Ohessa on HBL:ssä julkaistu yllättävä ja anarkistinen KAKSIKIELISYYS ON VOIMAVARA –yleisönosastokirjoitus ihmeteltäväksemme:
KAKSIKIELISYYS ON VOIMAVARA
Minuun on aina yksikielisenä pohjanmaalaisena tehnyt vaikutuksen kaksikieliset henkilöt, erityisesti heidän tapansa kevyesti voida vaihtaa ruotsin ja suomen välillä. Kaksikieliset pystyvät myös helpommin oppimaan muita germaanisia kieliä. Äitinä olen myös aina saanut fantasioita ajatuksesta kaksikielisistä lapsista.
Kaksikielisyys näyttää olevan päivän trendi ja se, että tulee kaksikieliseksi on usein merkki siitä, että pystyy sopeutumaan ympäristöön. Noin 20 vuotta sitten katsoi n. 30 % ruotsinkielistä olevansa maassamme kaksikielisiä. Nyt kokee n. 40% itsensä kaksikielisiksi, 40% selviää suomella tyydyttävästi ja 20 % on enemmän tai vähemmän yksikielisiä.
Ympäristö on paras kieliopettaja, huomasin minä, ja aloin "kielikylvettää" omia lapsiani. Maalini oli, että kolme yksikielistä lastani tulisivat oppimaan ruotsin "keskinkertaisesti". Toivoin, että he koulussa saavuttaisivat seiskan tason. Nyt on tämä kieliprojekti ollut käynnissä 11 vuotta. Koulu on mennyt hyvin ja lapset ovat tyytyväisiä kaksikielisyyteensä. Kaikkein tyytyväisin olen kenties siihen, että he pystyvät näkemään hyödyn kaksikielisyydessään.
Oppiakseen ruotsia, on lasten pakko vaihtaa ympäristöään, aivan yksinkertaisesti täysin suomenkielisestä ympäristöstä niin ruotsinkieliseen ympäristöön kuin se vain on mahdollista. Tämä tarkoitti koulun vaihtoa naapurikunnan lähimpään ruotsinkieliseen esikouluun ja kouluun. Minä sain jopa alkaa lukea satuja ruotsillani (Minä huonolla ruotsillani!), panostaa kaksikieliseen päivähoitoon, ruotsinkielisiin harrastuksiin, lastenvideoihin ym. Oli myös tärkeää saada ruotsinkielisiä kontakteja. Tämä on kaksijakoista elämää, kun lapset omistautuvat ensimmäiselle kielelle suomelle kotona ja toiselle, ruotsille olemalla ympäristössä, jossa sitä puhutaan.
On harvoja täysin suomenkielisiä lapsia, jotka käyvät ruotsinkielistä koulua. Siksi, koska suomi on Suomen enemmistökieli ja koska enemmistökieltä puhuville yksilöille on vaikeampaa oppia vähemmistökieltä. Ruotsalaiset koulut Suomessa eivät myöskään ole mitään kielikouluja ja siksi täytyy lasten osata jossain määrin kieltä ennen koulua.
Minun kaksikielisten lasteni kohdalla on niin, että joillakin alueilla he ovat vahvempia. He esim. hallitsevat kouluasiat paremmin ruotsiksi, koska käyvät ruotsinkielistä koulua. Nuorimmalla lapsellani, joka on matkalla tulla tasapainoisemmaksi kaksikielisyydessään, on suomen kielen piirteitä sekä ruotsia puhuessaan että kirjoittaessaan, mutta vielä enemmän ruotsin piirteitä suomea puhuessaan. Lauseita kuten: "äiti kuule mä oon vahingos uppställanu kaks uppgiftiä liikaa, tolvin ja elvan, mutta opettaja sanoi ettei se haittaa", tulee usein esiin. Myöhemmin käy, kuten vanhimman lapsen kohdalla on tänään, että ruotsinkieliset piirteet suomessa vähenevät.
Minua hämmästyttävät kommentit, joissa sanotaan, että "miksi valitsitte ruotsin, teidän olisi pitänyt valita englanti sen sijaan". Englanti on tietenkin "lingua franca" maailmassa, mutta se ei ole elävä kieli Suomessa, jolla olisi oma kulttuuri, koulutus ja massamedia. Meillä on valtavan vähän ihmisiä, jotka puhuvat englantia äidinkielenään, mikä vaikeuttaisi oikean ääntämyksen ja sanavalinnan oppimista. Ruotsi sen sijaan pitää korkeaa tasoa Pohjanmaalla, koska suomen kieltä ei sekoiteta niin paljon siihen. Se, että ruotsi on enemmistön kieli monella lähialueella, nostaa varmasti myös sen tasoa.
