USA-filmit ovat perseestä

Propagandaa tietysti, mutta sen voi unohtaa.

Eihän ne tietenkään totuudenmukaisia kaikki oo, mutta on ne nyt paljon parempia kuin jotkut aasialaiset "pelottavat" ja tylsät leffat. Tottakai, vihaan jenkkifilmeistä sitä erikoistehostefilmipuolta, ne ovat aivan perseestä mutta sitten taas jenkkiläiset draamat/komediat ovat ihan eri luokkaa kuin aasialaisilla. Samoin näyttelijät. Tämä on vain mun mielipide.

Kuka on sanonut että leffojen pitää olla totuudenmukaisia? Faktoja näkee vaikka uutisia katsomalla. Leffat on viihdettä. Jotkut kaipaa taidetta ja toiset muuten vaan hienoja kokemuksia. Ja on muuten aika yleistävää niputtaa kaikki filmit jonkunlaisiksi pelkän tekomaan perusteella. Sitä paitsi, voithan mennä katselemaan ranskalaista film noiria tai mitä sitten harrastatkin, jos suvaitsevuutta ei löydy millin vertaa.

1. Mustavalkoiset "hyvä vastaan paha" -asetelmat
2. Erikoistehosteilla kikkailu
3. Vastenmielinen patriotismi
4. Stereotyyppiset käsitykset muista kulttuureista
5. Väkisin väännetyt onnelliset loput
6. Imelän tyhjänpäiväinen musiikki
7. Huonosti näyttelevät Hollywood-tähdet
8. Ylenpalttinen väkivaltaisuus
9. Naurettava ja epäuskottava machoilu
10. Arkirealismin täydellinen puute
11. Kaupallisilla Oscar-palkinnoilla markkinointi
12. Ideoiden varastaminen Euroopasta ja Aasiasta
13. Tarve työntää väkisin lähes joka elokuvaan yksi nainen, yksi musta ja yksi juutalainen
14. Ennalta-arvattavat juonenkäänteet
15. Rikkauden ja kauneuden varaukseton ihailu

Joku muu saa jatkaa...

Kyllä ne suomalaiset nykyajan "elokuvat" niitä huonoja on...

Mitä totuudentuntuista niissä sitten pitäisi olla ??? asia on erikseen dokumentti tai joku tositapahtumaan perustuva elokuva. Jos Amerikassa ei tehtäisi elokuvia ei koko maapallolla olisi mitään syytä mennä elokuviin koska he ovat ainoita maapallolla joiden useimmat filmit ovat katsomisen arvoisia. Toki Usassa valmistetaan tosi paljon täyttä peetä kuten sanoit mutta he tietävät sen itsekkin, mutta ne menevät silti kaupan maailmalla. Suomessa taas kun teehdään joitain esim pahat pojat tyylistä täyttä bullshittiä niin johan ovat suomalaiset kehumassa kotimaista filmiä jotka kaikki mitä ikinä on tehty suomessa tai suomalaisista ei kerta kaikkiaan voi edes katsoa voimatta pahoin.
Kaikki katsokoot mitä tykkää mutta minä kyllä katson vain ja ainoastaan jenkkifilmejä

Leffa on leffa ja dokumentti on dokumentti. Minkäs teet kun Suomi-filmiä ei kiinnosta maksaa ja katsoa.
Levottomat 2 tulee kohta tv:stä, kai se on katsottava yleissivistyksen takia.

Totta.

Ehkä olisi parempi puhua uskottavuudesta ja samaistettavuudesta kuin "totuudenmukaisuudesta". Fiktiohan on fiktiota eikä totta, mutta joku (genren rajoihin sopiva) uskottavuus pitäisi tavoittaa.

Myös päähenkilöiden motiivit ja "ajatusmaailma" pitäisi olla jollain tavalla ymmärrettävä ja parhaimmillaan jopa samaistuttava. Siksi yksiulotteiset arkkityypit eivät toimi kuin korkeintaan pienessä sivuosassa. Elokuvan seurattavuuden ja kiinnostavuuden kannalta olisi hyvä, jos päähenkilöiden pään sisällä ja heidän välisissä suhteissaa myös tapahtuisi jotain. Hahmot ja heidän väliset suhteensa kasvaisi tai muuttuisi.

Sci-fi -genrestä voi ottaa kaksi vastakkaista esimerkkiä: Borderland ja Mad Max -Fury road. Kummassakin päähenkilöillä on Tehtävä ja sitä kohti mennään rymistellen ja erikoistehosteiden saattelemana.
Borderlandissa ei kuitenkaan toimi mikään, hahmot ovat paperinohuita, motivaatiot epäselviä (ainoa jonka toiminnan motivaation ymmärtää on päähenkilöä auttamaan ohjelmoitu robotti) Juoni on epäuskotta, siinä on perustelemattomia käänteitä ja koko "holvin" merkitys jäi lopulta hämäräksi.
Fury Road on pinnalta pelkkää takaa-ajoa, mutta suoraviivaisen rymistelyn päällä on tarina kahden omien demoniensa piinaamien ihmisten välisestä suhteesta. Pääpari (Mad Max ja Furiosa) yrittävät ensin tappaa toisensa, mutta olosuhteiden pakosta syntyy asteittain luottamus ja sitten solidaarisuus. Elokuvaan sopivasti tärkeät askeleet osoitetaan toiminnalla eikä puheella (dialogia on äärimmäisen vähän). Mitään imelää romanssia ei rakenneta, vaan kyse on ihmisistä - ei leimallisesti miehestä ja naisesta.
Kumpikin näistä elokuvista sijoittuu mielikuvitusmaailmaan ja on lähtökohtaisesti epärealistista fantasiaa, mutta toisessa tarina on tyhjää täynnä ja toisessa on imua ja jopa kommentointia nyky-yhteiskuntaan.