevyt !
T; Helsingin poika
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olet muuten oikeassa. Kolme laudaturia ja teen lumitöitä ja muita hanttihommia opiskelujen ohessa. Oikeastaan pärjäisin opintotuella ihan hyvin ilman töitäkin, mutta teen töitä että totuus ei unohtuisi.
Noh mä jäin niihin duunarihommiin koukkuun.
Teen tällä hetkellä väikkäriä eräästä kielestä. Opiskeluaikoina ajauduin Postiin "hetkeksi". Noh maisterin paperit saatuani sain oman alan työtä. Vihasin sitä toimistossa istumista. Ja eikun takaisin Postiin. No tällä hetkellä olen jo päässyt esimiesasemaan ja tienaan enemmän kuin olisin kääntäjänä saanut (paitsi ehkä sitten 40-vuotiaana). Työ on mukavaa jo siinä mielessä että kun lähden töistä ei työt seuraa.
Toimistotyöt eivät sovi kaikille. Ja voin toteuttaa samalla jatko-opintoja. Tosin kun saan väikkärini tehtyä en lähde silti Postista.
Huvittavaa kun joskus kävin treffeillä kaverin tutun kanssa, joka oli aluksi aivan hurmaava ihminen. Tuli sitten puheeksi missä olen töissä (mutta ei puheeksi mikä olen koulutukseltani)Noh mies (joka itse oli AMK-insinööri) katsoi minua kuin halpaa makkaraa. Myöhemmin hän oli saanut kuulla, että olen myös filosofian linsensiaatti niin heti otti taas yhteyttä. Voitte arvaa kiinnostiko enää :D
Ihmiset ovat niin tittelin kipeitä ja kuvittelevat koulutuksen tuovan ihmisarvoa. Duunarit pitää tätäkin maata pystyssä. Niin se vain on.
Olipas melkoista yleistystä taas, luuletko että kaikki ylioppilaat on jotain viisastelevia toimistopellejä? Itse en ole duunarin hommissa sen enempää kuin toimistohommissakaan ollut, ja paljon mielummin tekisin esim. kesätöitä vaikka sillä hiomalaikalla kun jossain toimistossa, mutta meneppä yliopisto-opiskelijana jotain duunarin hommia kyselemään, nehän nauravat perseensä pihalle ja sanovat että "nämä duunit menee ammattimiehille, mees poika jonneen papereita pyörittelemään..". "Jokainen on oman onnensa seppä", hah! Missä satumaailmassa elät, työtä saa ne joiden isukeilla ja setälöillä on firmat tai ovat korkeissa asemissa, niiden vesat talutetaan kädestä pitäen työpaikalle. Jos taas ei ole sukulaisia tai tuttuja firmoissa, et sitä duunia hakemalla saa muualta kun prisman kassalta saatana.
Kokeile huviksesi, soita pariin "hiomalaikkaduunipaikalle" ja sano olevasti yliopisto-opiskelija ja hakevas kesäduunia, puhelu katkeaa ennen kun oot ehtiny sanoa loppuun sanan "yliopisto-opiskelija".
Dumbass!
Joo muthei ammattimies on ihan eri asia kuin yliopisto-opiskelija. Ehkä teidän on helvetin vaikee kuvitella, että joku sorvaaja tai rakennusmies on ihan oikeesti vaativa ammatti. Putkimies ei osaa välttämättä hoitaa lakimiehen hommia, eikä lakimies putkimiehen?
Duunarit on ammattimiehiä ja on tavallaan aika moista väheksymistä heitä kohtaan, että sanoa yliopisto-opiskelijoille "mene sinne duunarihommiin". Kun on tarjolla esim. alan opiskelijoita amiksesta jotka tajuaa jo hommasta jotain niin eikai sinne ketään korkeakouluopiskelijaa oteta, joka ei tajua hommasta mitään.
Oisit lukenut sen tekstin kunnolla ennen kun alat vastaamaan. Se oli vastaus tuohon ensimmäiseen viestiin jossa joku idiootti valittaa kun yliopisto-opiskelijat ei mene muihin hommiin kun toimistoon. Syy on selvä, niihin hommiin halutaan mielummin ammattimies, koska ammattimies osaa homman paremmin. Missään kohden teksiä en väheksynyt duunareita, päinvastoin, ne on vähintään yhtä tärkeitä hommia kun mikä tahansa muukin ammatti/virka. Vai olikohan viestisi tarkoitettu juuri tuolle alkuperäiselle kirjottajalle? Anyway, mulle se jokatapauksessa tuli..
Ei tarvi korostaa heti kättelyssä et on "yliopisto
opisto" pelle.
Kun tuntee vaan jonkun oikein kunnon duunarin, joka menee pölysiin hommiin, ei muuta kun haalarit päälle ja menoks.
Jos on ahkeruutta ja edes vähän maalaisjärkeä pääsee pitkälle.
On tullu takapakkia ja välil on mennyt aika kovaa eteenpäin.
Se että, rikkaiden vesat pääsee vaan ekana töihin isiensä alaisuuteen on huono asia, koska tällöin firmaan ei välttämättä saa niitä rautasimpia työntekijöitä. Eiks niin ?
- Helsingin poika -