Monet kaksikieliset tapaavat sanoa, että he ottavat hyvän kummastakin kielestä. Niinpä mekin olemme saaneet nauttia (suomea) iloisemmista ruotsinkielisistä lastenlauluista ja sujuvimmista sanontatapasäännöistä. Kuinka helppoa se onkin kiittää tästä päivästä, suomeksi kuulostaa se hieman epäluonnolliselta sanoa "kiitos tästä päivästä" (sellaistahan kuulee liian harvoin).
Kaksikielisyys voidaan nähdä resurssina ruotsinkielisyydessä. Kielikysymykset ovat olleet paljon esillä viime aikoina ja molemmat kieliosapuolet yrittävät saavuttaa parhaan tuloksen. Valtio yrittää tehdä parhaansa laeilla ja informaatiolla. Loppujen lopuksi ne ovat ne positiiviset asenteet, jotka auttavat eniten. Eikä se maksa mitään...
Raijaleena Rinta-Jouppi
filosofian maisteri
Tervajoki
.
KAKSIKIELISYYS ON VOIMAVARA
Minuun on aina yksikielisenä pohjanmaalaisena tehnyt vaikutuksen kaksikieliset henkilöt, erityisesti heidän tapansa kevyesti voida vaihtaa ruotsin ja suomen välillä. Kaksikieliset pystyvät myös helpommin oppimaan muita germaanisia kieliä. Äitinä olen myös aina saanut fantasioita ajatuksesta kaksikielisistä lapsista.
Kaksikielisyys näyttää olevan päivän trendi ja se, että tulee kaksikieliseksi on usein merkki siitä, että pystyy sopeutumaan ympäristöön. Noin 20 vuotta sitten katsoi n. 30 % ruotsinkielistä olevansa maassamme kaksikielisiä. Nyt kokee n. 40% itsensä kaksikielisiksi, 40% selviää suomella tyydyttävästi ja 20 % on enemmän tai vähemmän yksikielisiä.
Ympäristö on paras kieliopettaja, huomasin minä, ja aloin "kielikylvettää" omia lapsiani. Maalini oli, että kolme yksikielistä lastani tulisivat oppimaan ruotsin "keskinkertaisesti". Toivoin, että he koulussa saavuttaisivat seiskan tason. Nyt on tämä kieliprojekti ollut käynnissä 11 vuotta. Koulu on mennyt hyvin ja lapset ovat tyytyväisiä kaksikielisyyteensä. Kaikkein tyytyväisin olen kenties siihen, että he pystyvät näkemään hyödyn kaksikielisyydessään.
Oppiakseen ruotsia, on lasten pakko vaihtaa ympäristöään, aivan yksinkertaisesti täysin suomenkielisestä ympäristöstä niin ruotsinkieliseen ympäristöön kuin se vain on mahdollista. Tämä tarkoitti koulun vaihtoa naapurikunnan lähimpään ruotsinkieliseen esikouluun ja kouluun. Minä sain jopa alkaa lukea satuja ruotsillani (Minä huonolla ruotsillani!), panostaa kaksikieliseen päivähoitoon, ruotsinkielisiin harrastuksiin, lastenvideoihin ym. Oli myös tärkeää saada ruotsinkielisiä kontakteja. Tämä on kaksijakoista elämää, kun lapset omistautuvat ensimmäiselle kielelle suomelle kotona ja toiselle, ruotsille olemalla ympäristössä, jossa sitä puhutaan.
On harvoja täysin suomenkielisiä lapsia, jotka käyvät ruotsinkielistä koulua. Siksi, koska suomi on Suomen enemmistökieli ja koska enemmistökieltä puhuville yksilöille on vaikeampaa oppia vähemmistökieltä. Ruotsalaiset koulut Suomessa eivät myöskään ole mitään kielikouluja ja siksi täytyy lasten osata jossain määrin kieltä ennen koulua.
Minun kaksikielisten lasteni kohdalla on niin, että joillakin alueilla he ovat vahvempia. He esim. hallitsevat kouluasiat paremmin ruotsiksi, koska käyvät ruotsinkielistä koulua. Nuorimmalla lapsellani, joka on matkalla tulla tasapainoisemmaksi kaksikielisyydessään, on suomen kielen piirteitä sekä ruotsia puhuessaan että kirjoittaessaan, mutta vielä enemmän ruotsin piirteitä suomea puhuessaan. Lauseita kuten: "äiti kuule mä oon vahingos uppställanu kaks uppgiftiä liikaa, tolvin ja elvan, mutta opettaja sanoi ettei se haittaa", tulee usein esiin. Myöhemmin käy, kuten vanhimman lapsen kohdalla on tänään, että ruotsinkieliset piirteet suomessa vähenevät.
Minua hämmästyttävät kommentit, joissa sanotaan, että "miksi valitsitte ruotsin, teidän olisi pitänyt valita englanti sen sijaan". Englanti on tietenkin "lingua franca" maailmassa, mutta se ei ole elävä kieli Suomessa, jolla olisi oma kulttuuri, koulutus ja massamedia. Meillä on valtavan vähän ihmisiä, jotka puhuvat englantia äidinkielenään, mikä vaikeuttaisi oikean ääntämyksen ja sanavalinnan oppimista. Ruotsi sen sijaan pitää korkeaa tasoa Pohjanmaalla, koska suomen kieltä ei sekoiteta niin paljon siihen. Se, että ruotsi on enemmistön kieli monella lähialueella, nostaa varmasti myös sen tasoa.
Monet kaksikieliset tapaavat sanoa, että he ottavat hyvän kummastakin kielestä. Niinpä mekin olemme saaneet nauttia (suomea) iloisemmista ruotsinkielisistä lastenlauluista ja sujuvimmista sanontatapasäännöistä. Kuinka helppoa se onkin kiittää tästä päivästä, suomeksi kuulostaa se hieman epäluonnolliselta sanoa "kiitos tästä päivästä" (sellaistahan kuulee liian harvoin).
Kaksikielisyys voidaan nähdä resurssina ruotsinkielisyydessä. Kielikysymykset ovat olleet paljon esillä viime aikoina ja molemmat kieliosapuolet yrittävät saavuttaa parhaan tuloksen. Valtio yrittää tehdä parhaansa laeilla ja informaatiolla. Loppujen lopuksi ne ovat ne positiiviset asenteet, jotka auttavat eniten. Eikä se maksa mitään...
Raijaleena Rinta-Jouppi
filosofian maisteri
Tervajoki
.
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Eikä se maksa mitään..."
Nyt on Raijaleena kyllä ihan ulkona maailman asioista!
Onnea vaan parantumiseen Raijaleena!
näytetty tarina ja kertoo äidistä jonka lapset ovat jo isompia, kuintänään.
Hän on tietämättömyyttään kasvattanut lapsistaan puolikielisiä.
Olisipa mukavaa kuulla Rouva Rintajoupin lasten nyt puhuvan ruotsiksi (siis tarkoitan ruotsiksi, enkä Närpiön ruotsiksi ) ja sitten suomeksi tai päinvastoin.
Kaksikielisyyden voimavara piilee siinä, kun räkäruotsia ruikkimalla haet työpaikkaa tomaatinkiillottajana tuontiöljyllä lannoitetuilta närppesin tomaattiviljelmiltä, niin olet melkein samalla viivalla kielitaidottoman maahanmuuttajahakijan kanssa.
Kaksikielisyyden voimavara piilee siinä, kun apinaenglantia määkimällä haet työpaikkaa kännykän kiillottajana amerikkaan myydystä ja kiinan kaukosijoitetusta "suomalaisfirmasta", niin olet melkein samalla viivalla kielitaidottoman maahanmuuttajahakijan kanssa.
ovat suomi ja englanti.
Käytäntöhän se ratkaisee, eikä mikään aikansa elänyt pakkoruotsi.Sen aika on nyt vääjäämättä ohi.Nyt vain odotellaan faktaa tästä pakkotuotsituksen maksamisesta.Sen salailijathan ovat surkeita kurjia pelkureita,jotka eivät uskalla kertoa meille totuutta sen maksajille kustannuksien suuruudesta!
Totuus on kaivettava esiin ja sitten alkaakin parempi aikakausi ilman pakkoruotsia.
nämä netti fennot, maksaakohan joku niille likaisesta (maanpetturuus) työstä?
Tällä kirjoituksellahan oli tarkoitus mielistellä autoliike Rinta Joupin ruotsinkielisiä asiakkaita.
Joten uskottavuus on täysi nolla.
Tuttavani, joka asuu lähellä kertoi, että ympäri Suomea tulee ruotsinkielisiä autonostajia, jotka eivät osta mitään "karvalakkimalleja".
Myös ruotsinkieliset yritykset ovat "löytäneet" ko. yrityksen, joten sen suhteen rouva voi pukeutua hienosti Halosen kutsuille.
Tämä siis ennen lamaa - nyt ei ole tietoa, kuinka kauppa käy.
lapsia jotka ovat tulleet kuuluisiksi laajemmaltikin?
Kaksikielisyys tai vaikka nelikielisyys on voimavara mutta ruotsin eikä suomenkaan välttämättä täydy kuulua näihin kieliin, kuka tahansa joka osaa useita kieliä oppii varmasti helpommin muitakin kieliä joten ruotsi ei ole tässä mielessä mikään porttikieli kaikkiin muihin kieliin.
miltähän "kiitos tästä päivästä" kuulostaisi italiaksi tai joksi muuksi kieleksi, varmasti paljon paremmalta kuin suomeksi mutta tämähän ei ole pääasia.
Kysymys on edelleen siitä että 5%n kieltä täytyy enemmistön pakolle opiskella, jos tämä ei ole sukulaiskansallemme ruotsille mahdollista niin miksi se toimisi suomessa.
rakentaa variksenpelättimiä?
Jos kysyt ymmärrettävän kysymyksen niin vastaaminenkin voisi onnistua.
mitään ymmärrä eikä osaa edes etsiä.
Variksenpelätin l. olkinukke (engl. straw man) on argumentaatiovirhe jossa vastustajan mielipiteestä rakennetaan helpommin kumottava (vääristelty) "harjoitusvastustaja"...
Sitten tarvitsen selvennyksen mikä vastauksessani vääristää mitään, se perustuu faktoihin.
erittäin kaukaisesti.
"Englanti on tietenkin "lingua franca" maailmassa, mutta se ei ole elävä kieli Suomessa, jolla olisi oma kulttuuri, koulutus ja massamedia. Meillä on valtavan vähän ihmisiä, jotka puhuvat englantia äidinkielenään, mikä vaikeuttaisi oikean ääntämyksen ja sanavalinnan oppimista."
Englanti on tietenkin "lingua franca" maailmassa, JA MYÖS SUOMESSA, ja on näin ollen elävä kieli Suomessa, jolla on, ei vain yksi, vaan monia kulttuureita mamujen kautta, kuin myös koulutus ja massamedia. Meillä on valtavan paljon ihmisiä, jotka puhuvat englantia.
Suomenkielisten ei missään nimessä kannata olla kiinnostuneita kielestä ja kulttuurista, jolla on vain n. 10 milj. puhujaa ja vain kahdessa maassa.
"Englanti on tietenkin "lingua franca" maailmassa, JA MYÖS SUOMESSA, ja on näin ollen elävä kieli Suomessa, jolla on, ei vain yksi, vaan monia kulttuureita mamujen kautta, kuin myös koulutus ja massamedia. Meillä on valtavan paljon ihmisiä, jotka puhuvat englantia."
Eli myönnät että suomenkieli on joutumassa englannin syrjäyttämäksi lähes kaikilla elämän aloilla, mutta sinusta se on vain hyvä ja kannatettava asia.
Minusta se on suomen kielen tappiota ja häviön alku...
"Suomenkielisten ei missään nimessä kannata olla kiinnostuneita kielestä ja kulttuurista, jolla on vain n. 10 milj. puhujaa ja vain kahdessa maassa."
Tuollako periaatteella siis olet myös korvaamassa suomea englannilla?
Eihän suomen kielisen kannata olla kiinnostunut kielestä ja kulttuurista jolla on vielä vähemmän eli n.5 miljoonaa puhujaa ja vain kahdessa maassa.
on näköjään englannin kieli.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ignoratio_elenchi
Suomen kielen opetusta pitää lisätä, samoin englannin. Näillä kielillä Suomi jo pärjää hyvin, ja kun ei tuhlata aikaa mitättömään ruotsiin.
vakiovirheargumentti, koska he näkevät sen alkusyyksi kaikkeen....
Miksi haluat rajoittaa suomalaisten kielivarannon vain yhteen vieraaseen kieleen?
Miksi haluat kaventaa suomalaisten kilpailukykyä kansainvälistyvässä maailmassa?
Miksi sinusta minkä tahansa muun kielen kuin englannin opiskelu on ajan tuhlausta?
Jos kerran kannatat kielivapautta, niin miksi ajat pakkoenglantia?
"Miksi haluat rajoittaa suomalaisten kielivarannon vain yhteen vieraaseen kieleen?"
En halua.
"Miksi haluat kaventaa suomalaisten kilpailukykyä kansainvälistyvässä maailmassa?"
Päinvastoin.
"Miksi sinusta minkä tahansa muun kielen kuin englannin opiskelu on ajan tuhlausta?"
On, jos pelkkä ruotsi on jokin muu kieli.
Kysymykset kun olivat hänelle...
propaganda kirjoitus täällä esitetään. Raija Leena on niitä kylä tätejä jotka eivät tiedä muusta maailmasta kuin tuosta ihmeellisestä "ruotsi satumaasta" ja kasvattaa lapsiansa samanlaisiksi sokeiksi oikeasta elämästä.
suomalaisia hyväkseen kun se kertoo ruotsin kielen autuaaksi tekevästä voimasta. Magmalla on useampia savolaistyttöjä joita käytetään kielikeskustelussa hyväksi oikein hävettävällä tavalla. Pienten savolaistyttöjen suuhun pannaan melkein mitä vain, että saadaan ruotsin kieli vaikuttamaan maailman tärkeimmältä asialta.
Anarkismin häivääkään. Poroporvarillinen näännyttävän tasapaksu jorina, varsinaista valtaapitävien rahapiirien pallien nuoleksintaa. Yäöyyäk.
Sairas lehmä.